Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

Alastomuus, seksi tai seksuaaliseksi koettu käytös, huumausaineet, väkivalta ja huono kielenkäyttö saattavat esiintyä ficissä jo selkeinä tai voimakkaina.

Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

ViestiKirjoittaja Avalyn » La Loka 03, 2009 11:31 am

Title: Varjorakastaja
Author: Avalyn
Rating: R
Fandom: Vidoll + Kisaki (mm. Phantasmagoria)
Pairing: Kisaki/Jui, Kisaki/Rame (yksipuolinen)
Genre: Angst, romance, slash, oneshot
Warnings: Miesten välistä seksiä
Beta: Nokku ♥
Disclaimer: Jui on lemmikkiseeprani… tai sitten ei. Eli en pohjattomaksi murheekseni omista henkilöitä enkä ansaitse tekstin avulla muuta kuin kirjoittamisen aiheuttamaa mielihyvää.
Summary: Näen Ramen jokaisessa harhailevassa katseessasi, kuulen Ramen jokaisessa ajattelemattomasti lausutussa sanassasi, tunnen Ramen jokaisessa poissaolevassa suudelmassasi enkä siitä huolimatta osaa ajatella edes yhtä vihamielistä ajatusta hänestä.
A/N: On epäilemättä vain oikeus ja kohtuus, että kiitän tämän ficin yhteydessä Yuugi-samaa, jota ilman olisin tuskin koskaan päätynyt menettämään sydäntäni Juille saati kirjoittamaan hänestä fanfictionia. Älä kiltti nirhaa minua tämän ficin takia…
Feedback: Kiitos perfektionistiluonteeni, olen käyttänyt melkoisesti aikaa tämän ficin kirjoittamiseen ja hiomiseen, joten kommentit olisivat erittäin ihana asia. ^^ Kaikenlainen palaute on minulle arvokasta ja kommentoijat rakkaita. <3

* * *


Juin PoV

Punaviinillä täytetty kristallilasi kädessäni muistuttaa punaista tähteä, kun kattolampun valo osuu siihen oikeasta kulmasta. Liikautan lasia aavistuksen, jotta saisin kauniin valoilmiön toistumaan, ennen kuin siirrän katseeni seinällä armottomasti tikittävään kelloon. Se näyttää melkein puolta yhdeksää. Huokaisen, siemaisen lasistani ja huokaisen uudestaan. Sinä lupasit tulla tänään seitsemältä kotiin, mutta olisihan minun pitänyt tietää, ettei sinun seitsemäsi ole enää sama kuin minun seitsemäni.

Kun viisi kuukautta sitten annoit minulle avaimen asuntoosi, sanoit, että sinun kotisi on tästä lähtien minunkin kotini. Jonkin aikaa valkoiset seinäsi hymyilivätkin minulle, kun heräsin aamulla vierestäsi, kiedoin hetken mielijohteesta käsivarteni ympärillesi tai katsoin kanssasi jotakin hölmöä komediaa televisiosta. Nyt seinäsi kuitenkin vain irvistävät minulle aina, kun astun sisään, enkä tunne enää olevani tervetullut elämääsi.

Kohotan lasin uudestaan huulilleni ja annan rubiininvärisen nesteen valua täyttämään tyhjää vatsaani. Osa viinistä on epäilemättä ehtinyt jo liittyä suonissani kiertävään vereen, mutta en ole vielä juonut niin paljoa, että olisin päässyt edes iloiseen hiprakkaan. En tosin edes tiedä, kuinka suureksi promillelukeman sisälläni pitäisi kasvaa, jotta särky rintakehäni vasemmalla puolella katoaisi.

Kun me aloitimme seurustelun, sinä avasit itsesi minulle tavalla, jota en osannut odottaa. Luulin tuntevani sinut mutta sain huomata, että sinussa on paljon enemmän, kuin suurin osa sinut tapaavista saa koskaan nähdä. Monet ajattelevat, että olet kylmä ja että sinua kiinnostaa vain se, kuinka hyvin levy-yhtiösi menestyy. Tiedän, että sinä tiedostat, millaisia ajatuksia käytöksesi herättää, ja tiedän myös, ettet anna sen häiritä. Ja niin on oikeastaan hyvä, sillä et olisi oma itsesi, jos elämäsi riippuisi muiden mielipiteiden vaihtelevista suhdanteista. Minulle tahdoit kuitenkin näyttää sen Kisakin, jonka niin usein kätket kuoresi alle, ja koska vain harva on saanut nähdä todellisen luonteesi, se sai minut tuntemaan itseni kovin etuoikeutetuksi.

Viime aikoina olet kuitenkin hivuttanut ovea sieluusi hitaasti mutta varmasti kiinni, ja kun olen yrittänyt työntää kättäni ovenrakoon, olet työntänyt käteni pois. Et tosin rajusti, mutta päättäväisesti. Erittäin päättäväisesti. Olet suurimman osan elämästäsi tiennyt, mitä haluat, etkä ole epäröinyt toimia tahtosi mukaan. Siksi tajuankin, että jos tosiaan haluat sulkea minut elämäsi ulkopuolelle, en kykene estämään sinua. Jos työnnän sormeni viime hetkellä oven väliin, saan niihin vain mustelmia.

Joudun pyörittelemään seuraavaa viinisiemausta monta sekuntia kielelläni, ennen kuin saan sen nielaistua. Kurkkuni tuntuu kuroutuvan umpeen heti, kun annan ajatusteni harhailla mieleni arkistoissa sille hyllylle, jossa sijaitsevat sattumanvaraisessa järjestyksessä suhdettamme koskevat muistot. Toivoisin, että olisit nyt luonani, kiertäisit käsivartesi ympärilleni ja pitelisit minua rintaasi vasten, sillä sinun sylissäsi sydämeni on aina rauhallinen.

Odotukseni jatkuu kuitenkin vielä puolisen tuntia, jonka aikana mietin, olenko minä syy siihen, ettet enää halua tulla ajoissa omaan kotiisi. Kun lopulta kuulen ulko-oven avautuvan ja sulkeutuvan, hätkähdän tuloasi niin, että olen vähällä läikyttää viiniä lumenvalkoiselle matolle. Onneksi niin ei kuitenkaan käy, sillä tuskin pitäisit siitä, että tuhoaisin kallista sisustustasi.

Jätän puolillaan olevan lasin kimaltelemaan sohvapöydälle ja hiippailen olohuoneen ovensuuhun katsomaan, kuinka riisut kenkiäsi. Kun olet saanut mustat jalkineet kenkähyllylle, kohotat katseesi ja huomaat minut. Annat silmiesi viipyä minussa hetken, ennen kuin alat riisua takkiasi.
”Anteeksi, että olen myöhässä.”
Nyökkään vastaukseksi, vaikka et voikaan nähdä sitä, sillä olet paraikaa selin minuun. Olisit ehkä halunnut mieluummin sanallisen reaktion, mutta en keksi, miten kommentoisin sanomaasi. Mieleeni tulee vain ”tiedän”, mutta se kuulostaisi liian alistuneelta. Tyydyn seisomaan hiljaa paikallani.

Kun olet saanut takkisi ripustettua, käännyt ympäri katsomaan minua ja yrität selvittää vaitioloni syytä. Päädyt huokaamaan puoliksi syyllisesti, puoliksi turhautuneesti, ja tiedän, että tulossa on jokin selitys. Et kuitenkaan koskaan saa tilaisuutta kertoa myöhästymisesi syytä, sillä yhtäkkiä käsivarteni ovat keskivartalosi ympärillä ja huuleni ovat tiukasti sinun huulillasi. Tiedän, että kykenet selvästi maistamaan punaviinin kirpeän maun suustani, mutta en välitä siitä.

Astut äkillisestä päällekäyvyydestäni yllättyneenä puoli askelta taaksepäin mutta lasket sitten kätesi hartioilleni ja nappaat suudelman johtoaseman miltei refleksinomaisesti itsellesi – niin kuin aina ennenkin. Kielesi liukuu itsevarmasti huulteni välistä sisään ja tunnustelee tottuneesti suuni sisäpintoja. Syvennät suudelmaa niin, että sen intensiivisyys pakottaa kaulani taipumaan taaksepäin kaarelle, ennen kuin vihdoin päästät minut haukkomaan henkeä.

”Sinä olet juonut”, toteat neutraalisti etkä rypistä kulmiasi aavistusta enempää. Äänensävysi saa pettymyksen nostamaan päätään sisälläni, sillä luulin sinun huolestuvan siitä, että olen nauttinut alkoholia yksinäni. Kyllä sinä tiedät, että minä juon vain seurassa.
”En niin paljon, kuin kuvittelet”, henkäisen vasempaan korvaasi, vaikka tahtoisin pikemminkin sanoa, etten ole juonut sellaista määrää, että se helpottaisi oloani. Painaudun tiiviimmin sinua vasten, kierrän sormeni punaisten hiustesi joukkoon ja alan näykkiä kaulaasi kuin nälkäinen kissa. Ei kestä kauaa, ennen kuin tunnen sykkeesi lähtevän nousukiitoon huulteni alla.

Kätesi kiertyvät voimakkaina hartioideni ympäri, ja tiedän, ettet tarvitse enää kovinkaan paljoa lisäyllytystä. Annan alavartaloni aloittaa tanssinsa lantiotasi vasten samalla, kun jatkan kaulasi maistelua. Pian tunnen selvän kohouman asiallisenmustien housujesi sisällä, ja se saa minut naiivilla tavalla iloiseksi. Osaan minä ilmeisesti tehdä edes jotakin oikein sinun kanssasi.

Äkkiarvaamatta tartut leukaani, kohotat kasvoni pikaisella kädenliikkeellä ylöspäin ja aloitat suudelman, joka tekee selväksi, että haluat johtajuuden tässä vaiheessa itsellesi. Avaan suuni tottelevaisesti, myötäilen pehmeästi huuliesi liikkeitä ja annan sinun dominoida vastustelematta lainkaan. Kätesi hakeutuvat takamukselleni ja puristuvat pakaroideni ympärille. Hymisen pääni sisällä mielihyvästä, sillä kaikki tuntuu niin tutulta ja turvalliselta. Hetken verran on helppoa uskoa, että kaikki on kuten ennen. Liikkeessä, jolla nostat minut syliisi, ei ole kuitenkaan muuta kuin yksinkertaista himoa, ja se muistuttaa minulle, että jokin on kaikesta huolimatta peruuttamattomasti muuttunut välillämme. Kun kannat minua kohti makuuhuonetta, hyminä hiipuu hitaasti kuulumattomiin sisälläni.

Varjot leikkivät seinillä omaa kuurupiiloaan, kun lasket minut viininpunaisten vuodevaatteiden sekaan, kapuat ylleni ja alat jakaa suudelmia pitkin kaulani ihoa. Päästän kevyitä huokauksia karkaamaan puoliavointen huulteni välistä ilmaan, jossa maistuu jo tulevan seksin ensimmäinen enteellinen aavistus, kiedon käteni niskasi taakse ja yritän vetää sinut lähemmäksi itseäni. Tahdon tuntea kehosi painon päälläni niin raskaana ja todellisena kuin mahdollista, jotta voisin olla varma, että tosiaan olet siinä. Sinä kannattelet kuitenkin itseäsi käsivarsiesi varassa etkä anna koko painosi pudota ylleni, vaikka yritän parhaani mukaan houkutella sinua siihen.

Onko läheisyys kanssani nykyään todella noin vastenmielistä sinulle?

Yritän parhaani mukaan tukahduttaa epämiellyttävät ajatukset ja keskittyä joka solullani tuntemaan huuliesi liikkeet kaulaani vasten. Hiljalleen suusi kaarteet lipuvat ylöspäin, kohoavat leukapieliltäni suuni sivuun, kunnes viimein etsiytyvät suoraan huulilleni. Suudelmassasi on kärsimättömyyttä, mutta tällä kertaa se ei saa minua tuntemaan itseäni halutuksi vaan taakaksi. Suutelet minua niin, kuin haluaisit päästä tästä pakollisesta hellyysvaiheesta mahdollisimman nopeasti eroon. Ja niin sinä varmaan haluatkin.

Vielä hetken jaksat jakaa huomiotasi huulilleni, kaulalleni ja rintakehälleni, jonka puoliavoin kauluspaitani tarjoaa kosketuksellesi anteliaasti, ja minä huokailen tuskin kuuluvasti nimeäsi. Sitten kätesi rupeavat kuitenkin jo kiskomaan paitaa pois yltäni ja availemaan farkkujeni nappia ja vetoketjua ripein liikkein. Paitani lentää paraabelikaaressa jonnekin varjojen täplittämälle lattialle, ja kohotan lantiotani, jotta saisit housuni helpommin pois. Niiden alta paljastuvat mustat alushousut, joissa on leopardikuvioitu vyötärönauha. Vielä joitakin viikkoja sitten sinä olisit nauranut tuolle kuvioinnille ja kiusoitellut minua siitä niin, että olisin punastunut oikein kunnolla. Sitten sinä olisit kuiskannut käheästi korvaani, että saan kohta tilaisuuden näyttää, millainen kissapeto oikein osaankaan olla, ja minä olisin kikattanut kaulaasi vasten kuin teinityttö.

Nyt et kuitenkaan sano mitään alusasuvalinnastani, tuskin edes vilkaiset, mitä minulla on ylläni. Tyydyt vain liu’uttamaan tuon viimeisenkin vaatekappaleen pois jaloistani ja alkamaan kiireesti vähentää omia vaatteitasi. Puren huomaamattomasti alahuultani ja autan sinua riisumaan housusi, jolloin käteni hipaisee vahingossa etumustasi. Tahaton kosketukseni saa sinut voihkaisemaan, ja äännähdyksesi kohottaa hymyn ohikiitäväksi hetkeksi huulilleni. Ehkä pystyisin sittenkin yhä nostamaan sinut sormillani niin lähelle taivasta, että kykenisit laskemaan sitä koristavat tähdet.

Bokserisi liittyvät ympäri makuuhuonetta lojuvien vaatteidemme joukkoon, ja se osa rakastelua, jonka sinä koet parhaaksi, on enää valmistelun päässä. Nappaat viivyttelemättä liukasteen mahonkisen yöpöydän ylimmästä laatikosta, kierrät korkin auki ja pursotat viileää ainetta sormillesi. Ohjaat minut kohottamaan lantiotani ja hivelet samalla vihjaavasti vasenta sisäreittäni puhtaalla kädelläsi. Kun työnnät ensimmäisen sormen sisääni, silität poskeani, kuten sinulla on ollut suhteemme alusta asti tapana. Nyt kyseessä on kuitenkin rakastavan eleen sijaan enää pelkkä alitajuntaasi pinttynyt rutiini, josta sinun on vaikea päästä eroon, vaikka se on menettänyt kaiken merkityksensä.

Sormesi sisälläni ovat kärsimättömät ja niiden liikkeet kulmikkaita. Valmistelet minut liian nopeasti, mutta en silti edes inahda, kun työnnyt kerralla sisääni. Otan kivun miltei avosylin vastaan, koska kun tunnen sinut itsessäni, tiedän, että olet ainakin sen hetken vain minun. Tai niin minä ainakin kuvittelen, kunnes alat liikkua sisälläni katse liimautuneena minun kasvojeni sijaan vastapäiseen seinään, jonka pinnalla varjot siirtyilevät levottomasti sen mukaan, miten tuuli heiluttaa verhoja.

Olisi pitänyt muistaa sulkea makuuhuoneen ikkuna.

Joudun painamaan kynteni kämmeniini, jotta en itkisi, kun rakastelet minua puolihuolimattomasti. Näen selvästi kasvoiltasi, että ajatuksesi ovat jossakin muualla – tai jossakussa muussa. En ole varma, luuletko, etten huomaa mitään, vai etkö vain välitä tunteistani juuri nyt. Minä en kuitenkaan ole sokea, Kisaki. Kyllä minä tiedän liiankin hyvin, kenet sinä kuvittelet paikalleni voihkimaan nautinnosta sylissäsi ja huokailemaan nimeäsi, ja sen tietäminen murtaa minua pala palalta, kunnes sydämeni on enää kasa lasinsiruja, jotka pistelevät terävästi rintakehässäni, kun kuiskit hänen nimeään unissasi. Päivällä et tosin koskaan sano mitään niistä unista, mutta näen silmistäsi, että vaalit niitä aarteinasi.

Kaarran selkääni, kierrän sääreni lantiosi ympäri ja yritän parhaani mukaan maksimoida nautintosi. Avaan itseni sinulle, ojennan vartaloni kaksin käsin käyttöösi, annan sinun omistaa kaiken minussa – eikä se riitä. Nimi, joka karkaa huuliltasi, ei ole minun nimeni.

Kaksi tavua. Kaksi lyhyttä tavua. Ra-me. Rame. ”Rameeeee…”

Vedän väristen henkeä niin, että rintakehäni vavahtelee täyttyessään katkonaisista henkäyksistä, ja hyväilen selkääsi epätoivoisesti. En enää itsekään tiedä, miksi edes yritän. Teenpä mitä tahansa, tiedän, ettei se riitä tuomaan sinua takaisin luokseni. Ja silti minun on pakko yrittää.
Jotakin.
Mitä tahansa.

Näen Ramen jokaisessa harhailevassa katseessasi, kuulen Ramen jokaisessa ajattelemattomasti lausutussa sanassasi, tunnen Ramen jokaisessa poissaolevassa suudelmassasi enkä siitä huolimatta osaa ajatella edes yhtä vihamielistä ajatusta hänestä.

Sormeni liikahtavat kouristuksenomaisesti niin, että kynteni uppoavat lapaluidesi päällä olevaan ihoon, ja yritän parhaani mukaan niellä kurkkuani pitkin ylöspäin kipuavia nyyhkäyksiä. Miksi, Kisaki, miksi? Miksi sen pitää olla juuri hän?

Rame oli ensimmäinen, jolle kerroin, että olen rakastunut sinuun. Rame oli ensimmäinen, jolle kerroin, että rakastelit minua baarin vessassa Shunin syntymäpäiväjuhlien iltana, kun me kumpikin olimme niin humalassa, että pysyimme juuri ja juuri jaloillamme. Rame oli ensimmäinen, jolle kerroin, että olen alkanut seurustella kanssasi vakavasti. Muistan yhä hämmentävän hyvin, kuinka hän hymyili silloin kuin minikokoinen aurinko, kiersi pienet käsivartensa ympärilleni ja halasi niin, kuin vain hän osaa: yhtä aikaa tiukasti ja lämpimästi, vilpittömän onnellisena puolestani.

Miksi minä en riitä sinulle, Kisaki? Mikä minussa on vikana? Mitä voin tehdä, jotta rakastaisit minua niin kuin ennen?

”Kovempaa”, kuiskaan kyynelten kuristamalla äänellä. Tahdon, että otat minut niin rajusti, että fyysinen kipu pakottaa henkisen tuskan irtautumaan minusta ja katoamaan jonnekin ikkunan takaisen kaupungin vilinään, josta se ei enää löydä takaisin luokseni.

Te tapaatte nykyään usein, ja tiedän, että olet valmis perumaan muita menojasi vain, jotta pääsisit lähtemään hänen kanssaan pikaiselle lounaalle. Jos sinun pitää valita minun ja hänen väliltä, valitset ilman muuta hänet. Rame kertoo minulle usein, kuinka hauskaa teillä on ollut yhdessä, ja on selvää, että hän viihtyy sinun seurassasi. Hän ei kuitenkaan rakasta sinua, ja sinä tiedät sen hyvin. Ja silti sinun pitää itsepäisesti puhaltaa lisää happea tunteidesi nuotioon, kääriytyä sen lämmössä kuvitelmiisi siitä, että vielä jonain päivänä hän näkisi sinut enempänä kuin pelkkänä ystävänä, ja siten tuomita meidän suhteemme hivutuskuolemaan.

”Kovempaa”, toistan entistä tukahtuneemmin. Tahdon, että rakastelet minua niin kovaa, että unohdan pelätä huomista.

Itken nykyään yhä useammin harjoituksissa, varsinkin balladeissa, ja se huolestuttaa Ramea. Olen hänen sanojensa mukaan myös laihtunut ihan silmissä. En voi väittää, että pitäisin sitä suurenakaan ihmeenä, sillä eihän minulla ole enää lähes koskaan ruokahalua. En saa nykyään kunnialla alas edes Girun kokkauksia, kun käymme koko bändin voimin hänen luonaan syömässä.

Rame on kysynyt jo monta kertaa, mikä on vialla, mutta olen joka kerta laittanut kaiken pienen stressin syyksi. En kykene kertomaan totuutta kenellekään; en varsinkaan hänelle. Rame tuntisi olonsa kauheaksi, jos tietäisi, että olen onneton hänen takiaan. Jos hän tietäisi, että itken, koska sinä olet rakastunut häneen, hän varmaan marssisi oikopäätä sinun luoksesi, läimäyttäisi sinua lujaa kummallekin poskelle ja käskisi sinua tulemaan järkiisi. Parilla läimäytyksellä ei kuitenkaan tapeta rakkautta.

”Kovempaa”, kuiskaan vielä kerran, vaikka vartaloni huutaa vastalauseita. Tahdon, että annat minun olla sinun Juisi vielä hetken.

Itken nimeäsi kaulaasi vasten, kun työnnyt minuun yhä uudelleen, joka kerran entistä nopeammin, rajummin ja syvemmälle. Ilma on täynnä voihkaisujasi, huokauksiasi ja parahduksiasi. Pulssisi hyppii likemmäksi maksimisykettä, ja aistin selvästi, että olet lähellä kliimaksia. Se ei kuitenkaan ole minun ansiotani. Minun vartaloni on vain jotain, jonka paikalle voit kuvitella Ramen pienen, suloisen kehon.

Tiedän, että olen painanut kynteni liian syvälle sinuun, mutta en pysty hellittämään otettani.

Tunnen, kuinka kehosi jännittyy äärimmilleen, ja sitten laukeat sisälleni Ramea kutsuen. Minusta tyydytys on lipunut koko yhdynnän ajan hetki hetkeltä kauemmaksi, mutta silti huudan nimeäsi ja teeskentelen parhaani mukaan mielihyvää. Tiedän, että tunnet minut niin hyvin, ettei esitykseni voi millään ilveellä mennä läpi, mutta yritän siitä huolimatta parhaani. En halua nähdä sitä syyllistä katsetta, joka nousee nykyään silmiisi joka kerta sen jälkeen, kun olemme rakastelleet. Kun käsivartesi antavat periksi ja saan vihdoin tuntea sydämenlyöntiesi hiljalleen rauhoittuvan juoksun omaa rintakehääni vasten, en kuitenkaan kykene estämään poskiani kostumasta äänettömistä kyynelistä. Ja koska kohtalo rakastaa ihmiselämillä leikkimistä, sinä tietysti huomaat ne.

”Anteeksi, Jui”, sinä mutiset, kierähdät pois päältäni ja nouset vuoteesta, vaikka yritän heikosti estää sinua. Katselen voimattomana, kuinka alat pukeutua selkä minuun päin, ja häpeän alastonta kehoani, joka ei enää riitä sinulle.

”Kisaki”, kuiskaan tuskin kuuluvasti hiljalleen viilenevään ilmaan ja ojennan käsivarttani sinua kohti sanattomana pyyntönä jäädä edes tämän kerran. Minua ei haittaa, vaikka satutat minua, ei niin kauan, kuin vain jäät luokseni. Sinä et kuitenkaan käänny katsomaan rukoilevaa ilmettäni, värisevää kehoani tai itkun pahoinpitelemiä silmiäni. Ainoa vastaus, jonka saan, ovat makuuhuoneesta pois kulkevat askeleesi ja kiinni painuvan oven ääni takanasi.

Jostakin varjojen kätköistä kuuluu Ramen hiljaista, puhdasta, viatonta naurua.
Viimeksi muokannut Avalyn päivämäärä Ma Loka 05, 2009 6:06 pm, muokattu yhteensä 1 kerran
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Varjorakastaja (R, Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, oneshot)

ViestiKirjoittaja shunshun » La Loka 03, 2009 3:52 pm

OKEMOI

Tää oli... omg!!! Aivan ihana! :DDD tykkäsin kovasti.
Ah, oon joskus sanonutkin sulle, että oon kova eläytyjä ja nyt eläydyin Juihin oikein muikeesti ja suurin piirtein vääsin itkua täällä pakastimenlämpöisessä huoneessani. Oikeasti ;;___;; ah, Kisaki on paskiainen! Ja varmana oikeasti rakastunut Rameen. :DDD tää kuulostaa käytännössä siltä, miten Yuugikin sen sanoo, Kissu on hulluna Rameen, mutta väärällä tavalla, johon Rame ei vastaa.

Kuvailit tosi nätisti kaiken tässä, kielikuvat ja adjektiivit olivat oikein muikean miellyttäviä tunnelmanluojia. Ehkä yksi tai kaksi kohtaa lauseena itsenään töksähti muuten niin soljuvan tarinan lomassa, että hetkeksi herpaannuin lukiessani, mutta se ei pidemmän päälle haitannut Juin epätoivossa.
Ja oikeasti tykkäsin siitä, miten kirjoitit Kisakin, paitsi etten tiedä olisiko paskaKisaki noin empaattinen oikeasti... tai no onko kauheasti empatiaa voihkia toisen nimeä seksin aikana lol.
Lisäksi tykkäsin tästä romanttisesta Juista, koska... no on olemassa se romanttinen Jui, joka on sitä juuri sen Yhden Oikean kanssa... muiden kanssa... no tiedät varmaan Yuugin kautta munkin mielipiteen tähän asiaan *aaaatshhoratsuuuuhh* hahah :D

Mut sitten... aaaaaaa RAME!!! Vaikka Rame oli vaan sivuhahmo, niin kuvailit Ramppelin ihan tajuttoman hyvin, mulle tuli vaan semmonen "aaaa, Rame on just tommonen miniaurinko" hihii ^_____________^ kuvailit Ramen vaan niin... yyy ihanaks palleroks että! Nostan sulle pipoa, kun kirjotit noin hienon Ramen ;;____;;<3

Mutta siis... yleensä ottaen ihan tajuttoman hyvä päästä sisälle tunnelmaan, olo on kuin Kisakin hylätyllä rakastajalla konsanaan. En oikeasti tiedä kehtaanko edes näin hyvästä tekstistä mainita sellaisia perusjuttuja kuin "sujuva rakenne", "kielellisesti taidokkaan monipuolista ja kaunista sekä oikeaoppista", mutta niitä tämä nyt kuitenkin oli.
En quotaa mitään, koska en kehtaa! Oisin quotannut liikaa... ja oisin quotannu kaikki Rame-kohdat.

Ja tykkäsin tosta viimesestä lauseesta :DDD Mulla on tapana vetää ässä hihasta viimeseen lauseeseen mun omissa teksteissä, hyvä, että joku muukin teki sen. Toi oikeasti oli ihan täydellinen lopetus, ah! Oon niin fiiliksissä siitä, naaaaawwww Rameeeeehh~ :DDDD menee asiattomaks.

Tää ehkä vaikuttaa jo epäkohteliaalta ja sopimattomalta, kun fanitan vaan sun Ramen kerrontatapaa, mutta siis, toivottavasti tuli selväksi, että pidin kaikesta muustakin.

Jee, kiva, kiitti!!
-Mä en ole homo!
- Vidoll Shun

Ruokalista

Avatar
shunshun
Pääesiintyjä
 
Viestit: 647
Liittynyt: To Elo 14, 2008 6:56 pm
Paikkakunta: Inside every mind blowing orgasm

Re: Varjorakastaja (R, Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, oneshot)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Ma Loka 05, 2009 6:02 pm

Olen ilmeisesti onnistunut fandomin valinnassani harvinaisen hyvin, kun lukijakunta on näin laaja. XD

shunshun:

Ihan ensiksi täytyy kiittää sua erittäin kauniisti, kun viitsit tulla kommentoimaan. Osasin odottaa, ettei tästä ficistä tule suurta kommenttimagneettia, joten olen iloinen siitä, että tässä ei kommenttisi ansiosta sentään enää ole pyöreää nollaa vastausten kohdalla. ^^

Voin muuten paljastaa, että olin erittäin helpottunut, kun kerroit pitäväsi tästä. Kun sekä sinä että Yuugi kirjoitatte Vidollista niin upeita ficcejä, niin kieltämättä hermostutti kokeilla samaa fandomia. :D Mutta palautteestasi päätellen loikkaukseni uuteen fandomiin sujuikin loppuviimeksi ihan mallikkaasti.

Ah, oon joskus sanonutkin sulle, että oon kova eläytyjä ja nyt eläydyin Juihin oikein muikeesti ja suurin piirtein vääsin itkua täällä pakastimenlämpöisessä huoneessani. Oikeasti ;;___;; ah, Kisaki on paskiainen!


Jei, onnistuin Juin kanssa! \o/ Pahin pelkoni oli, että teksti jättäisi lukijat kylmäksi, mikä tarkoittaisi näin tunnepainotteisessa ficissä totaalista epäonnistumista. Mutta onneksi Jui-kullan kärsimys näköjään osaa koskettaa jotakuta muutakin kuin ylitunteellista authoria. :D

Otan muuten osaa huoneesi kanssa, koska tiedän varsin hyvin, millaista on asua pakastimessa. Oma huoneeni sijaitsee autotallin yläpuolella, minkä vuoksi täällä on suurimman osan vuodesta liian kylmää makuuni. Nytkin sormenpääni ovat ihan viileät ja datailen risti-istunnassa, koska lattia uhkaa palelluttaa varpaani. Talviaamuina on kamalaa nousta vuoteesta ulos, kun heti alkaa vartalo täristä kylmästä.

tää kuulostaa käytännössä siltä, miten Yuugikin sen sanoo, Kissu on hulluna Rameen, mutta väärällä tavalla, johon Rame ei vastaa.


On meillä Yuugin kanssa saattanut olla jotakin puhetta Kisaki, Ramen ja Juin välisestä suhdekuviosta...

Ehkä yksi tai kaksi kohtaa lauseena itsenään töksähti muuten niin soljuvan tarinan lomassa, että hetkeksi herpaannuin lukiessani, mutta se ei pidemmän päälle haitannut Juin epätoivossa.


Olisi ollut kivaa, jos olisit quotannut kyseiset kohdat, sillä olisin mieluusti halunnut tietää, missä kohdissa teksti tökkii. :/ Onneksi muutama huonosti muotoiltu virke ei kuitenkaan onnistunut pilaamaan lukunautintoasi. ^^

Ja oikeasti tykkäsin siitä, miten kirjoitit Kisakin, paitsi etten tiedä olisiko paskaKisaki noin empaattinen oikeasti... tai no onko kauheasti empatiaa voihkia toisen nimeä seksin aikana lol.


En itse asiassa pyrkinyt luomaan Kisakista paskiaista. :D Oma mielipiteeni hänestä on vielä sen verran hakusessa, että on paha sanoa, kuinka empaattinen hän osaa olla. Lisäksi kirjoitin tämän raakaversion jo ennen kuin kuulin siitä Kisakin viimeisimmästä rahastuskeinosta, joka laski herran pisteitä silmissäni, vaikka en vieläkään tiedä, uskoako siihen vai ei. Mutta niin, Ramen nimen voihkiminen Juin kanssa sekstaillessa tuskin edustaa parasta empatialaatua - tosin Kisakin puolustukseksi voi kenties lukea sen, että hän tekee sen tahattomasti. Sen sijaan todelliseksi empatian osoitukseksi voisi ehkäpä lukea sen, että Kisaki tuntee syyllisyyttä Juin takia.

Lisäksi tykkäsin tästä romanttisesta Juista, koska... no on olemassa se romanttinen Jui, joka on sitä juuri sen Yhden Oikean kanssa... muiden kanssa... no tiedät varmaan Yuugin kautta munkin mielipiteen tähän asiaan *aaaatshhoratsuuuuhh* hahah :


On meillä saattanut Yuugin kanssa olla vähän (tai vähän enemmänkin) puhetta Juin horatsuudesta. XD Kieltämättä kaikki herran harjoittama fanservice ei ehkä ole sieltä siveimmästä päästä, mutta itse näen Juin kuitenkin luonteeltaan hyvin romanttisena ihmisenä. Vaaleanpunaisilla silmälaseilla, joiden läpi Juita katselen, voi kyllä olla jotakin tekemistä asian kanssa... XD Mutta hienoa joka tapauksessa kuulla, että kirjoittamani Jui iskee. ^^

Vaikka Rame oli vaan sivuhahmo, niin kuvailit Ramppelin ihan tajuttoman hyvin, mulle tuli vaan semmonen "aaaa, Rame on just tommonen miniaurinko" hihii ^_____________^ kuvailit Ramen vaan niin... yyy ihanaks palleroks että! Nostan sulle pipoa, kun kirjotit noin hienon Ramen ;;____;;<3


Oikeasti kiitos noista kehuista. ;_; Rame oli se, jonka kirjoittamisesta hermoilin eniten, koska Yuugilla on niin tarkka kuva siitä, millainen pikkupallero on luonteeltaan ja käytökseltään, että OOC-Ramen kirjoittaminen oli suuri uhka. Kisaki meni paljon helpommin, ja Juista kirjoittaminen oli jo peräti ihanaa. Ah, Jui... <3

Mutta siis... yleensä ottaen ihan tajuttoman hyvä päästä sisälle tunnelmaan, olo on kuin Kisakin hylätyllä rakastajalla konsanaan. En oikeasti tiedä kehtaanko edes näin hyvästä tekstistä mainita sellaisia perusjuttuja kuin "sujuva rakenne", "kielellisesti taidokkaan monipuolista ja kaunista sekä oikeaoppista", mutta niitä tämä nyt kuitenkin oli.


En taaskaan osaa muuta kuin kiittää. ;_; Tasoisesi Vidoll-kirjoittajan suusta tuollaiset kehut ovat tällaiselle saman fandomin vasta-alkajalla taivaallista nektaria.

Ja tykkäsin tosta viimesestä lauseesta :DDD Mulla on tapana vetää ässä hihasta viimeseen lauseeseen mun omissa teksteissä, hyvä, että joku muukin teki sen. Toi oikeasti oli ihan täydellinen lopetus, ah!


Juu, olen jo oppinut, että ficciesi tavaramerkki on lopetus, joka keikauttaa lukijan maailman ympäri upeudellaan. ^^ Itse jouduin säätämään lopetuksen kanssa melkoisesti, ennen kuin sain siitä mieleiseni. Itse asiassa vaihdoin sitä hieman vielä betauksen jälkeen, kun iski viimehetken kritiikki. Mitä ilmeisimmin se kuitenkin kannatti. ^^

Kiitos ihan älyttömästi, että jaksoit tulla kommentoimaan. <3 Vidoll-konkarilta kommentin saaminen tuntuu jo itsessään melkoiselta ylellisyydeltä, ja sitten kun vielä ylistit ficciäni, niin en enää tiedä, miten päin olisin. Voit olla varma, että arvostan kommenttiasi erittäin paljon. ^^
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

ViestiKirjoittaja Lemia » To Loka 22, 2009 12:24 am

Sinä kurja, sitä vain julkaistaan uusia ficcejä, ko tämä otus odottaa jatkoa siihen toiseen. :__D

Anyway, oikeastihan minun pitäisi olla nukkumassa, kun joskus viiden tunnin päästä pitäisi jo herätä. Silti minä täällä vain ahkerasti yritän kommentoida, sillä tämä fic oli tosi hyvä! Tykkäsin kovasti, vaikka en tunne fandomia juuri ollenkaan (joten henkilöistä en voi sen kummoisemmin tosielämän perusteella sanoa tai päätellä mitään :__D), eikä tällainen PWP-tyylinen materiaali jaksa hirveästi inspata. Siitä plussaa, että tämä rakastelu-kohta ei ollut vain mekaanista panemista panemisen ilosta, vaan se meni vain siinä sivussa Juin ajatuksia seuratessa. Minä oikeasti tykkään paljon ficeistä, joissa seksi ei ole pääasia, ja vaikka tässä suurin osa ficistä siihen liittyikin, niin päälimmäiseksi ei jäänyt tunne, että tässä ei muuta tapahtunutkaan.

Ja siun kirjoitustyylisi! Olen varmasti jo aikaisemmin kehunut sitä, ja edelleenkin tykkään siun kuvailuista tosi paljon. Saat tekstin vain lipumaan eteenpäin, vaikka kuvailu on välillä tosi tarkkaakin. Missään välissä ei tule fiilistä, että yrittäisit vain olla tekotaiteellinen ja kuvailla mahdollisimman hyvin ihan vain sen takia, että sitä kuvailua tulisi. Ei, vaan sinä osaat kuvailun hyvin. Se tuo tähän ficciin sellaista omanlaista kauneuttaan, sellaista alakuloista ja hivenen synkähköä, ja vaikka aihe ei ollutkaan kovin kaunis - Juilla ei mennyt hyvin, Kisaki oli rakastunut toiseen, kolmas osapuoli oli ihan ulkona jutusta jä mikäli asiat jatkuisivat tuohon tyyliin kaikki olisivat lopulta yksin - niin itse tarina oli kaunis. Miun mielestä. Ja mikäpä synkähköön romantiikaan sopisi paremmin kuin kristallilasit ja punaviini? Ei niin mikään. Klassinen juttu, joka toimii ainakin minuun! (Tästä tulee jo kivoja mielikuvia... vanha kartano, antiikkinen kalusto, hienostoherrat hienoissa vaatteissa ... *ww*)

Mutta, tykkäsin paljon siitä, että tässä Kisaki ja Rame eivät alkaneet seurustella, Rame ei edes välittänyt Kisakista muuten kuin ystävänä. Niin monissa ficeissä aina se yksinjäänyt angstaa itsekseen ja tekee jotain typerää, surressaan sitä, että seurustelukumppani vaihtoi toiseen. Eipä sillä, että Jui olisi tässäkään kovin fiksu ollut, mutta eiköhän tuo ole ihan ymmärrettävää. Ja Juin suru ei mennyt yli, se ei käynyt vessassa nirhaamassa itseään vain Kisakin säätämisen takia. Ei. Jui toimi kenties hieman aikuismaisemmin, eikä Juin angst ollut 'teiniangstia' vaan se oli ... hm. Surua. Ei angstia, vaan surua. Jos nyt ymmärrät mitä yritin selittää...

En tiedä, johtuiko kaikki vain minusta ja kellon ajasta, vai oliko tämä vain tosi surullinen loppujen lopuksi. Juin ja Kisakin suhde ei varmasti tule koskaan palautumaan ennalleen, en jaksa uskoa sitä. Rame ja Kisakikaan ei ala seurustella. Kaikki vain jäävät yksin. Ja Ramelle tulee hankala tilanne, koska hän on molempien ystävä ja yksi osapuoli koko sopassa. Varmaan ensimmäistä kertaa luen ficciä, jossa en enemmän tai vähemmän inhonnut jotakuta sopan keittäjää, koska yleensä joku kirjoitetaan pahikseksi. Tässäkin pahis olisi voinut olla Kisaki, koska tuo meni ja rakastui Rameen, vaikka oli Juin kanssa. Mutta en tiedä, jotenkin, oon vähän kaikkien puolella, ja haluaisin kaiken vain kääntyvän jälleen hyväksi. Että Juin tulisi parempi olla. Että Rameen ei tule sattumaan. Että Kisaki ymmärtäisi tehdä jotain älykästä.

Ja tuo ficin nimi, se on muuten ihana. Samoin kuin viimeinen lause Ramen naurusta. Toisaalta se on todella irrallinen muuhun tarinaan verrattuna, mutta toisaalta taas se juuri siksi sopi ficciin ja sen lopetukseksi hyvin. Tuollainen kokoava lause, jossa ficin nimen tarkoitus kenties tuli lopultakin selväksi. Nimi ja viimeinen lause muodostavat ympyrän, joka sitten sulkeutuu ficin loppuun päästäessä.

Tämä oli oikeasti todella hieno fic. Kiitos tästä. ♥
Toivon, että kommentti ei ole kovin sekava, eikä typoja ole enemmän kuin laki sallii, sillä väsymys oikeasti alkaa painaa. Jos jokin jäi epäselväksi, niin kysy, voin yrittää selittää. ^^''
Velaksi otettua mielenterveyttä.

Avatar
Lemia
Teknikko
 
Viestit: 152
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:35 pm
Paikkakunta: Uleåborg

Re: Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

ViestiKirjoittaja akumu » To Loka 22, 2009 2:29 pm

Tää oli... ihan kamala ; _ ;

Mutta ota se hyvänä asiana, en tarkoita tätä mitenkään pahalla ! Mä en oo pitkään aikaan lukenut mitään tämmöstä vähänkään surullista ficciä, niin tää oikeestaan nosti kaikki tunteet pinnalle ja sit kaikki purkautu ulos - ei kuitenkaan itkun muodossa. Enemmänkin agressiona, koska mun mielestä tää sun Kisakis oli ihan hemmetin kylmä. Siis kyllä se mies sellaiseen rooliin sopii, mutta perimmäisenä tarkoituksenani mun piti sanoa, että se mies oli niin sairaan ilkee Juita kohtaan. Mä en oo oikeestaan koskaan tykänny siitä asiasta ficeissä, että eka pannaan kuin kissa pistoksissa ja sit lähetään menee jonkun toisen tyypin takia. Mun mielestä se seikka kuitenkin sopi tähän, ei tää ois ollu sama ja niin hyvä, jos oisit laittanu Kisakin pyytämään anteeksi. Ja sit toi ficin nimi ei ois ollu selvä lukijoille.

Mä oikeestaan hämmennyin ihan kauheesti siitä, että päätin ees lukee tän. Siis mä en tarkoita, et koska tää on sun ficcis ni hämmästelen sitä, että luin just sun ficin. Tää paritus on semmonen, josta en pahemmin välitä ja vielä, kun tuolla mainitaan toi Kisaki / Rame, se pistää mulla keittää. Mä en saa pieneen päähäni mahtumaan sitä ajatusta, että viimeksi mainitun vois parittaa Kisakin kans, mut kaipa se on sitten ihan lukijasta kiinni :D Mut kyllä mä enemmän tosta Kisaki / Juista tykkäsin, se toi enemmän tähän semmosta--- ehkä sitä oikeeta tunnelmaa ? Emmä tiiä. Tässä ei ois ollut niin ns. epätoivoista tunnelmaa, jos tilalla olisi ollut joku Phantasmagoriasta esimerkiksi.

Mä en muista oonko koskaan sanonu tätä, mut sä oot ihan älyttömän hyvä kirjoittamaan ! Tykkään jotenkin siitä, miten sä pidät hienosti ainaskin tätä ficciä kasassa. Ja kyllä senkin ficin pidit kasassa, jonka betasin ! En vaan muista sen ficin nimeä, mutta niin. Sulla on jokin omituinen taito saada ficistä melko aidontuntuinen, ja tosiaankin oon edelleen sitä mieltä, että tässä oli just tämmöselle ficille loistava tunnelma.

Kuvailus oli melkeimpä täydellistä, ainakin kuvailit melkein joka ikisen yksityiskohdan ja mä pidän siitä. Vaikka joskus se turhanpäiväinen kuvailu hieman rasittaa ainaskin mua itteeni lukijana, mut yleensähän mä kiinnitän siihen kuvailuun tosi paljon huomiota. Eli jos pitäis plussaa tai miinusta antaa kuvailusta niin annan ehdottomasti plussaa. Jos tässä ois ollu hiemankin vähemmän kuvailua niin kyllä varmasti mun mielestäni tästä ois puuttunut jotain. Sori, kuulostan kauheen negatiiviselta, vaikken tosiaankaan tarkoita näitä sanoja sillä tavalla ! ; _ ;

Ja sitä paitsi tää teksti vaikuttaa niin viralliselta, että lol---

Jos mun pitäis viel alun höpötyksen jälkeen kommentoida noita henkilöitä niin ainut tässä ficissä mainittava henkilö, josta pidin ihan oikeasti, oli Jui. Niin kuin aiemmin sanoinkin jo, Kisaki oli älyttömän kylmä ja tunteeton--- paska, ehkäpä ( oisko toi oikee sana kuvailemaan sitä hehs ) ja sitten taas mä en millään, en _kirveelläkään saanut Ramesta erityisen hyvää kuvaa. Tai alussa sain, mut sitten toi loppu... Vaikka Juihan saattoi tietenkin kuulla ne ihan randomisti pelkästään ite, et Rame nauraa jossakin niin kuitenkin--- ! Eli mulle jäi ristiriitaset ajatukset Ramesta, mut musta on ihanaa, et tosiaankin oot saanu tän ficin avulla mut miettimään ja ajattelemaan vähän tarkemmin lukemaani.

Mut älä oikeesti ota noita mun sanojani henkilöiden luonteesta pahalla, vaan hyvällä ! Koska mä oon edelleenkin sitä mieltä, että kiva huomata, miten erilaisia henkilöitä kirjoittaja osaa luoda ficciinsä. Mä oon tottunut erilaiseen Rameen, ok, mut tässä sain siitä miehestä ihan eri kuvan. Ja Kisaki--- no, emmä tiiä. Kyllähän oon ficcejä lukenut, jossa se mies on tämmönen tunteeton ja kylmä, mut mulle on enemmänki pinttyny semmonen mielikuva joidenkin ficcien takia, että se mies ois myös jollakin tasolla oikeesti huolehtiva persoona. Mut tykkäsin näist henkilöist ja luonteenpiirteistä, mä vaan aloin miettii kaikkii... kriittisempii juttui niiden luonteesta XD Saatana oon sekava........

Ja sit tää nimi ! Siitä mä tykkäsin kanssa ihan sika paljon, koska mä kerrankin ymmärsin sen nimen merkityksen. Yleensä mä joudun ihan sika kauan miettimään, et "njaa, miksikös tämmönen nimi tällä kertaa" mut tän mä älysin melekeen heti ! En haluu kuitenkaan paljastaa omaa kantaani, koska jos muut lukee tän ni ne saa ite miettii. Hihi, siis eikös se Rame ollu se varjorakastaja - ainaskin ton lopun perusteella ; )

”Anteeksi, Jui”, sinä mutiset, kierähdät pois päältäni ja nouset vuoteesta, vaikka yritän heikosti estää sinua. Katselen voimattomana, kuinka alat pukeutua selkä minuun päin, ja häpeän alastonta kehoani, joka ei enää riitä sinulle.


Ää, kauheen draaginen tää loppu oikeesti ; _ ;

Kiitos tästä ficistä, toivottavasti kommentti nyt kelpaa ja ota _kaikki tästä mun kommentistani positiivisena ! Nimittäin tää ficci oli lukukokemuksena täydellinen. Kiitos ! ♥
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku

Re: Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Ma Loka 26, 2009 1:02 am

Kaksi kommenttia lisää! ;_;

Lemia:

Pakko sanoa, että kun huomasin, että juuri sinä olit napannut ficcini kommenttikampanjasta, olin melkoisen innoissani. Ja kun se kommentti sitten tuli tähän ficciin järkyttävän nopeasti, niin luin sen ihan euforiassa. Kommentoit aina upeasti, niin tälläkin kertaa, ja kiitän sinua sekä siitä että rohkeudestasi napata ihan umpimähkään ficcini kommentoitavaksi. ^^

Sinä kurja, sitä vain julkaistaan uusia ficcejä, ko tämä otus odottaa jatkoa siihen toiseen. :__D


Ehhehhee, milläköhän voisin yrittää puolustautua...tuskin millään. Ehkä anteeksipyyntö olisi paikallaan? Järkytyin kyllä itsekin, kun huomasin, kuinka kauan Rakkaus puhuu ilman ääntä oli junnannut samassa kohtaa. Mutta älä pelkää, aion kyllä viedä sen loppuun. En minä esikoistani sentään kehtaa kesken jättää. Ylpeyshän siinä menisi. :D Sitä paitsi betani tappaisi minut, jos keskeyttäisin ficcini, koska hän odottaa niin täpinöissään lupaamaani Tatsuro/Reitaa. Joten kirjoitan kyllä jatkoa, jahka saan itseäni otettua vihdoin ja viimein niskasta kiinni. Iso kiitos kuitenkin siitä, että muistutit asiasta, koska mä toimin paljon nopeammin, kun mua vähän ruoskii. :D Sitä paitsi oli ihanaa kuulla, että joku ihan oikeasti tahtoo lukea jatkoa. Se motivoi minua. ^^

Anyway, oikeastihan minun pitäisi olla nukkumassa, kun joskus viiden tunnin päästä pitäisi jo herätä. Silti minä täällä vain ahkerasti yritän kommentoida, sillä tämä fic oli tosi hyvä! Tykkäsin kovasti, vaikka en tunne fandomia juuri ollenkaan (joten henkilöistä en voi sen kummoisemmin tosielämän perusteella sanoa tai päätellä mitään :__D), eikä tällainen PWP-tyylinen materiaali jaksa hirveästi inspata.


Anteeksi, että pilasin yöunesi. :D Ja kiitos kauniista kehuista. ^^ Minusta on aina kunnioitettavaa, että tarttuu ficciin, jonka fandom on tuntematon. Itseäni vain ihmetyttää se, kuinka harvat loppujen lopuksi tuntevat Kisakin tai Vidollin. Omassa elämässäni kaikki kolme tässä esiintyvää miestä ovat sen verran tärkeässä osassa tällä hetkellä, että olen ilmeisesti joutunut perusteettomasti sellaisen harhan valtaan, että muutkin tuntisivat heidät hyvin. Fakta taitaa kuitenkin olla, että Vidollin kuuntelijoita on Suomessa aikas vähän, mikä on kyllä sääli. Jäätte kuule ihmiset paljosta paitsi, jos ette koskaan kuule Juin jumalaista ääntä! (Kyllä, tämä on hävytöntä mainontaa. XD)

Siitä plussaa, että tämä rakastelu-kohta ei ollut vain mekaanista panemista panemisen ilosta, vaan se meni vain siinä sivussa Juin ajatuksia seuratessa. Minä oikeasti tykkään paljon ficeistä, joissa seksi ei ole pääasia, ja vaikka tässä suurin osa ficistä siihen liittyikin, niin päälimmäiseksi ei jäänyt tunne, että tässä ei muuta tapahtunutkaan.


Huh, tämä oli helpottavaa kuulla! En nimittäin halunnut, että tämän ficin lukemisen jälkeen ihmisillä olisi ensimmäisenä genrenä mielessään PWP. Vaikka tässä harrastetaankin seksiä aika iso osa ficistä, niin koen, että minulla on kuitenkin tässä juoni, toisin kuin puhtaassa PWP:ssä. Olisin toki varmaan voinut kertoa tarinan ilman seksiäkin, mutta tällaisen raitingin ficci tuntui kuitenkin luontevimmalta kertoa Kisaki/Juista, koska tuohon paritukseen seksi liittyy omassa mielessäni niin kiinteästi. Ja joo, kyllä minun myös teki mieli kirjoittaa seksiä, kun en ollut päässyt sitä tekemään vähään aikaan. :D

Missään välissä ei tule fiilistä, että yrittäisit vain olla tekotaiteellinen ja kuvailla mahdollisimman hyvin ihan vain sen takia, että sitä kuvailua tulisi. Ei, vaan sinä osaat kuvailun hyvin. Se tuo tähän ficciin sellaista omanlaista kauneuttaan, sellaista alakuloista ja hivenen synkähköä, ja vaikka aihe ei ollutkaan kovin kaunis - Juilla ei mennyt hyvin, Kisaki oli rakastunut toiseen, kolmas osapuoli oli ihan ulkona jutusta jä mikäli asiat jatkuisivat tuohon tyyliin kaikki olisivat lopulta yksin - niin itse tarina oli kaunis.


Kiitos. ;_; Pyrin kauniiseen tarinaan, koska itse nautin kauniisti kirjoitetuista ficeistä. Ja minusta mistä tahansa aiheesta voi kirjoittaa halutessaan kauniisti, myös tällaisesta kaikkien osapuolten kannalta epämiellyttävästä tilanteesta. Ei ole rumaa rakkautta, sanoi eräs filosofi, ja minusta se pitää paikkansa. Jopa silloin, kun rakkaus on kuihtumassa olemattomiin, se on yhä kaunista - mahdollisesti jopa kauniimpaa kuin kukoistaessaan, koska nyt siihen liittyy surua ja haikeutta, jotka ovat puhtaimmillaan äärimmäisen nättejä tunteita. (Hih, minussa taitaa olla vähän esteetikon vikaa. :D)

Ja mikäpä synkähköön romantiikaan sopisi paremmin kuin kristallilasit ja punaviini? Ei niin mikään. Klassinen juttu, joka toimii ainakin minuun!


Itse en tajunnut ollenkaan, kuinka synkänromanttisia kristallilasit ja punaviinit ovat. :D Ne vain tulivat tuonne alkuun mukaan, kun pähkäilin päätäni puhki sen kanssa, miten saisin tarinan kauniisti alkuun. Mutta hienoa, että niiden klassisuus ei kallistunut sinusta liikaa kliseen puolelle, koska se oli ollut minulta aika feil.

Mutta, tykkäsin paljon siitä, että tässä Kisaki ja Rame eivät alkaneet seurustella, Rame ei edes välittänyt Kisakista muuten kuin ystävänä.


Tämä johtui siitä, etten oikein osaa kuvitella Kisakia ja Ramea pariksi, koska heidän välisensä suhde on enemmänkin toisiaan kunnioittava kuin rakastava. Tai no Kisakin tunteet voin kyllä kuvitella joksikin syvemmäksi, kuten tämän ficin asetelmassa, sillä Rame on sentään aikas ainutlaatuinen otus, mikä on epäilemättä tehnyt Kisakiin vaikutuksen. Ramen suhtautuminen Kisakiin vaikuttaa kuitenkin kaiken näkemäni ja kuulemani perusteella kuitenkin selvästi pelkästään toverilliselta. Koska Rame ei itse voisi kuvitellakaan rakastuvansa Kisakiin, hän ei tässä ficissä tajua, että Kisakin tunteet häntä kohtaan ovat kaveruuden tuolla puolen.

Jui toimi kenties hieman aikuismaisemmin, eikä Juin angst ollut 'teiniangstia' vaan se oli ... hm. Surua. Ei angstia, vaan surua. Jos nyt ymmärrät mitä yritin selittää...


Älä huoli, ymmärrän erinomaisesti, mitä ajat takaa. ^^ Angst ja suru ovat tosiaan kaksi aika erilaista asiaa. Suru on kypsempää ja siihen sisältyy eräänlainen hyväksyminen. Ei kuitenkaan välttämättä alistuminen, sillä se ei ole hyväksymisen symboli. Enemmänkin kyse on sen syvällisestä tajuamisesta, miten asiat ovat. Ja niin, hain juuri surua pikemmin kuin angstia tähän, vaikka genren kohdalla tuo angst onkin. Ei vain tullut mieleen, että siihen voisi laittaa angstin sijaan sorrow.

En tiedä, johtuiko kaikki vain minusta ja kellon ajasta, vai oliko tämä vain tosi surullinen loppujen lopuksi. Juin ja Kisakin suhde ei varmasti tule koskaan palautumaan ennalleen, en jaksa uskoa sitä. Rame ja Kisakikaan ei ala seurustella. Kaikki vain jäävät yksin. Ja Ramelle tulee hankala tilanne, koska hän on molempien ystävä ja yksi osapuoli koko sopassa.


Minusta on kerta kaikkisen ihanaa, että joku käsittää noin hyvin tämän ficin tilanteen. ^^ Hain juuri tuollaisia ajatuksia lukijalta, kun kirjoitin tätä. Kaikella todennäköisyydellä tilanne tulee etenemään juuri mainitsemallasi tavalla. Kaikki tulevat kärsimään enemmän tai vähemmän, eivätkä asiat voi enää palautua ennalleen, ja siinä luultavasti piileekin se mainitsemasi surun tunne.

Varmaan ensimmäistä kertaa luen ficciä, jossa en enemmän tai vähemmän inhonnut jotakuta sopan keittäjää, koska yleensä joku kirjoitetaan pahikseksi. Tässäkin pahis olisi voinut olla Kisaki, koska tuo meni ja rakastui Rameen, vaikka oli Juin kanssa. Mutta en tiedä, jotenkin, oon vähän kaikkien puolella, ja haluaisin kaiken vain kääntyvän jälleen hyväksi.


Olet oikeasti ymmärtänyt tämän ficin niin täydellisesti... Itse en kirjoittaessani halunnut luoda Kisakista mitään kamalaa pahista, koska vaikka hänestä voi kirjoittaa myös sellaisen, tahdoin kuitenkin mieluummin ainakin tällä kertaa kirjoittaa hänen paremmasta puolestaan. (Tai no paremmasta ja paremmasta, mutta toivon mukaan tajusit, mitä ajan takaa.) Jätin kuitenkin tahallani aika lailla lukijan huoleksi päättää, mitä mieltä Kisakista pitäisi olla, koska en halunnut tarjoilla mitään liian valmiiksi pureskeltua. Tarkoitin asetelman kuitenkin pohjimmiltaan sellaiseksi, että lukija kykenisi tuntemaan sääliä muitakin kuin Juita kohtaan, kuten sinä teit.

Ja tuo ficin nimi, se on muuten ihana. Samoin kuin viimeinen lause Ramen naurusta. Toisaalta se on todella irrallinen muuhun tarinaan verrattuna, mutta toisaalta taas se juuri siksi sopi ficciin ja sen lopetukseksi hyvin.


Hii, ihanaa kuulla, että tällä kertaa onnistuin nimen kanssa! Myönnän, että kävin sen kanssa tapani mukaan melkoisen tappelun, ennen kuin tuo Varjorakastaja sitten putkahti jostakin ulkoavaruudesta mieleeni ja ratkaisi ongelmani. Mitä viimeiseen virkkeeseen taas tulee, niin ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat sen irrallisuudella. Yritin kuitenkin aavistuksen pohjustaa sitä tuolla tekstin kuluessa, ettei se tulisi hyppäisi ihan nurkan takaa. Mutta ei se ilmeisesti hypännyt positiisesta palautteestasi päätellen. ^^

Valtava kiitos hienosta kommentista, joka vakuutti minut sinut siitä, että tämä on tosiaan lukemisen arvoinen tekele. ♥

akumu:

Kiitän sua siitä, että sekä luit että kommentoit, vaikka ihmettelit jo sitä, että ylipäätään tartuit tähän ficciin. :D Tiedän, että fandom-valintani ei ole se kaikkein suositeltavin, mikäli janoaa suurta kasaa kommentteja, mutta sun ja kahden edellisen kommentoijan kommenttien perusteella sanoisin, että laatu korvaa määrän. ^^ Sitä paitsi mun teki palavasti mieli kirjoittaa ficci juuri Kisaki/Jui -parituksella, Jui kun sattuu olemaan sydäntäni lähinnä tällä hetkellä. Oikeasti, olen sormenpäitäni myöten rakastunut tuohon kuvankauniiseen vokalistiin, jonka ääni on puhdasta samettia. ;_; Todennäköisesti tulen siis kirjoittamaan hänestä vielä lisää...

Mä en oo pitkään aikaan lukenut mitään tämmöstä vähänkään surullista ficciä, niin tää oikeestaan nosti kaikki tunteet pinnalle ja sit kaikki purkautu ulos - ei kuitenkaan itkun muodossa. Enemmänkin agressiona, koska mun mielestä tää sun Kisakis oli ihan hemmetin kylmä. Siis kyllä se mies sellaiseen rooliin sopii, mutta perimmäisenä tarkoituksenani mun piti sanoa, että se mies oli niin sairaan ilkee Juita kohtaan. Mä en oo oikeestaan koskaan tykänny siitä asiasta ficeissä, että eka pannaan kuin kissa pistoksissa ja sit lähetään menee jonkun toisen tyypin takia.


Oho, kylläpäs sain sussa tällä ficillä vahvan tunnereaktion aikaan! Mutta hei, se on vallan upeaa! Rakastan kovasti sitä, että ihmiset eläytyvät teksteihini. ^^ Sääliksi vain käy Kisaki-raukkaa. :D Hänen on parasta olla törmäämättä suhun vähään aikaan, mikäli mielii nähdä vielä useampia auringonnousuja...

Tää paritus on semmonen, josta en pahemmin välitä ja vielä, kun tuolla mainitaan toi Kisaki / Rame, se pistää mulla keittää. Mä en saa pieneen päähäni mahtumaan sitä ajatusta, että viimeksi mainitun vois parittaa Kisakin kans, mut kaipa se on sitten ihan lukijasta kiinni :D


Kisaki/Rame toimii munkin mielessä oikeastaan vain Kisakin yksipuolisena ihastuksena Rameen. Rame näkee Kisakin liikaa kaverinaan ja pomonaan, että voisi rakastua tähän. Kisaki sen sijaan minusta kyllä voi tuntea toveruutta vahvemminkin Ramea kohtaan, koska Rame on jotakin sellaista, johon Kisaki ei ole tottunut. Rame ei pienestä koostaan huolimatta juuri nöyristele Kisakin edessä, mikä on minusta juuri se seikka, jonka vuoksi Kisaki voisi mahdollisesti ihastua Rameen. Juin heikkous on nimittäin juuri se, ettei hänestä ole taistelupariksi Kisakille, vaan hän on aika lailla alistetussa asemassa heidän suhteessaan, koska on luonteeltaan liian kiltti ja arka laittaakseen kampoihin Kisakille. Pitemmän päälle siinä voi sitten käydä niin, että Kisaki kyllästyy Juin kiltteyteen ja alkaa haluta vahvempitahtoista kumppania. :<

Mä en muista oonko koskaan sanonu tätä, mut sä oot ihan älyttömän hyvä kirjoittamaan ! Tykkään jotenkin siitä, miten sä pidät hienosti ainaskin tätä ficciä kasassa. Ja kyllä senkin ficin pidit kasassa, jonka betasin ! En vaan muista sen ficin nimeä, mutta niin.


...Jäin taas kerran sanattomaksi. On vain niin uskomatonta, että mua kehutaan tuolla lailla, koska jo pelkästään täällä Lafissa on kymmeniä sellaisia kirjoittajia, joita katson ylöspäin silmät ihailusta laajentuneina. Mutta kiitos, ihan oikeasti. Kun mulle iskee tunne, etten osaa kirjoittaa lainkaan, kerään itsetuntoni kasaan juuri tällaisten ihanien kommenttien avulla. ;_;

Ja ei haittaa yhtään, ettet muista sen betaamasi ficin nimeä, koska - ollakseni ihan rehellinen - mäkään en muistanut tarkistamatta. XD Tuntuu olevan jo ikuisuus siitä, kun julkaisin tuon ensimmäisen ficcini, jonka ystävällisesti betasit... Mutta niin, sen nimi oli siis No winners in this situation. Onneksi tällä ficillä on sentään vähän parempi nimi. :D

mä en millään, en _kirveelläkään saanut Ramesta erityisen hyvää kuvaa. Tai alussa sain, mut sitten toi loppu... Vaikka Juihan saattoi tietenkin kuulla ne ihan randomisti pelkästään ite, et Rame nauraa jossakin niin kuitenkin--- !


Voi voi, et tykännyt Rame-palleroisesta, vaikka hän ei ollut millään tapaa syyllinen Juin suruun. ;_; Ramehan oli itse asiassa vain tietämättään Kisakin tunteiden kohde. Sitä paitsi hän oli huolissaan Juista... Mutta ymmärrän kyllä, että tuo loppu saattoi sekoittaa korttipakan aika täydellisesti. Tarkoitin sen kuitenkin pelkäksi Juin mielen tempuksi. Epätoivoinen mieli rupesi tekemään taikatemppuja...

Mut älä oikeesti ota noita mun sanojani henkilöiden luonteesta pahalla, vaan hyvällä ! Koska mä oon edelleenkin sitä mieltä, että kiva huomata, miten erilaisia henkilöitä kirjoittaja osaa luoda ficciinsä. Mä oon tottunut erilaiseen Rameen, ok, mut tässä sain siitä miehestä ihan eri kuvan.


Älä huoli, en todellakaan ota. ^^ Mulle tärkeintä on se, että henkilöni herättävät tunteita, olivatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Itse luen tekstejä eläytyen, ja siksi toivon, että kykenisin mahdollistamaan eläytymisen myös omille lukijoilleni. Ja kommenttisi perusteella ficcini ei vaikuta jättäneen sinua kylmäksi. Olen siis saavuttanut tavoitteeni. ^^ Mua kyllä kiinnostaisi sivuun mennen sanoen tietää, millaiseen Rameen olet tottunut...

Ja Kisaki--- no, emmä tiiä. Kyllähän oon ficcejä lukenut, jossa se mies on tämmönen tunteeton ja kylmä, mut mulle on enemmänki pinttyny semmonen mielikuva joidenkin ficcien takia, että se mies ois myös jollakin tasolla oikeesti huolehtiva persoona.


Eniten Kisakista tuntuu löytyvän ainakin suomeksi niitä ficcejä, joissa hän on tunteeton seme. Toisaalta olen kyllä myös lukenut muutamia sellaisia ficcejä, joissa Kisakista on tehty huomattavasti inhimillisempi. Tiedä sitten, kumpi on lähempänä totuutta... Kisakista liikkuu niin ristiriitaista juttua, osa hyvin negatiivissävyistäkin, etten itse yhtään tiedä, mihin uskoa.

Musta on kyllä kiintoisaa, kuinka tämän ficin Kisaki jakaa mielipiteitä. :D Lemia oli kommentissaan ihan eri linjoilla kuin sä, shunshun taas tuntui pitävän Kissua melkoisena paskiaisena. Mahtaneeko tämä johtua sitten siitä, että jätin tahallani Kisakin luonteen paljolti lukijan oman tulkinnan varaan...? Tai ehkä asiasta voi ainakin osittain syyttää Juin PoV:ta? Minä-kertojaan kun on yleensä hyvin helppoa samaistua...

Ja sit tää nimi ! Siitä mä tykkäsin kanssa ihan sika paljon, koska mä kerrankin ymmärsin sen nimen merkityksen.


Ihanaa kuulla, että säkin pidit tämän ficin nimestä! ^^ Ja entistä hienompaa, että se kytkeytyi sun mielestä tekstiin niin hyvin, ettei merkitystä tarvinnut arvailla. Kyllä, juuri Ramehan se oli tämän ficin varjorakastaja.

Iso kiitos siitä, että yllätit sekä itsesi että mut kommentoimalla tätä. ♥ Olen hyvin tyytyväinen siihen, ettet joutunut katumaan tämän topicin avaamista. ^^
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

ViestiKirjoittaja shy-rebel » Pe Marras 06, 2009 6:21 pm

Tra-la!
Tässä kun tulin noin kuukausi sitten Pariisista ja möngin heti seuraavana päivänä Lafiin katsomaan, mitä kaikkia uusia ficcejä tänne oli lomailuni aikana ilmestynyt. >8) Arvaa vaan, olinko yllättynyt nähtyäni, että tänne on ilmestynyt uusi Kisaki/Jui-ficci! *W* Kun tykkään siitä parituksesta tosi paljon ja sellaisia ficcejä on tosi harvassa (tai sitten en vain ole etsinyt tarpeeksi). Eli ensiksi iso kiitos, kun päätit kirjoittaa ficin mainitusta kaksikosta ^^

Ja vieläpä hyvän, mielenkiintoisen ficin! En ennättänyt tätä aivan heti lukemaan, kun tämän huomasin, joten kommentointikin on ollut vähän kiven alla. Mutta, parempi myöhään kuin ei milloinkaan? ;D
Miten osaisinkaan kuvailla lukukokemustani... No siis, kuten varmaan olenkin jo sanonut kertaalleen, tykkäsin tämän lukemisesta tosi paljon. Olet onnistunut luomaan juuri sellaisen tunnelman, jossa on sopivissa määrin kolmiodraaman ainekset katkeruutta, mustasukkaisuutta ja toisen ikävöintiä. Sellainen varjomainen tunnelma tavallaan :D
Ficin nimi kuulostaa korvaani runolliselta, mikä on tietenkin vain hyvä asia. Varjorakastaja-nimi sopii oikein hyvin tekstiinsä. Juonesta olet saanut kiinnostavan: mitä pidemmälle tätä luin, sitä enemmän olin utelias tietämään, mitä seuraavaksi käy.

Kirjoitat hyvin kuvailevasti ja tarkasti, niin ettei mikään kohta jäänyt minulle ollenkaan epäselväksi ja tapahtumat pystyin kuvittelemaan päässäni hyvin. Muutamat lauseet tuntuivat mielestäni jopa hyvin vahvoilta ilmaisemaan Juin surua juuri kuvailun ansiosta. Ficin minäkertoja sopii mainiosti tähän tarinaan, koska se syventää tunnelmaa ja tekstiä ennestään sekä luo vahvemman käsityksen Juin tunteista ja ajatuksista. Kisakin tunteiden kuvaamista ei paljon ollut, mutta miehen teot ficin lopussa puhuvat puolestaan, että tämäkin tuntuu olevan vähän loukussa tunteidensa verkossa.
Pidin myös kovasti pienistä yksittäisistä huomioista, joita olit kuvaillut, kuten tässä heti ficin alussa osui silmään:

Punaviinillä täytetty kristallilasi kädessäni muistuttaa punaista tähteä, kun kattolampun valo osuu siihen oikeasta kulmasta
.

Heti tämä lause viehätti, miten kauniisti olit sen kirjoittanut :3 Näitä lauseita olisi monia, mutta pointtini tiivistettynä: pidän tuollaisista pienistä lisäyksistä, jotka saavat kuvailuun heti lisää voimakkuutta ;D

Henkilöistä... Hahmoissa tuntuivat aidot tunteet! Plussaa siitä ;)
Eniten pidin itse kertojasta, Juista. Miehen tunteet käyvät niin hyvin selviksi, kappale kappaleen jälkeen niitä syvennetään ja kerrotaan lisää, vähä kerrallaan, kunnes aivan lopulta kaikki on selvää, mitä hahmo ajattelee. Mielestäni oli hyvä idea kertoa suhteen ongelmista aiheutuneet tunnekuohut pala palalta, siinä oli vakavuutta. Ja nämä Juin ajattelemat lauseet tekivät vaikutuksen:

Miksi minä en riitä sinulle, Kisaki? Mikä minussa on vikana? Mitä voin tehdä, jotta rakastaisit minua niin kuin ennen?

Tahdon, että annat minun olla sinun Juisi vielä hetken.


Aluksi raukean viininjuonnin lomassa esiintynyt pieni mustasukkaisuus vaihtuu ahdistukseen, sitten mustasukkaisuuteen ja olin lukevinani Juin olevan myös epätoivoinen ja -tietoinen suhteestaan Kisakiin: missä oikein ollaan menossa ja mitä on tekeillä. Ehkäpä mustasukkainen mielikuvitus tekee miehelle vain tepposet ja kyseessä on vain pieni kriisi Kisakin kanssa... Tahtoisin kovasti uskoa, että Kisaki ja Jui pysyisivät yhdessä kolmiodraamakriisistä huolimatta. Juita kävi tässä kyllä sääliksi, mies oli niin reppana.

Kisakista olet tehnyt ihanan hahmon. Tai siis, vaikka miehellä vaikuttaisi olevan tunteita Juin sijasta Rameakin kohtaan, hahmo ole mielestäni mitenkään kylmä ja etäinen, vaan välittävä, kuten Jui muistelee seurustelun alkuvaiheista:

Kun me aloitimme seurustelun, sinä avasit itsesi minulle tavalla, jota en osannut odottaa.


Tuli vaikuttava tunnelma, kun luin tämän kappaleen. Mulle jäi mielikuva, että Kisaki uskalsi näyttää oikean luonteensa vasta sitten, kun luotti Juihin tarpeeksi. Ettei kyse ollutkaan koskaan etäisyydestä, vaan tavasta suojella itseään vaikka vastakaiuttomalta rakkaudelta. Joten ymmärrettävää, miksi Jui tunsi itsensä ylpeäksi, kun sai nähdä rakastetustaan puolen, jonka vain harvat ja valitut näkevät ;)

Hienoa, että myös muista Vidollin jäsenistä oli mainintaa ficissä :)
Rame vaikutti niin viattomalta, ettei voisi uskoa Kisakilla olevan säpinää basistin kanssa. Kun mies niin vilpittömästi oli onnellinenkin Juin puolesta, kun tämä aloitti suhteen Kisakin kanssa. Rame vaikutti ficissä lojaalilta ystävältä ja myös tuntui merkitsevän Juille kaikesta huolimatta yhä paljon hyvänä ystävänä, kuten kävi selväksi kohdassa:

hän varmaan marssisi oikopäätä sinun luoksesi, läimäyttäisi sinua lujaa kummallekin poskelle ja käskisi sinua tulemaan järkiisi. Parilla läimäytyksellä ei kuitenkaan tapeta rakkautta.


Ja oli hauskaa, kun Girun kokkauksista ja Shunin syntymäpäivistä oli myös pienet, merkittävät maininnat tekstissä.

Ja sitten pari lainausta~!

Olisi pitänyt muistaa sulkea makuuhuoneen ikkuna.


Tämä oli musta hauska lause tekstin joukossa 8D Kun kesken kaiken muistaa, että ikkuna jäi auki...

Näen Ramen jokaisessa harhailevassa katseessasi, kuulen Ramen jokaisessa ajattelemattomasti lausutussa sanassasi, tunnen Ramen jokaisessa poissaolevassa suudelmassasi


Tämä hieno lause taasen tuntuu mielestäni kiteyttävän koko ficin sisäänsä. Tämä on vain yksinkertaisesti vaikuttava kohta ja tässäkin on vahvuutta, jotka tukevat Juin tunteita lisää.

Noin, enköhän saanut tämän kommentin valmiiksi. Nälkä alkaa jo sen verran haitata, että pitää päästä koneen äärestä hetkeksi muualle. Toivottavasti tämä ei ole nälästä huolimatta kamalan sekavaa luettavaa >.<

Ja tähän kommenttini loppuun vielä, kiitos hienosta ficistä ja lukukokemuksesta!
(P.S. Kirjoitatko joskus lisää Kisaki/Juita? :D)
また夢で思い出す, ここから君だけ消え去り...

Galileo Galilei - Oh, Oh

Avatar
shy-rebel
Vuoden double
 
Viestit: 529
Liittynyt: Ma Syys 29, 2008 6:25 pm
Paikkakunta: far away from you

Re: Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Ke Marras 11, 2009 12:33 am

shy-rebel:

Huh, onnistuit yllättämään minut pahemman kerran kommentillasi! :D Onneksi kuitenkin vain myönteisessä mielessä, sillä en odottanut enää saavani tähän kommentteja. Oli siis erittäin miellyttävää havaita, että vielä joku halusi sanoa jotakin tästä ficcusesta, ja kun se olit vielä sinä, niin olin oikein otettu. ^^ Olethan sentään itsekin kirjoittanut tästä ihastuttavan mielenkiintoisesta parista ficin. (Ficcisi on by the way oikein suloinen, luin sen hymy huulillani. ^^)

Minusta vaikuttaa siltä, ettei Kisaki/Jui ole kovinkaan suosittu paritus, vaikka heissä kyllä olisi potentiaalia kaikkeen PWP:stä angstiin ja draamasta romanceen. Itse olen etsinnöistäni huolimatta onnistunut kaivamaan netin kätköistä muistaakseni vain kaksi englanniksi kirjoitettua ficciä tällä parituksella, ja ne olivat kumpikin lyhyitä ja aika surkeita. Toinen oli virheitä vilisevä PWP ja toinen erosta kertova ficci, jossa Kisaki angstasi kympillä. Jos olet löytänyt muita, niin kerro toki minullekin! ^^ Tahtoisin niin mielelläni lukea lisää Kisaki/Juita, sillä olen viimeaikoina tykästynyt ajatukseen tästä paristuksesta.

Ei muuten tarvitse kiitellä siitä, että kirjoitin juuri näistä herroista, sillä se oli itsestänikin hauskaa. ^^ Paritusvalinta oli kerrankin täydellisen vaivaton, koska asetelma päässäni oli hyvin selkeä. En olisi voinut kuvitella kirjoittavani tätä muilla henkilöillä kuin Kisakilla, Juilla ja Ramella.

Miten osaisinkaan kuvailla lukukokemustani... No siis, kuten varmaan olenkin jo sanonut kertaalleen, tykkäsin tämän lukemisesta tosi paljon. Olet onnistunut luomaan juuri sellaisen tunnelman, jossa on sopivissa määrin kolmiodraaman ainekset katkeruutta, mustasukkaisuutta ja toisen ikävöintiä. Sellainen varjomainen tunnelma tavallaan :D


Sait minut juuri tajuamaan, että tämä on jo kolmas kolmiodraamaficci minulta. XD Ja minä kun olin niin varma, etten tule kirjoittamaan kuin sen yhden ainoan kolmiodraaman... Inhoan nimittäin itse kolmiodraaman lukemista, koska siinä joku jää aina onnettomaksi ja kaikki on muutenkin niin vaikeaa. Siitä huolimatta kyllä luen kolmiodraamaficcejä ihan liikaa, kun ne ovat turhan koukuttavia, ja masistelen sitten, kun kaikki eivät voi tulla onnettomiksi. Suomeksi siis tavallaan inhoan kolmiodraamaa mutta koukutun siihen kuitenkin kerran toisensa jälkeen. Salainen heikkous? :D

Mutta kiitos paljon kehuista, ne saivat minut hykertelemään täällä itsekseni. ^^ En suoraan sanottuna kuvitellut olevani mikään hyvä kolmiodraaman kirjoittaja. :D

Ficin minäkertoja sopii mainiosti tähän tarinaan, koska se syventää tunnelmaa ja tekstiä ennestään sekä luo vahvemman käsityksen Juin tunteista ja ajatuksista. Kisakin tunteiden kuvaamista ei paljon ollut, mutta miehen teot ficin lopussa puhuvat puolestaan, että tämäkin tuntuu olevan vähän loukussa tunteidensa verkossa.


Minäkertoja oli minulle jotenkin todella itsestäänselvä ratkaisu tähän. Suosin sitä oneshoteissa ja novelleissa, koska se tosiaan syventää tunnelmaa ja synnyttää lukijan ja päähenkilön välille läheisemmän suhteen kuin hänkertoja. Hienoa, että kertojaratkaisu tuntui sinustakin onnistuneelta. ^^ Ja mahtavaa, että Kisakin tunteet kävivät kuitenkin selviksi, vaikka niitä katsottiinkin vain Juin silmien läpi. Halusin antaa lukijoille enemmän tilaa muodostaa mielipiteensä Kisakista.

Ihanaa kuulla, että pidit aloitusvirkkeestä! ^^ Kirjoitin tämän ficin nimittäin hyvin järkevästi siten, että aloitin keskeltä. XD Kuulostaa friikiltä, mutta se johtui itse asiassa siitä, että minulla oli muistiinpanoja tätä tekstiä varten ylhäällä ja kirjoitin ne ensin tekstiksi. Sitten minun piti rakentaa tähän jokin hehkeä aloitus ja lopetus, mikä oli yllättävän vaikea tehtävä. Pitäisi todellakin kirjoittaa järjestyksessä, sen tästä kokeilusta opin. :D Mutta omituisen kirjoitusjärjestyksen vuoksi oli tosiaan helpotus kuulla, että tykkäsit alusta. ^^

Eniten pidin itse kertojasta, Juista. Miehen tunteet käyvät niin hyvin selviksi, kappale kappaleen jälkeen niitä syvennetään ja kerrotaan lisää, vähä kerrallaan, kunnes aivan lopulta kaikki on selvää, mitä hahmo ajattelee. Mielestäni oli hyvä idea kertoa suhteen ongelmista aiheutuneet tunnekuohut pala palalta, siinä oli vakavuutta.


Kiitos. ^^ Jotenkin tämä rakentui loppuviimeksi niin, että Juin tunteet ja koko tilanne selvenevät pala palalta. Tekstin intensiteetti ja tunnepitoisuus taitavatkin kasvaa loppua kohden sen vuoksi... Ihanaa muuten myös kuulla, että tykästyit Juihin. Tosin vokalisti-raukasta on varmaan aika vaikeaa olla pitämättä, kun hän on päähenkilö ja vielä ilman omaa syytään tuollaisessa tilanteessa. :/

Ehkäpä mustasukkainen mielikuvitus tekee miehelle vain tepposet ja kyseessä on vain pieni kriisi Kisakin kanssa... Tahtoisin kovasti uskoa, että Kisaki ja Jui pysyisivät yhdessä kolmiodraamakriisistä huolimatta. Juita kävi tässä kyllä sääliksi, mies oli niin reppana.


Minustakin olisi ennen muuta Juin takia ihanaa uskoa, että kaikki kääntyisi parhain päin. En kuitenkaan itse authorina kykene kuvittelemaan onnellista loppua tälle kolmiodraamalle.Tilanne on niin selvänä päässäni, että se katkoo armotta turhilta toiveiltani siivet. :C

Kisakista olet tehnyt ihanan hahmon. Tai siis, vaikka miehellä vaikuttaisi olevan tunteita Juin sijasta Rameakin kohtaan, hahmo ole mielestäni mitenkään kylmä ja etäinen, vaan välittävä, kuten Jui muistelee seurustelun alkuvaiheista


Kisaki on kyllä jakanut mielipiteet niin tehokkaasti lukijoiden joukossa, että täytyy onnitella herraa tuosta suorituksesta. XD Tosin niinhän se tuntuu todellisuudessakin menevän, että osa ihailee Kissua ja loput inhoavat... Joka tapauksessa on erittäin hienoa, että sinä löysit Kisakista tässä myös sen pehmeämmän puolen, jota koetin tuoda vaivihkaa esiin. ^^

Tuli vaikuttava tunnelma, kun luin tämän kappaleen. Mulle jäi mielikuva, että Kisaki uskalsi näyttää oikean luonteensa vasta sitten, kun luotti Juihin tarpeeksi. Ettei kyse ollutkaan koskaan etäisyydestä, vaan tavasta suojella itseään vaikka vastakaiuttomalta rakkaudelta. Joten ymmärrettävää, miksi Jui tunsi itsensä ylpeäksi, kun sai nähdä rakastetustaan puolen, jonka vain harvat ja valitut näkevät ;)


Ymmärsit kyseisen kappaleen jotakuinkin täydellisesti. ^^ Tämä oli yritykseni vihjata siihen suuntaan, että kenties kylmänä pidetty Kisaki ei olekaan kylmä kaikkia kohtaan. Itse tahdon yrittää nähdä jokaisessa ihmisessä syyn siihen, miksi kyseinen ihminen käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. En henkilökohtaisesti usko, että kukaan syntyy ilkeänä tai pahana, ja vaivihkaa tämä näkemykseni vaikuttaa siirtyneen myös tähän ficciin. Näyttäisi siis olevan totta, että kirjoittaja tosiaan luovuttaa jotakin itsestään tekstiin huomaamattaankin...

Rame vaikutti niin viattomalta, ettei voisi uskoa Kisakilla olevan säpinää basistin kanssa. Kun mies niin vilpittömästi oli onnellinenkin Juin puolesta, kun tämä aloitti suhteen Kisakin kanssa. Rame vaikutti ficissä lojaalilta ystävältä ja myös tuntui merkitsevän Juille kaikesta huolimatta yhä paljon hyvänä ystävänä


Hii, onnistuin luomaan sinulle juuri sellaisen kuvan Ramesta kuin halusinkin! ^^ Vaikka Rame osaakin välillä olla melkoinen luonne, niin pidän häntä kuitenkin hyvin lojaalina ystäviään kohtaan. En oikein osaa kuvitella, että hän missään olosuhteissa satuttaisi Juita ryhtymällä suhteeseen tämän rakastetun kanssa.

Ja oli hauskaa, kun Girun kokkauksista ja Shunin syntymäpäivistä oli myös pienet, merkittävät maininnat tekstissä.


Heh, tajusin tämän huomautuksesi ansiosta, että vähintäänkin mainitsin kaikki muut Vidollin jäsenet paitsi Teron. :D Ilmeisesti se, että hän on minulle se etäisin Vidollista, näkyy epäsuorasti tästä ficistä. Jotenkin ei vain tullut mielen mainita häntä...

Voit muuten olla huoletta, sillä kommenttisi oli oikein selkeä eikä saapunut yhtään liian myöhään. Oli aivan mahtavaa, että halusit tulla kertomaan ajatuksiasi tästä ficistä! Voin paljastaa, että onnistuit ilahduttamaan minua todenteolla, hymy karehtii nytkin huulillani. ^^

Suuret kiitokset ihanasta kommentista. <3 Toivottavasti vastaukseni ei ole kellonajasta huolimatta kamalan epämääräinen...

P.S. Ajatus Kisaki/Juista ei ole jatkossakaan poissuljettu, sillä tämä paritus on yllättävän ihana, harvinainen ja moniuloitteinen. Jos inspiraatio iskee, niin saatan hyvinkin kirjoittaa lisää näistä herroista. ^^
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

ViestiKirjoittaja Aysha » Su Elo 29, 2010 11:19 am

No niin, luin tämän eilen, mutta päätin nukkua yön yli (ja hillitä samalla hiukan saamiani ajatuksia), ennen kuin kirjoitin kommentin ja selasin samalla myös ficin uudelleen etsiessäni tietyt kohdat.

Huomasin tämän tosiaan tuolla kommenttikampanjassa ja päätin lukea tämän. Taitaa olla myös ensimmäinen ficcini sinulta.

Jos minun pitäisi yhdellä sanalla kuvailla tätä tarinaasi, se sana olisi ehdottomasti vahva. Miksi se? Koska tämä teksti oli sen verran taidokkaasti kirjoitettu, että tunnelma ja tuntemukset välittyivät ainakin vahvasti minulle - kieltämättä oli jollain tapaa kurja, vihainen olo tämän lukemisen jälkeen ja halusin mennä puristamaan erästä nimeltä mainitsematonta miestä siitä kuuluisasta aataminomenasta. Minähän luonnollisesti eläydyn tai kuvittelen itseni joko huoneessa olevaksi haamuksi, joka näkee jopa pääkoppien sisälle, tai sitten toisen hahmon tilalle - mikäli siis tarina on kirjoitettu sillä tasolla, ettei tarinaan sujahtaminen oli liian vaikeaa.

Nyt se kuuluisin ongelma aina kommentoidessa: mitä sanoisin tästä?
En ole mikään Vidoll fani enkä tiedä bändistä melkein mitään, mitä olen muutamissa ficeissä, joissa on useampi artisti, heihin törmännyt. Kisaki taas on kaikista jäsenistä tutuin ja kunnioitan häntä ja hänen näkemyksiään, vaikken sitten muuten fanita häntäkään. Minulle ei kuitenkaan ole koskaan tuottanut ongelmia lukea muistakin bändeistä kuin omista suosikeistani (siis ne harvat kerrat kun oikeasti ehdin lukemaan fanfictionia). Pointti tässä kuitenkin oli se, että on mukavaa huomata lisää ficcejä, joissa ei olekaan niitä top 3 bändiä, jotka esiintyvät paljonkin näillä sivustoilla.
Kiitos muuten kuvista, vaikka tiedänkin suunnilleen, minkä näköisiä tyypit ovat, antavat nuo selkeyttä ja helpotusta niille, jotka eivät ole kenestäkään herroista kuullut.

Nimi sopi tähän tarinaan paremmin kuin hyvin. Oikeastaan en voi enää kuvitella tälle tarinalle mitään muuta nimeä ja pidän Varjorakastajaa kivan symbolisena.

Onnistun lähes aina jäämään tuijottamaan ihaillen, kun joku keksii oneshot juonia. Sen jälkeen muutun poikkeuksetta vihreäksi kateudesta. Koska mielestäni oneshottien/lyhyiden tarinoiden juonet on vaikea keksiä niin, että ne oikeasti toimivatkin vielä, eivätkä tunnu liian töksähtävältä. Tässä oli kuitenkin myös sopivasti sitä pituutta - et ollut laiskotellut, vaan ottanut riittävästi aikaa, etkä änkenyt Juita ja Kisakia heti sänkyyn tai aloittanut siitä, kun ovi käy ja Kisaki tulee kotiin. Alustit tarinaa hyvin etkä hoppuillut.

Virheitä en löytänyt ja kielikin oli hyvää, etten löydä siitä mitään “rakentavaa” tai edes kriittistä huomautettavaa. Sinänsä harvoin kuitenkaan luen minä-kertojalla olevia tekstejä, täällä lafissa niitä on harvemmin ja niistäkin maksimissaan muutamaa sellaista olen lukenut. Mielenkiintoinen vaihtelu ja erinomainen valinta tässä kohdassa, koska “kaikki tietävä kertoja”/yleiskertoja ei olisi luonut tähän sitä oikeata tunnelmaa tai saanut tuntemaan yhtä helposti, miltä Juista tuntui. Tuo valitsemasi minä-kertoja “kosketti” syvempää kuin mitä toisenlainen kertoja olisi tehnyt.
Sinänsä, minun pitäisi näillä näkymin kirjoittaa muutama juttu minä-kertojalla ja jotenkin olen vähän puulla päähän lyötynä, että tämä voi toimia minulle pienenä esimerkkinä^^

Genreistäkin voisin sanoa jotain. Yleensä välttelen kaikin voimin angstia, koska… No, kuten sanoin, eläydyn helposti ja voin jotenkin samaistua täysin jonkun hahmon ajatuksiin ja tunteisiin (siksi en myöskään lue raiskausficcejä, toinen syy on epäuskottavuus). Lisäksi angstissa tulee liian usein nykyään kamalaa itkuparkua ja sitä, että joku viiltelee ranteensa, kun se toinen ei rakastakaan sitä. Angsti on kuitenkin mielestäni niin vaikea laji, että se menee liian helposti epärealistisen ja epätoivoisen lisäksi todelliseksi draama queeniksi. Tässä olit onnistunut tuomaan minulle jossain määrin myös toisen puolen angstista, kiitos siitä.
Romancea jäin oikeasti tämän ficin jälkeen tuijottamaan silmät suurina, koska minun oli vaikea sitä nähdä ärtymykseni takia. Olihan sellaista pientä romanttisia tunteita Juin puolella, mutta… No, karjun mielipiteitäni sitten myöhemmin.

Menen sitten puhumaan kuvailusta. Sitä oli juuri oikea määrä, ehkä myös vähän liikaa minun kohdalleni, koska kuten ylempää saattoi huomata, olin aika kiukkuinen. Olit valinnut oikeat sanat kuvaamaan Juin surua ja epätoivoa mutta myös pelkoa, mutta onnistuit pitämään sen myös realistisena, ettei koko jutusta tullut mitään yli dramaattista vinku-vanku-vonkumista ja parkumista. Minun on nyt vaikea sanoa, mikä siellä erityisemmin teki vaikutuksen. Ehkä se tässä teki vaikutuksen, että kuvailit pieniä asioita - enemmän tekoja ja jätit sitten ympäristön vähän vähemmälle huomiolle. Muussa tapauksessa olisin ehkä hiukan “valittanut” ja sanonut, että olisit voinut keskittyä hiukan myös siihen taloon ja ympäristöön, mutta tämän tyyppisessä tarinassa ne tunteet olivat pääasia ja olit pysynyt niissä hyvin. Olit myös kuvaillut ja välittänyt ne tunteet oikein ja myös mielestäni valinnut ne oikeat tunteet, jotka välitit. Jollain tapaa se alistuminen on aina ehkä pahempaa kuin pelkkä itsensä surkuttelu…
Tekee nyt jo pahaa, kun vain kirjoitan kommenttia tästä ficistä, kun eilisillan tunteet ja tietenkin myös luonteeni omainen suuttumus nousevat pintaan (= kehu sinulle)

Mitä sanoisin juonesta?
Sinänsä ilahduttavaa, että tämä ei ollut PWP:tä, vaikka tämä olikin oneshot ja sisälsi seksiä. Jonkun mielestähän tämä voisi olla myös PWP:tä, mutta mielestäni et kuvaillut aktia, vaan Juin tunteita aktin aikana ja tässä oli tosiaan se juoni. Nyt kun myöhemmin mietin, oikeastaan juoni on niin ihanan yksinkertainen: Juin ja Kisakin suhde on alkanut rakoilla, koska Kisaki on rakastunut Rameen, mutta Jui ei osaa eikä halua päästää Kisakista irti, vaikka kaikki satuttaa häntä. Sinä et kertonut koko tarinaa, että näin ja näin kävi siinä, sitten tällä ja tällä tavalla, vaan näytit pätkän heidän elämästään.
Vaikka juoni olikin yksinkertainen ja mukavan tavallinen, ettei edes kaivannut mitään päätä huimaavia käänteitä. Kirjoittaessa olit kuitenkin onnistunut tekemään yksinkertaisesti juonesta valovoimaisen ja huomattavasti mielenkiintoisemman kuin tuo ei-edes-kovin-hyvä-tiivistelmä.

Nyt voisin sanoa jotain hahmoista ja varoittaa, että todennäköisesti rätkätän kaikki eiliset ajatukseni ja tunteeni. Eli en karju sinulle, vaan hahmoille, että voit pitää mielesi mukaan kehuina tai sekoiluna.
Jui - minä säälin häntä oikeasti. Jotenkin teki mieli kaapata vain syliinsä ja neuvoa sekä rohkaista edes jollain tapaa. Ymmärsin hänen tunteitaan ja tuntui pahalta lukea siitä, miten paljon häneen sattui. Jui oli minun silmissäni jollain tapaa jo luovuttanut, antautunut, mutta samalla pelokas koska ei osannut lähteä, vaikka tiesi särkyvänsä yhä enemmän ja enemmän. En tiedä, oliko se tarkoituksesi, mutta Jui oli silmissäni aika heikko - tietenkin, kun tilanne oli siinä pisteessä, että tiesi rakkaansa rakastavan toista - mutta alusta asti. Jo suhteessa, ettei osannut sanoa, mitä sietää ja mitä ei. Ehkä… Jui muistuttaa minua vuosien takaisesta elämästäni ja hetkistäni.
Nyt sitten pakollinen metelöinti. Hemmetti, Jui! Ei kenestäkään saa olla niin riippuvainen, ettei voi elää ilman sitä! Jos toinen ei kohtele sinua ansaitsemallasi tavalla, hän ei ole sinun arvoisesi! Perkele! Hiukan taistelutahtoa ja itsekunnioitusta, koska noita kumpaakaan sinulla ei ole eikä ilmeisesti ollut alusta lähtien! Nyt keräät sen rohkeuden ja lähdet itse, kun Kisaki ei osaa tehdä päätöksiä! Rakkaus on tahtotila! Jos vain lopetat sen tahtomisen, huomaat, ettei Kisaki olekaan niin tärkeä sinulle! Luotatko näin vähän ystävääsi ja bändiläiseesi Rameen, että voit kertoa kaiken muut, mutta et vaikka pehmeämmin sanoa, että suhteesi on syvänteestä, koska Rame viettää liikaa aikaa Kisakin kanssa ja saanut Kisakin rakastumaan itseensä!? Perkele, jos Rame todella on niin hyvä ystävä, silloin hän tekisi sen, mikä on oikein ja sanoisi Kisakille pari faktaa ja vetäisi turpiin, minkä jälkeen kiskoisi sinut luokseen asumaan ja yrittäisi taas puhaltaa sinuun vanhan olemuksesi!

Kisaki - hän on sinänsä luontevassa osassa, kun haluaa määrätä tahdin ja käyttäytyy jossain määrin jopa fanfictionin stereotypisen Kisakin ja yhtiöpomon tapaan. Hän on kuitenkin sinänsä myös hämmentävin hahmosi, koska en osaa sanoa, kummin asiat hänessä ovat. Esimerkiksi tuossa lopussa kun Kisaki pyytää anteeksi, en pysty päättämään, oliko Kisaki oikeasti pahoillaan vai sanoiko hän siksi, että piti sitä pakollisena velvollisuutena. Sitten tuo Juin kanssa oleminen, vaikka onkin rakastunut Rameen. Minusta tuntuu, että teoistaan, puheistaan ja olemuksistaan huolimatta Kisaki on aika epävarma ihminen. Väitän, ettei hän osaa olla yksin ja on siksi yhä Juin kanssa, koska ei ole saanut/ei voi saada Ramea. Samalla Kisaki on myös itsekäs, koska haluaa pitää itsellään asiat hyvin ja jonkun, minkä takia taas pitää Juita varalla. Sinänsä, en osaa sanoa täysin, onko Kisaki vain oman edun tavoitteleva tavallinen ihminen vai pelokas, epävarma mies. Mielessä kyllä kävi myös se, että ehkä Kisaki piti Juita vain välietappina Ramen lähelle pääsemiseksi, mutta en haluaisi uskoa niin, mutta en kiellä sitä mahdollisuutta.
Pakko kyllä sanoa, että olen jossain määrin kyllästymässä tämän tapaisiin Kisakeihin. Siis, kyllähän minä pidän seme-Kisakista ja niin poispäin, mutta alan saada tarpeekseni siitä, että hänet tehdään lähes aina jossain määrin tunnevammaiseksi paskiaiseksi, joka ei osaa ajatella muita kuin itseään. Kaipaisin joskus Kisakia, joka on mahdollisesti vakava ja kylmä, mutta todellisuudessa lämmin ja rakastava, ymmärtäväinen - sanoihan Jui tuossa, että Kisaki näytti itsestään sen rakastavan puolen suhteen alussa, mutta minä haluaisin nähdä välillä sen puolen ihan kirjoitettuna tarinassa. Miksei Kisaki voisi välillä olla se, joka jättää jonkun kokouksen välistä, koska juoksee kiireesti rakkaansa luokse, koska tämä tarvitsee häntä?
Arvaat kyllä, mitä tulee nyt. *Nappaa Kisakia kurkusta kiinni ja työntää kynnet aataminomenan reunoihin kiinni* Ja sinä idiootti! Sinä et voi saada kumpaakin! Tee, hyvä mies, jo päätös siitä ja päästä niin itsesi kuin Jui piinasta! Ole mies äläkä tuollainen paskiainen, joka ajattelee vain omaa munaansa ja kuvittelee alleen Rameen! Mene jumalauta hoitoon ja lakkaa yrittämästä Ramea, koska hän ei vastaa tunteisiisi, vaikka mitä tekisit! Tuosta ei seuraa mitään hyvää, vaan pelkkää kyyneliä! Toivon niin, että saisit maistaa omaa lääkettäsi! Ainut ongelma on tässä, etten osaa päättää kummalle teistä olen enemmän vihainen: sinulle, joka se varsinainen ongelma olet, vai Juille, joka ei osaa arvostaa itseään ja lähteä!

Rame - vaikka Rame ei varsinaisesti esiintynyt ruumiillisesti tarinassa, hän oli henkisesti läsnä ja sain hänestä tietynlaisen kuvan. Itse en pidä häntä niin hyvänä ystävänä kuin Jui tuntuu ajattelevan. Miksi? Koska joko Rame on hemmetin sokea lepakko/idiootti, joka ei tajua asioita, tai sitten hän todellisuudessa on ihastunut Kisakiin ja antaa Kisakin parveilla ympärillään joko tiedostaen tilanteen tai tiedostamatta (vaikka sanoitkin, että yksipuolista). Ramen pitäisi kyllä tajuta, että kaikki ei ole hyvin, jos
a) Jui on masentunut, itkee ja on synkkä, vaikka väittäisi muuta, eikä suostu kertomaan, mikä vaivaa
b) Kisaki on valmis tapaamaan koska tahansa milloin tahansa
c) Kisaki viettää enemmän aikaa hänen kuin Juin kanssa
d) (tätä et sanonut, mutta arvaan sen jo etukäteen) eivät ikinä puhu Juista tai Jui ei ole ikinä mukana
e) Nuo edellä mainitut asiat yhdessä
Ei tuohon tarvita mitään pitkää matikkaa, että tajuaa asioita. Ramen pitäisi itse tajuta, että kaikesta kivoista jutuista huolimatta olisi syytä ottaa takapakkia tai vähintään selvittää asiat Kisakin kanssa. Rame nyt saattaa olla viatonkin kaikkeen ja oikeasti vain sokea, ettei näe asioita, mutta minä en ainakaan pysty sanomaan, että olisin mitenkään pitänyt hänestä.
Ja niin, ihan pakko… Rame, kaiva ne silmälasit jostain ja avaa silmäsi! Millainen ystävä hengaa koko ajan bändi/kaverinsa poikaystävän kanssa!!!? Tee se, mikä on oikein tai jos näet, ettei kaikki ole Juilla hyvin, kaiva se totuus esiin ja mene sen jälkeen vetämään Kisakia turpiin. Tee, kuten ystävän pitäisi tehdä ja Jui uskoisi sinun mahdollisesti tekevän! Todista edes minulle, ettet ole samanlainen ääliö kuin nuo kaksi!
Niin, jos ei tullut ihan selväksi, sait nuo hahmot ihan hyvin luotua hahmot - rähisen heille enkä sinulle. Sinänsä minä hiukan ymmärrän jokaista, mutta olen liian käärmeissäni osatakseni jakaa ymmärrystä edes Ramelle.

No, voisin saattaa tämän kommentin loppuun, mutta ensin laittaa pari quotea^^

Viime aikoina olet kuitenkin hivuttanut ovea sieluusi hitaasti mutta varmasti kiinni, ja kun olen yrittänyt työntää kättäni ovenrakoon, olet työntänyt käteni pois. Et tosin rajusti, mutta päättäväisesti. Erittäin päättäväisesti. Olet suurimman osan elämästäsi tiennyt, mitä haluat, etkä ole epäröinyt toimia tahtosi mukaan. Siksi tajuankin, että jos tosiaan haluat sulkea minut elämäsi ulkopuolelle, en kykene estämään sinua. Jos työnnän sormeni viime hetkellä oven väliin, saan niihin vain mustelmia.

Joo, tämä on aika pitkä, mutta en halunnut pätkiä tätä tai ilmaista kyseistä lukua omin sanoin ylempänä, koska en olisi saanut tuotua haluamaani asiaa.
Tässä on juuri sitä kuvailua, jota tarkoitin. Et kerro, että seinähylly on musta, seinät beiget, sohva sininen, jossa on mustat puukoristeet etc. mutta kuvailet juuri niitä tunteita. Lisäksi pidin siitä, miten ilmaisit asioita - juuri tuo vertauskuva ovesta ja siitä, että väkisin työntäessä tulisi mustelmia. Pidin siitä kovasti.

Nyökkään vastaukseksi, vaikka et voikaan nähdä sitä, sillä olet paraikaa selin minuun. Olisit ehkä halunnut mieluummin sanallisen reaktion, mutta en keksi, miten kommentoisin sanomaasi. Mieleeni tulee vain ”tiedän”, mutta se kuulostaisi liian alistuneelta.

Jui, kuulostat jo nytkin liian alistuneelta - hemmetti, ota itseäsi niskasta kiinni ja ole mies! Älä ole tuollainen, voimaton ja heikko! En pidä siitä enkä pidä siitä, että minua alkaa ahdistaa ja tunnen uudelleen tätä selatessani alistuneeksi!

Niiden alta paljastuvat mustat alushousut, joissa on leopardikuvioitu vyötärönauha. Vielä joitakin viikkoja sitten sinä olisit nauranut tuolle kuvioinnille ja kiusoitellut minua siitä niin, että olisin punastunut oikein kunnolla. Sitten sinä olisit kuiskannut käheästi korvaani, että saan kohta tilaisuuden näyttää, millainen kissapeto oikein osaankaan olla, ja minä olisin kikattanut kaulaasi vasten kuin teinityttö.

GODDESS SAKE! MINÄ HALUAN JONKUN OIKEASTI KIRJOITTAVAN TUOLLAISEN KISAKIN ILMAN SITÄ, ETTÄ SITTEN SIITÄ TULEE TÄLLAINEN IDIOOTTI TAI TYYPPI ON KOKO AJAN JOKU HEMMETIN RUOSKAA HEILUTTAVA NATSI! MINÄ HALUAN VÄLITTÄVÄN, KIVAN KISAKIN, JOHON VAIN IHASTUU SIKSI, ETTÄ TÄMÄ ON OIKEASTI HERTTAINEN, KUN EI TARVITSE PITÄÄ JOTAIN ROOLIA YLLÄÄN!

Jos hän tietäisi, että itken, koska sinä olet rakastunut häneen, hän varmaan marssisi oikopäätä sinun luoksesi, läimäyttäisi sinua lujaa kummallekin poskelle ja käskisi sinua tulemaan järkiisi.

Jos Rame tekisi tämän, minä oikeasti kiljuisin riemusta ja olisin melkein valmis perumaan kaikki ilkeät/epäluuloiset ajatukseni hänestä. En kuitenkaan usko, että teet tähän mitään kakkososaa enkä sellaista halua - menisi muuten voima tästä tarinasta.

Jostakin varjojen kätköistä kuuluu Ramen hiljaista, puhdasta, viatonta naurua.

Minähän keräilen hyviä/mieleeni olevia lopetuksia ja tämä oli yksi sellainen. Pidin siitä ja mielestäni huomattavasti parempi kuin mahdollisesti se, että olisit kertonut Juin takertuvan tyynyyn jääden siihen nyyhkyttämään. Toisaalta taas tuo lause, joka oli ennen tätä (Ainoa vastaus, jonka saan, ovat makuuhuoneesta pois kulkevat askeleesi ja kiinni painuvan oven ääni takanasi.) olisi ollut myös hyvä tapa lopettaa, sellainen aika selvä ja ehkä myös hyvin lopullinen kuin mikään ei voisi koskaan muuttua ja se päättyisi tähän.
Mutta tässä lopetuksessa minulle tuli sellainen hassu tunne. Tai oikeastaan kaksi ajatusta - joko Jui alkaa tahtomattaan hiukan syyttää tapahtuneesta Ramea tai sitten Ramella voisi olla hiukan enemmän sormensa pelissä. Todennäköisesti olen aivan väärässä, mutta nämä olivat ne fiilikset.

No, eiköhän tässä ollut tarpeeksi. Toivottavasti saat selkeän käsityksen kommentistani, etkä hämmenny liikaa. Mutta jos et kuitenkaan päässyt ihan selville, minä pidin tästä, vaikka tulinkin ahdistuneeksi, alistuneeksi ja aika kiukkuiseksi.
Ja pahoitteluni, että tämä kommentti hiukan venähti - en osaa enää kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi.

Kiitos tästä tarinasta^^
いつからか夢の中でしか眠れない
Itsukaraka yume no naka de shika nemurenai
Dream because dreams should be cherished.

Birth - words & music: ASAGI

Avatar
Aysha
Multisex Lafi
 
Viestit: 365
Liittynyt: To Elo 14, 2008 6:29 pm
Paikkakunta: in your mind, where your deebest sins live

Re: Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Pe Syys 10, 2010 12:59 pm

Aysha:

Ja minä kun luulin kirjoittavani pitkiä kommentteja! XD Löit minut laudalta ihan 6-0! Ei tosin sillä, että se haittaisi yhtään, sillä noin pitkän kommentin saaminen tuntui ihan ennenaikaiselta syntymäpäivälahjalta. Kiitos siis heti alkuun unelmakommentista. <3

Olen otettu, että juuri sinä päätit napata ficcini kommenttikampanjasta. Olet yksi niitä ihmisiä, joita katson ylöspäin paitsi ficcaustaitojesi takia myös siksi, että kirjoitat kilometrikommentteja. Olin siis enemmän kuin innoissani, kun näin, että juuri sinä olit napannut tämän tekeleeni kommenttikampanjasta, ja kuten edeltä jo varmaan kävi selvästi ilmi, en joutunut pettymään odotuksissani. ^^

By the way, olen tyytyväinen, että juuri tämä ficci on ensimmäinen, jonka olet lukenut minulta, koska pidän tästä ficistä yhä itsekin. Jos ensikosketuksesi ficceihini olisi ollut vaikkapa esikoismoniosaiseni, olisin varmaan hävennyt silmät päästäni. :''D

Minusta on ihanaa kuulla, että tämä ficci herätti noin voimakkaita tuntemuksia sisälläsi ja että pidit tätä tarinaa vahvana. Sait minut nauramaan useampaankin otteeseen haukkuessasi henkilöitäni ja kuvaillessasi, mitä haluaisit tehdä heille. Kyllä huomasi, että olit paitsi lukenut myös eläytynyt. Ja minähän rakastan eläytyviä lukijoita, kun olen itsekin sellainen, joten en voi kuin hymyillä kuin kissa, jolla on vatsa täynnä kermaa.

On myös hienoa kuulla, ettei fandom-valintani ollut sinulle ongelma. Vidoll-faneja löytyy tältä foorumilta niin vähän, että jos vain he lukevat Vidoll-ficcejäni, niin minun on turha haaveilla useasta kommentista. Onkin ollut ilo huomata, että Varjorakastajaa ovat lukeneet myös ihmiset, joilla ei ole Vidolliin (tai Kisaki Projectiin) mitään erityistä suhdetta. Sellainen vahvistaa uskoani siihen, että jokaisen kannattaa sittenkin ficata niistä bändeistä, jotka ovat lähinnä omaa sydäntä.

Oma suhteeni Kisakiin on muuten varsin samantapainen kuin sinun. Itsekin kunnioitan Kisakia ja kaikkea sitä, mitä hän on saanut aikaan, mutta en silti ole hänen faninsa. Kissusta on kuitenkin kivaa ficata silloin tällöin.

Ja olepa hyvä kuvista! Laitan mieluusti kuvat aina, kun ficcaan vähemmän tunnetuista jrokkareista, ja joskus myös silloin, kun ficcaan ihan GazettEn jätkistä, sillä itse tykkään siitä, että alkutiedoista löytyy selventävät kuvat.

Itserakkaasti on pakko sanoa, että pidän itsekin tämän ficin nimestä enkä voisi kuvitella tälle mitään toista nimeä. Minun on usein vaikea keksiä hyviä nimiä kirjoituksilleni, mutta aina joskus onnistun niin, että saan taas takaisin uskoni siihen, etten olekaan ihan toivoton ficcien nimeäjä. :D

Älä huoli, en minäkään kovin usein keksi kirjoittamisen arvoisia oneshotjuonia. Välillä kuitenkin välähtää. Ja mitä tarinan alustamiseen tulee, minusta olisi ollut kummallista, jos tämä olisi alkanut sänkyyn hyppäämisellä ilman minkäänlaisia selityksiä Kisakin ja Juin suhteen taustoista. Halusin ottaa tähän mukaan myös hieman parin menneisyyttä, jotta nykyinen tilaisuus valottuisi paremmin. Enkä muutenkaan tapaa hypätä suoraan toimintaan, se ei vain ole tapaistani. Pikemminkin käynnistelen tarinoitani melkein liian hitaasti.

Hienoa kuulla, että kielioppipuoli oli kunnossa. ^^ Minäkertoja tuntui tähän kaikkein luontevimmalta ratkaisulta, en oikeastaan edes harkinnut hänkertojaa, koska en olisi saanut sellaisella kerrontaratkaisulla tuotua Juin tunteita esiin yhtä hyvin kuin nyt sain. Ja etköhän sinäkin onnistu noissa mainitsemissasi minäkertojalla toteutettavissa jutuissa. Totta kai on omalla tavallaan hankalaa vaihtaa minäkertojaan, jos on tottunut käyttämään hänkertojaa tai kaikkitietävää kertojaa, mutta vaihtelu virkistää.

Itsekin välttelen hieman angstia, koska se on monesti toteutettu ylilyödysti ja epäuskottavasti, kuten mainitsit. Olen otettu siitä, että koit, ettei tämä ollut sellaista angstia, koska pyrin nykyään välttämään sellaista ylidramaattista viiltelyangstia, joka saa lukijan samaistumisen sijaan pyörittelemään silmiään kirjoittajan taitamattomuudelle ja epäkypsyydelle. Mitä romanceen tulee, niin minun olisi ehkä pitänyt täsmentää, että kyse on niin sanotusta dark romancesta, jossa siis käsitellään rakkautta vähän synkemmästä ja syvällisemmästä näkökulmasta kuin tavallisessa romancessa. Voisin varmaan käydä korjaamassa alkutietoja hiukan...

Nyt on ihan pakko sanoa, että itse koen kuvailua olleen juuri sopivasti, jos kerran onnistuin saamaan sinut kiukkuiseksi. Vahvojen tunteiden herättäminen kun oli tarkoituskin. :D Ja keskityin tosiaan enemmän tunnekuvailuun kuin ympäristön maalaamiseen lukijan eteen, koska miljöö oli tässä aika toissijainen asia, joten siihen keskittyminen olisi voinut viedä huomion tärkeämmistä asioista. Yleensä kyllä kuvailen ympäristöäkin suhteellisen paljon, tai niin minulle on ainakin sanottu.

Minusta olisi vähän outoa, jos joku lukisi tämän ficin seksin takia tai pitäisi tätä PWP:nä. :D Okei, kyllähän suurin osa ficistä kuluu seksiä harrastaessa, mutta kuten sanoitkin, pointtini olivat Juin tunteet seksin aikana eikä se itse akti. Seksi tuntui vain Kisakin ja Juin tapauksessa luontevimmalta tavalta tuoda esiin suhteen ongelmat. En itse asiassa edes tiedä, miten kirjoittaisin Kissusta ja Juista ilman minkäänlaista seksuaalista latausta. Minun silmissäni heidän fiktionaalista suhdettaan leimaa jostakin syystä seksi niin vahvasti, että akti oli ihan pakko sisällyttää tähän tarinaan.

Ja kyllä, tämän ficin juoni on oikeastaan aika yksinkertainen. Minusta yksinkertainen juoni toimii useimmiten parhaitan oneshoteissa. Jos yrittää tunkea mukaan liikaa henkilöitä, tapahtumia ja juonenkäänteitä, teksti ei oikein enää toimi oneshottina vaan vaikuttaa vain kiirehdityltä, sekavalta ja liian täydeltä. Aina näin ei tietenkään ole, mutta aika usein kuitenkin. Riippuu tietysti kirjoittajasta ja siitä, kuinka hyvin hän osaa toteuttaa monimutkaiset juonikuviot.

Jui oli tässä ficissä juuri se, johon säälin ensisijaisesti piti kohdistua, joten olen tyytyväinen lukiessani, että onnistuin välittämään hänen tunteensa ruudun toiselle puolelle noin hyvin. Olet oikeassa siinä, että Jui oli tietyllä tapaa jo luovuttanut. Kyllähän hän tavallaan yritti seksin kautta taistella Kisakin huomiosta, mutta jotenkin hän vaikutti alusta asti tajunneen, että taistelu oli jo hävitty. Aivan luovuttanut hän ei kuitenkaan mielestäni ollut, koska eihän hän silloin olisi jaksanut yrittää enää yhtään mitään. Luulen kuitenkin, että hän saavuttaa tuon pisteen aika pian tämän ficin kuvaamien hetkien jälkeen. Ja niin, Jui vaikuttaa tosiaan aika heikolta tässä ficissä. Jostakin syystä en osaa kirjoittaa Juista kovin vahvaa vaan päädyn aina tekemään hänestä vähän raukan, mutta en minä näe häntä todellisuudessakaan minään maailman voimakasluonteisimpana ihmisenä. En minä nyt ehkä ihan näin heikkona häntä pidä, mutta kuitenkin herkkänä, tunteellisena ja helposti haavoitettavana ihmisenä.

Hmm, mitäköhän sanoisin tuohon metelöintiisi Juille... :''D Ehken sanoa mitään muuta kuin että kieroutuneesti tykkäsin siitä. On kerrassaan ihanaa, kun joku eläytyy noin paljon ficciini. ^^ ("Rakkaus on tahtotila." Kuulostaa todella filosofiselta. *w*)

Olin vähän huolissani siitä, saanko Kisakista kirjoitettua sellaisen kuin tahdoin, mutta saamieni kommenttien valossa näyttää siltä, että onnistuin. Kyllä, Kisaki on hämmentävä, koska hänen mietteistään ja tuntemuksistaan ei saa Juin näkökulman takia tässä oikein selkoa. En itse asiassa itsekään pysty varmasti sanomaan, oliko Kisaki esimerkiksi lopussa oikeasti pahoillaan vai oliko anteeksipyyntö vain jonkinlainen pakollinen velvollisuus. En osaa myöskään varmuudella sanoa, miksi Kisaki yhä pitäytyy Juissa. Todennäköisesti Kisaki haluaa vain, että hänellä on ainakin joku ihminen omanaan, jos käy niin, ettei hän koskaan saa Ramea. Totta kai tällainen on itsekästä, mutta hei, ihminenhän se Kisakikin on - vaikka itse itseään jumalaksi kutsuukin. XD En kuitenkaan koe, että Jui olisi ollut Kissulle vain välietappi Ramen saamiseksi, sillä ihan kamalana ihmisenä en Kissua pidä. Uskon, että Kisaki oli kyllä jossain vaiheessa ihan aidosti rakastunut Juihin. (Mikä ihmeen paatunut romantikko? Voiko sitä syödä?)

Niin, on totta, että Kisaki kirjoitetaan lähes poikkeuksetta vähemmän ihastuttavaksi luonteeksi. Itse en kuitenkaan pysty kirjoittamaan Kissua enää paremmaksi ihmiseksi ilman, että hän alkaa vaikuttaa silmissäni epäuskottavalta ja OOC:ltä. En yksinkertaisesti ole oppinut pitämään Kisakia epäitsekkäänä ja rakastavana ihmisenä. Luulen sitä paitsi, että yksi jos toinen lukijakin pitäisi hyväluontoista Kisakia pahemman kerran OOC:nä. Suurimmalla osalla jrockin kuuntelijoista vaikuttaa olevan kovin negatiivinen kuva Kisakista, enkä nyt tarkoita vain Dir en greyn kuuntelijoita, jotka eivät tunnetusti yhtään pidä Kissusta. (By the way, tajusin juuri, kuinka huvittavalta tuo Kissu-lempinimi kuulostaa. Ehkei minun pitäisi käyttää sitä. XD)

Ja mitä tunteiden purkuusi tulee, niin sait avautumisellasi Kisakin liittymään selkäni taakse, jossa Jui jo kauhuissaan piilotteli. Onnittelut! Harva onnistuu saamaan Kami-saman pelästymään tuolla tavalla. XD

Olen aika yllättynyt kuullessani, että edes Rame ei saanut armoa silmissäsi. Olet kyllä oikeassa siinä, että hänen pitäisi tajuta jonkin olevan pielessä. Ehkä hän tajusikin. Hänen on kuitenkin vaikea puuttua tilanteeseen, kun Jui ei suostu kertomaan, missä on vika. Rame saattaa aavistella, että asia liittyy Kisakiin, mutta tuskin hän tajuaa, että Kisaki on ihastunut häneen, koska hänelle Kisaki on yksinkertaisesti vain ja ainoastaan pitkäaikainen, hyvä ystävä, mikä selittää sen, miksi Rame ei näe mitään outoa siinä, että Kisaki haluaa viettää hänen kanssaan niin paljon aikaa. Tuskin Rame käsittää, että tuo aika on pois Juilta.

...Miksi kuulostan siltä, että yritän epätoivoisesti puolustella Ramea? -.- Johtunee siitä, että kirjoitin hänet tähän ficciin ajatellen, että hän on tilanteeseen täysin syytön. Mutta joo, kaipa minun on myönnettävä, että Rame on vähän sokea, kun ei tajua, mistä on kyse. Ja ehkei hän tosiaan ole aivan niin hyvä ystävä kuin millaisena Jui häntä pitää. Kyllä Ramen pitäisi vähän ponnekkaammin yrittää saada totuus irti Juista, koska Jui kärsii silminnähden ja on kuitenkin aika huono pitämään asioita sisällään. Mutta noh, Japanissa on käsittääkseni aika iso kynnys puuttua toisten ihmisten asioihin...

Tässä on juuri sitä kuvailua, jota tarkoitin. Et kerro, että seinähylly on musta, seinät beiget, sohva sininen, jossa on mustat puukoristeet etc. mutta kuvailet juuri niitä tunteita. Lisäksi pidin siitä, miten ilmaisit asioita - juuri tuo vertauskuva ovesta ja siitä, että väkisin työntäessä tulisi mustelmia. Pidin siitä kovasti.


Kiitos! Koen itsekin tuon ovi-vertauksen onnistuneeksi. ^^

Jui, kuulostat jo nytkin liian alistuneelta - hemmetti, ota itseäsi niskasta kiinni ja ole mies! Älä ole tuollainen, voimaton ja heikko! En pidä siitä enkä pidä siitä, että minua alkaa ahdistaa ja tunnen uudelleen tätä selatessani alistuneeksi!


Niin, Jui kuulostaa tosiaan jo nyt liian alistuneelta. Mutta hän on oikeasti aika eksyksissä eikä tiedä, miten ihmeessä saisi asiat takaisin oikeille raiteille. :<

GODDESS SAKE! MINÄ HALUAN JONKUN OIKEASTI KIRJOITTAVAN TUOLLAISEN KISAKIN ILMAN SITÄ, ETTÄ SITTEN SIITÄ TULEE TÄLLAINEN IDIOOTTI TAI TYYPPI ON KOKO AJAN JOKU HEMMETIN RUOSKAA HEILUTTAVA NATSI! MINÄ HALUAN VÄLITTÄVÄN, KIVAN KISAKIN, JOHON VAIN IHASTUU SIKSI, ETTÄ TÄMÄ ON OIKEASTI HERTTAINEN, KUN EI TARVITSE PITÄÄ JOTAIN ROOLIA YLLÄÄN!


Sinun pitää itse kirjoittaa tuollainen Kisaki. :D Minä ainakin lukisin.

Jos Rame tekisi tämän, minä oikeasti kiljuisin riemusta ja olisin melkein valmis perumaan kaikki ilkeät/epäluuloiset ajatukseni hänestä. En kuitenkaan usko, että teet tähän mitään kakkososaa enkä sellaista halua - menisi muuten voima tästä tarinasta.


Usko pois, jos Rame jossain vaiheessa tajuaa, mistä on kysymys, niin kyllä hän tekee noin. Ja ei, en ole missään aikeissa tehdä tähän kakkososaa, ei siis huolta siitä. Olen kyllä luultavasti julkaisemassa jossakin vaiheessa yhdessä shy-rebelin kanssa ficciä, jossa esiintyvät sekä Kissu että Jui, mutta vähän erilaisissa puitteissa kuin tässä. Ja olen myös suunnitellut toista vähän iloisempaa oneshottia tällä parituksella, mutta saa nyt nähdä, saanko sitä koskaan kirjoitettua vai jääkö se vain ajatusleikiksi.

On ilahduttavaa kuulla, että pidit lopetuksesta, koska viimeinen virke on mielestäni ficin tärkein ja siksi myös vaikein kirjoitettava. Ja tuon viimeisen virkkeen voi tosiaan tulkita hyvin monella tavalla, esimerkiksi siten, että Jui alkaa alitajuisesti syyttää Ramea. Minusta se olisi aika luonnollinen reaktio häneltä tuossa tilanteessa. :/

Älä huoli, sain kyllä ihan selkeän käsityksen kommentistasi. Etenit järjestelmällisesti ja toit mietteesi hyvin esiin. ^^ Sitä paitsi rakastin kaikkia noita kommenttisi eläytyviä kohtia, joista näki, että olit todella lukenut tämän antaumuksella. Enkä muuten ota mitään anteeksipyyntöjä vastaan kommentin pituudesta tai mistään muustakaan, sillä kommenttisi oli kerta kaikkiaan aivan täydellinen.

Kiitos! ♥
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

ViestiKirjoittaja DrMinttu » To Joulu 06, 2012 6:36 pm

Noniin minä tässä taas hei.

'Se ei tuntunut väärältä' ajoi mut tsekkaamaan, mitä muuta sulla on tarjolla ja päädyin lukemaan tätä ja siis .... olin sanaton ja vähän hengästynyt ja täynnä Jui-rakkautta, joten sitä kaikkea piti sulatella pari päivää ennen kuin uskoin saavani kommentoitua mitään järkevää.
Oon shokkaillu täällä Lafissa kunnolla ensimmäistä kertaan vuosiin, aloittanut vaikka kuinka monen ficin lukemisen, turhautunut, jättänyt kesken, etsinyt lisää... Mutta nyt löysin sinut! <3 (Okei on täällä muutama muukin kirjoittaja, jonka kirjallinen anti tyydyttää ficcinälkääni, mutta sun tekstejä tuntuu olevan jotenkin helppo kommentoida entiedämiksi.)

Teit Juista taas niiin ihanan. Siis tietysti säälittävän ja epätoivosen nynnyn mutta silti ihanan. Kisaki ei hirveesti herätä mussa ajatuksia persoonana, ei mitenkään suuremmin oo koskaan kiinnostanut, mutta se vaan yksinkertaisesti on KAIKKIALLA.... Juita, Satsukia ja Watarua fanittaessa ei vaan voinut olla törmäämättä siihen, eli jotenkin siitä sitten muodostui jonkinlainen kuva mulle ja se kuva on huolestuttavan helppo istuttaa tähän sun kirjoittamaan Kisakiin.

Paritus toimii ihan törkeen hyvin, joskus 14-vuotiaana Kisaki Project feat. Jui -kuvien innoittamana yritin epätoivosesti siitä jotain kirjottaa mutta se tyssäsi jännetuppitulehdukseen (siihen aikaan en vaan saanut mitään tekstiä aikaiseksi koneella kirjoittaen vaan rustasin sinnikkäästi kuulakärkikynällä A4:lle.......) ja varmasti myös siihen että se teksti oli ihan hirveetä kuraa. Mutta nyt sä oot kirjottanut ihan mielettömän hyvän Jui/Kisaki -ficin ja voin kuolla rauhassa! Siis sitten joskus.

Kieliopista ja oikeinkirjoituksesta ei mitään ruikutettavaa, kaikki toimi. Minä-muoto oli hyvä valinta, ja vaikka se houkuttelee kirjoittajan monesti jaarittelemaan, niin sä et sitä virhettä tehnyt. Hyvä. Ficeissä 'sinä' on aina vähän häirinnyt mua, varmaan siksi koska muistikuvieni mukaan turhan usein sellaiset ficit ovat olleet tyypillistä tekotaiteellista angstausta ilman mitään sen ihmeempää ajatusta taustallaan kuin se angstaaminen itsessään. Sä olit kuitenkin käyttänyt sitä niin luotevasti, että tajusin sen olemassaolon vasta toisella lukukerralla.

Viime aikoina olet kuitenkin hivuttanut ovea sieluusi hitaasti mutta varmasti kiinni, ja kun olen yrittänyt työntää kättäni ovenrakoon, olet työntänyt käteni pois.

Ajattelen kielikuvat aina kirjaimellisesti ja tästä tuli kaunis kuva mieleen. Vaikka tietenkään siinä, miten Kisaki työntää Juin pois elämästään, ei ole mitään kaunista. Mutta sitä toi ylläoleva lause kuitenkin oli.

Juin hyökkääminen Kisakin kimppuun melkein heti kun tämä pääsi ovesta sisään, tuli vähän yllättäen. Didn't see that coming, kai jotenkin kuvittelin Juin paljon ujommaksi ja aloitekyvyttömämmäksi, mutta näin toimii paremmin, se jotenkin korostaa Juin epätoivoisuutta. 'Kielen liukuminen sisään' on aina kuulostanut puistattavalta mun mielestä, kaikenlaisesta liukumisesta tulee vaan jotain niljakasta ja iljettävää mieleen........ Maybe it's just me. :D
Mulla on fiksaatio ihmisten pituuteen ja kun luen ficeissä kohtauksia, joissa kaksi tyyppiä nuoleskelee tai tekee muuta intiimiä keskenään, mun on ihan pakko tietää minkä pitusia ne on - kumpi katsoo toista ylöspäin, kumman tarttee nostaa toisen leukaa suudellessa ja miten ylhäällä kädet on kun ne on kiedottu toisen niskan taakse. En muistanut Kisakin pituutta, joten kävin sen äsken tsekkaamassa ja totesin tyytyväisenä että on Juita pidempi, hyvä. :D Koska en vaan pääse yli sellasista epäkohdista, joissa lyhyempi tyyppi pidempää suudellessaan 'pakottaa kaulan taipumaan taaksepäin kaarelle' tai vastaavaa. Okei tää ei taas liittynyt sun ficciin mitenkään, eteenpäin!

Pian tunnen selvän kohouman asiallisenmustien housujesi sisällä, ja se saa minut naiivilla tavalla iloiseksi. Osaan minä ilmeisesti tehdä edes jotakin oikein sinun kanssasi.

Oijoi tykkäsin. Asiallisenmusta on hyvä sana. Siinä, että Kisakilla seisoo, on jotain jänskää koska mulla on Kisakista niin täydellisen seksuaaliton kuva, ja toi Juin 'naiivi ilahtuminen' plus viimeinen lause .... nyyh!

Juihin on tässä niin helppo samastua, että pelottaa. En toki oo koskaan tullut kylmästi Rameen rakastuneen Kisakin panemaksi, enkä muutenkaan varsinaisesti ollut tollaisessa tilanteessa, mutta voin niin elävästi kuvitella ton kaiken ja siihen liittyvät tunteet. Olin melkein vuoden ajan ihan käsittämättömän ihastunut / rakastunut yhteen jäbään jolta en saanut sellaista vastakaikua kuin tahdoin, ja ne fiilikset jotenkin kitetytyy tähän, Juin päässä pyörii ihan samanlaisia juttuja kun mun päässä silloin pyöri.

Toi, että Kisaki tuijotti Juin sijasta seinää naidessaan tätä, oli jotenkin kylmäävä yksityiskohta. Miten niin pieni asia, kuin että minne päin katsoo, voikin tehdä koko jutusta niin tunteettoman oloista. Juin ajatus ton kohdan perässä, 'Olisi pitänyt muistaa sulkea makuuhuoneen ikkuna', oli jotenkin säälittävä: ikään kuin Kisaki niiden varjojen takia sitä seinää tuijottaisi.

Kisaki kuiskimassa Ramen nimeä unissaan, hrr, ja sitten vielä toi 'näen silmistäsi, että vaalit niitä aarteinasi'. Ihanan pakkomielteisen kuulosta.

Kaksi tavua. Kaksi lyhyttä tavua. Ra-me. Rame. ”Rameeeee…”

Mulla oli aluksi vähän ongelmia niellä tätä. En vaan voi kuvitella että ihan oikeasti kukaan sanoisi kenenkään nimeä sängyssä vahingossa (harva sanoo edes tarkoituksella) vaikka sitä yhtenään sattuukin ficeissä. Se vaan on yks niistä jutuista, joihin ficeissä usein törmää ja jotka mua häiritsee, sama kuin miehet yhtenään panee toisiaan kuiviltaan ja se tuntuu vastaanottajasta niiiin hyvältä että tämä tulee välittömästi ilman että joutuu wänkkäämään samalla okei nyt taisin eksyä sivuraiteille....

Selitin tän kohdan itselleni sillä, että Kisakia ei yksinkertaisesti paljoa tuossa kohtaa kiinnostanut Juin tunteet, joten sen mielestä oli ihan okei sanoa Ramen nimi kesken kaiken.

”Kovempaa”, kuiskaan kyynelten kuristamalla äänellä. Tahdon, että otat minut niin rajusti, että fyysinen kipu pakottaa henkisen tuskan irtautumaan minusta ja katoamaan jonnekin ikkunan takaisen kaupungin vilinään, josta se ei enää löydä takaisin luokseni.

Tässä kohtaa meni musta vähän yli. Onhan se psyykkisen tuskan korvaaminen fyysisellä kivulla ihan järkeenkäypää, mutta samalla niiiiin kliseistä ja kulunutta. Tää ficci onnistuu 98% ajasta pysymään tekotaiteellisuuden, ylitsepursuavan angstin ja kliseisyyden rajan paremmalla puolella, mutta tästä kohdasta tuli lähinnä sellanen 'hohhoijaa niinpä tietysti' -fiilis. Että eihän se oo mitään kunnon angstia jos ei jossain vaiheessa viitata kivun maksimoimiseen jottei henkisesti tuntuisi pahalta. (Ei niin ettenkö aikoinaan itse olisi kirjoittaessani sortunut ihan samaan.)

Mutta 'kyynelten kuristama ääni' kuulostaa hienolta.

Ilma on täynnä voihkaisujasi, huokauksiasi ja parahduksiasi.

Tässä kohtaa mua alko naurattaa koska en vaan taida tietää miltä kuulostaa kun aikuinen mies 'parahtaa' ja kuulen päässäni vaan sellasen vauvan rääkäsyn............... Mulla on siis isoja vaikeuksia kuvitella Kisakia parahtelemassa vaikka kaikki ähkimiset ja vaikerrukset meneekin. Mutta ehkä se oon taas vaan minä. :D

Seksikohtauksen loppu, se miten Kisaki huutaa Ramea ja Jui huutaa Kisakin, oli imo vähän lattean kliseinen. Ehkä mulla vaan on jotain henkilökohtaisia ongelmia sen suhteen että kukaan oikeasti huutaisi jonkun nimeä tullessaan. Ehkä joku tekeekin niin, mutta mun korvissa sellanen olis vaan ihan törkeen awkwardia. Joskus ficcien seksikohtauksissa tuntuu vaan olevan enemmän elementtejä pornosta kuin oikeasta elämästä. Tai ehkä mä vaan rinnastan fiktiota ihan liikaa tosielämään.

Mutta ei hätiä, noi kohdat ei vähentäneet lukunautintoa enempää kuin niiden muutamien sekuntien ajaksi mitä mulla kesti ne lukea. :D Kaiken kaikkiaan kirjoitat erittäin kuumottavaa seksiä ja se on hyvä juttu se.

”Anteeksi, Jui”, sinä mutiset, kierähdät pois päältäni ja nouset vuoteesta, vaikka yritän heikosti estää sinua. Katselen voimattomana, kuinka alat pukeutua selkä minuun päin, ja häpeän alastonta kehoani, joka ei enää riitä sinulle.

Uaaaaagh, tää kruunasi koko ficin hienouden. Noi neljä ekaa sanaa, hrrrr ja purrr en nyt osaa sanoa mikä niissä on niin hienoa mutta saan niistä irti niiin paljon. Wau.

Yhteenvetona sanottakoon, että tää ficci oli 98% täydellisyyttä ja se on paljon se. Kisaki alkaa säveltää Antikulle sinä päivänä kun luen ficin, jossa ei mielestäni ole yhtikäs mitään kritisoitavaa.

//Edit

Oho onpas tää vanha ficci, no kai näitäkin saa kommentoida. :D
MOPT -blogi || Last.fm || Ficcilista

    1 tykkää.
Avatar
DrMinttu
Teknikko
 
Viestit: 108
Liittynyt: La Elo 29, 2009 2:20 pm
Paikkakunta: Espoo

Re: Varjorakastaja (Kisaki/Jui & Kisaki/Rame, R, oneshot)

ViestiKirjoittaja Avalyn » To Maalis 12, 2015 3:07 pm

DrMinttu:

Apua, miksi en ole vastannut kommenttiisi, jonka olen saanut yli kaksi vuotta sitten?!? Anteeksi kauheasti. :(((

On jotenkin jännittävää saada kommentti useamman vuoden vanhaan tekstiin jonkin uudemman sijaan. Ylipäätään minua hämmästyttää se, että tämä ficci on kerännyt niin paljon kommentteja moniin muihin ficceihini verrattuna. Ilmeisesti tämä on todella herättänyt tunteita ja ajatuksia. Mutta ei siinä mitään, kyllä näitä vanhempiakin tekstejä saa kommentoida. En koskaan sano kommentille ei. :D Ja onhan se kiva tietää, että on jo heti Lafi-uran alussa osannut kirjoittaa sen verran hyvin, että ihmiset vaivautuvat kommentoimaan. ^^

Kiitos kovasti runsaista kehuista! Minulle on ilo ja ylpeys tyydyttää kirjallisella annillani ficcinälkäsi ja olla sellainen kirjoittaja, jonka tuotannon tasoon koet voivasi luottaa. ^^ Olen myös tyytyväinen, että onnistuin täyttämään sinut Jui-rakkaudella. Salainen missioni on käännyttää koko maailma Juin fanitytöiksi eiku. :D Ei mutta oikeasti on kiva huomata, että joku tykkää tulkinnastani Juista. Sillä tulkintojahan jrock-ficcien hahmot väistämättä ovat.

Teit Juista taas niiin ihanan. Siis tietysti säälittävän ja epätoivosen nynnyn mutta silti ihanan.

Myönnän, että Jui on ficeissäni hyvin usein säälittävä ja epätoivoinen nynny. :D Mahtaisi hän itse olla otettu, kun saisi tietää. Valitettavasti en oikeasti osaa nähdä Juita minään maailman vahvimpana ihmisenä, ja monet hänen valintansa ja ratkaisunsa todistavat mielestäni jonkinasteisesta nynnyydestä. Jui myös tykkää vähän sääliä itseään ja antaa itsestään maailman murjoman ja väärinymmärretyn ihmisen vaikutelman. Toisin kuin ehkä voisi kuvitella, minusta nämä piirteet ovat kuitenkin kiinnostavia ja inhimillisiä ärsyttävän ja halveksittavan sijaan. Sitä paitsi Juissa on myös paljon ihan absoluuttisesti hyviä ominaisuuksia, jotka tasapainottavat huonoja. Kaiken kaikkiaan minua viehättää Juissa hänen epätäydellisyytensä, sillä kukapa nyt haluaisi kirjoittaa tai lukea täydellisistä tai lähes täydellisistä ihmisistä.

Mitä Kisakiin tulee, häneen ei tosiaan oikein voi olla törmäämättä, mikäli fanittaa Juita, Satsukia, Watarua tai vaikka Rikua. Ja joo, Kisakista tulee helposti aika huono kuva, eikä ihan aiheetta. Toisaalta Kisakissakin on omat hyvät ja miellyttävät puolensa, jotka eivät valitettavasti oikein tulleet tässä ficissä esiin. Tai no, ehkä rakkauden Rameen voisi ajatella olevan sellainen? Sehän on tässä ficissä sinäänsä varsin puhdas ja kaunis tunne. Ongelma vain on se, että Kisaki on Juin kanssa ja hänen rakkautensa Rameen satuttaa väistämättä Juita.

Hyvä kuulla, että voit nyt ansiostani kuolla rauhassa. :D Yritä kuitenkin olla tekemättä sitä ihan heti. Tahdon lukea lisää ficcejä sinulta. ^^ Mutta joo, Kisaki/Jui on ihan kiinnostava ja yllättävän vähän käytetty paritus. Jos päätyy kirjoittamaan Vidollin Matina/Undercode-ajoista, Kisaki/Jui on varteenotettava vaihtoehto paritukseksi.

Hyvä, että kielioppi- ja oikeinkirjoituspuoli oli kunnossa. Kai sen pitäisikin olla, kun kerran äidinkielenopettajaksi olen päätymässä. :D Minä-muoto on tosiaan vaarallinen, mutta mukava, että koit minun välttäneen sen sudenkuopat. Käytän itse asiassa sinää aika usein. :o Olen ehkä kokenut, että siitä tulee intiimimpi vaikutelma kuin hän-pronominin käytöstä.

Juin hyökkääminen Kisakin kimppuun melkein heti kun tämä pääsi ovesta sisään, tuli vähän yllättäen. Didn't see that coming, kai jotenkin kuvittelin Juin paljon ujommaksi ja aloitekyvyttömämmäksi, mutta näin toimii paremmin, se jotenkin korostaa Juin epätoivoisuutta.

Älä huoli, yleensä minäkin näen Juin melko ujona ja aloitekyvyttömänä. Kuten hoksasitkin, tässä tapauksessa Jui on kuitenkin niin epätoivoinen, ettei on heittänyt ujoutensa ja kaikki estonsa syrjään ja suorastaan tyrkyttää itseään Kisakille. Aika surullista. :/

Minullakin on sikäli fiksaatio pituuteen, että tahtoisin mielelläni dominoivamman osapuolen olevan ficeissä se pidempi. Valitettavasti Jui on japanilaiseksi mieheksi kohtalaisen pitkä, joten olen vähän joutunut joustamaan tästä preferenssistä. Silloin, jos olen parittanut Juin jonkun häntä lyhyemmän kanssa, en vain yleensä käytä sanoja "lyhyempi" ja "pidempi", koska en halua korostaa sitä, että Jui on se pidempi eikä toisinpäin. Näin sitä ihminen huijaa itseään. :D

Siinä, että Kisakilla seisoo, on jotain jänskää koska mulla on Kisakista niin täydellisen seksuaaliton kuva

Niin, Kisakin seisokki taitaa olla lähinnä fyysinen reaktio Juin tekoihin. Ja onhan hän yhä Juista ainakin jossain määrin kiinnostunut seksuaalisesti, eivät kai he muuten koskaan edes olisi päätyneet yhteen. Sitä paitsi täytyisi olla aseksuaali, ettei Jui kiihottaisi, on se sen verran kuuma mies.

En tiedä, onko kauhean iloinen asia, että pystyy samaistumaan hyvin Juihin. Toivoisin, ettei kenenkään tarvitsisi käydä samanlaisia tunteita ja ajatuksia läpi kuin Juin tässä ficissä. Toisaalta koen kyllä onnistuneeni kirjoittajana, sillä epärealistiseen ja aivan vinksalleen kirjoitettuun hahmoon tuskin pystyy kukaan pahemmin samaistumaan.

On tosiaan aika karua, että Kisaki tuijottaa seinää Juin sijaan. En ihmettele, että Juille tulee siitä todella paha olo. Voisi Kisaki edes yrittää teeskennellä, että pitää Juita enempänä kuin puhallettavana barbarana. :( Voin kuvitella, että Juin itsetunto on tämän suhteen jälkeen riekaleina.

Mulla oli aluksi vähän ongelmia niellä tätä. En vaan voi kuvitella että ihan oikeasti kukaan sanoisi kenenkään nimeä sängyssä vahingossa (harva sanoo edes tarkoituksella) vaikka sitä yhtenään sattuukin ficeissä. Se vaan on yks niistä jutuista, joihin ficeissä usein törmää ja jotka mua häiritsee, sama kuin miehet yhtenään panee toisiaan kuiviltaan ja se tuntuu vastaanottajasta niiiin hyvältä että tämä tulee välittömästi ilman että joutuu wänkkäämään samalla okei nyt taisin eksyä sivuraiteille....


Hmm. Tämä on ehkä tosiaan vähän klisee ja realistisuusasteeltaan kyseenalainen yksityiskohta. Jos ihminen on todella seksin pauloissa, niin ehkä hän saattaa erehtyä sanomaan sellaista, mitä ei pitäisi. On myös tosiaan mahdollista, ettei Kisaki yksinkertaisesti kiinnosta, millainen olo Juille hänen sanoistaan tulee. Toisaalta hän kuitenkin pyytää ficin lopussa anteeksi ja vaikuttaa ainakin jossain määrin katuvalta... Minuakin muuten häiritsee kamalasti, kun kuiviltaan paneminen kuvataan niin taivaallisen ihanaksi, että siitä tulee ilman muuta stimulaatiota. Realismi ei aina ole fanifiktiossa kovin kova sana.

Myönnän, että tuo kohta, jossa Jui toivoo fyysistä kipua, on näin viitisen vuotta ficin kirjoittamisen jälkeen minustakin vähän överi ja kliseinen. No, ehkä laitetaan tämä Juin masokismin ja melodramaattisuuden piikkiin. (Toivon kyllä todella, etten enää kirjoita ihan näin jäätäviä angstiylilyöntejä.)

Tässä kohtaa mua alko naurattaa koska en vaan taida tietää miltä kuulostaa kun aikuinen mies 'parahtaa' ja kuulen päässäni vaan sellasen vauvan rääkäsyn............... Mulla on siis isoja vaikeuksia kuvitella Kisakia parahtelemassa vaikka kaikki ähkimiset ja vaikerrukset meneekin.

Parahdus ei ehkä joo ollut paras mahdollinen sanavalinta. ^^'

Olet oikeassa seksikohtauksen lopun suhteen. Nimien huutaminen on kyllä aivan ylikäytetty elementti, enkä tosiaan tiedä, tekeekö kukaan niin muualla kuin pornossa. Nuoremman minun mielestä se varmaan oli ihanan dramaattista tai jotain, mutta nyt vähän nolottaa. :D Mutta hyvä, että seksi oli noita muutamia kliseisiä ja överiksi menneitä kohtia lukuun ottamatta nautinnollista.

Kiitos kaikista lainauksista. ^^ Oli ilo saada tietää, mitkä kohdat olivat erityisen onnistuneita ja mitkä puolestaan eivät. Näillä eväillä eteenpäin!

Ylipäätään kiitos kovasti perinpohjaisesta kommentistasi ja anteeksi, että vastaus tulee näin järkyttävästi myöhässä. Olen hyvin ilahtunut, että pidit tästä ficistä noin paljon. ^^ Ja kuten olen tainnut jossain yhteydessä jo mainitakin, otan erittäin mielelläni kritiikkiä vastaan, joten sen antamisesta ei ole mitään syytä tuntea huonoa omaatuntoa.
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm


Paluu K-15

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron