Sairaalloinen fanitus

Yleistä keskustelua liittyen japanilaiseen musiikkiin.

Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Taanon » Su Elo 23, 2009 2:02 pm

Otsikko kertoo kaiken eli milloin sinusta fantus menee yli hilseen? Kun aletaan elää kuten idolinsa vai milloin? Minua kiinostaisi kuula mitä mieltä sinä olet asiasta enkä nähnyt tälläistä täälä.

// Orkrist muutti otsikon kuvaavammaksi ja typottomaksi.
Moe nya na~!

Avatar
Taanon
Fani
 
Viestit: 7
Liittynyt: Ti Elo 19, 2008 6:32 pm
Paikkakunta: Ryuuton sukkalaatikos!

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Apinakapina » Su Elo 23, 2009 2:51 pm

En tiedä tuosta sairaalloisesta fanittamisesta, mutta minua vähän, eh, ihmetyttää tämä yleinenkin asenne, että omasta idolista/lempibändistä ei kukaan saa esittää mitään negatiivista kommenttia... Varsinkaan, jos ei ole fani. Jrock-fandomeissa näyttää menevän herne usein nenään juuri ulkonäköä kritisoidessa -sattuneesta syystä.^^ Kyllä se fanittaminen vähän yli menee, jos ei kestä kuulla niitä vähän kielteisempiäkin kommentteja, ne~

Sitten on tietenkin nämä fanit, jotka saattavat seurata idoliaan kirjaimellisesti kuolemaan asti. Se lienee se ääripää. Aloittaja mainitsi tuossa tuon idolin matkimisenkin, siitä olisi kiva kyllä kuulla mielipiteitä, kun itsekin tiedän kyllä muutaman tapauksen, jotka ovat muuttaneet ulkonäköään aika radikaalistikin näyttääkseen joltain tietyltä jrockarilta. Kyllähän se kuuluu tiettyyn rajaan asti normaaliin oman identiteetin hakemiseen, mutta minulla on saksalainen tuttava, jonka hienoisena pakkomielteenä on vaihtaa kampaustaa aina samanlaiseksi kuin Rukilla on ^^; En tiedä, onko siitä hänelle sen vakavampia seurauksia kuin hapartuvat hiukset, mutta vähän kyllä mietityttää.
Kuvassa Keiji, Reitan neitokakadu. Se on söpö.

Avatar
Apinakapina
Taustalaulaja
 
Viestit: 281
Liittynyt: To Huhti 23, 2009 12:15 am

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Gilraen » Su Elo 23, 2009 7:13 pm

Apinakapina kirjoitti:Sitten on tietenkin nämä fanit, jotka saattavat seurata idoliaan kirjaimellisesti kuolemaan asti.


Tuosta minä olen täsmälleen samaa mieltä. Mieleeni pompahti heti se, että kun hide oli kuollut, ainakin kolme hänen faniaan tappoi itsensä täsmälleen samalla tavalla, jolla hän menehtyi (tai näin olen kuullut). Se oikeasti järkytti minua ja pisti pitkäksi aikaa miettimään, miten jotakuta voi tosissaan fanittaa niin - otsikkoa lainatakseni - sairaalloisesti. Jos saisin kuulla jonkun minun elämääni vaikuttaneen jrokkarin kuolleen, uskoisin korkeintaan masentuvani joksikin aikaa enkä edes kovin vakavasti, mikä olisi mielestäni ihan ymmärrettävä reaktio. Mutta että itsensä tappaminen samalla tavalla, jolla idoli on kuollut... En vain tajua.

Minusta myös tuo jo mainittu matkiminen, eli ulkonäön ja jopa käyttäytymisen muuttaminen samanlaiseksi kuin idolillaan, on älytöntä. Otan vaikka Manan esimerkiksi. Ulkonäkö nyt ei ole ongelma (itse varmaan sekoaisin hyvällä tavalla, jos näkisin ihan Manan tyylisesti laittautuneen tyypin, ja kyllä nyt kuka tahansa saa näyttää miltä haluaa), mutta jos lopettaa hymyilemisen ja puhumisen julkisella paikalla, on jo syytä kohottaa kulmiaan. Siinä vaiheessa tulisi oikeasti sellainen olo, ettei kyseinen henkilö ole tosiaankaan oma itsensä, vaan ainoastaan niin tykästynyt idolinsa tyyliin, että haluaa kopioida sitä.

Vähän yliampuvaa on myös se, että "omii" itsepäisesti ja lapsellisesti jonkun julkkiksen (tyyliin "Ruki on mun mies!!!1 <3 <3")ja höpöttää tästä siihen malliin, että karkoittaa ihmiset ympäriltään. Saahan sitä hehkuttaa, varsinkin jos ne, joille hehkutellaan, ovat aiheesta kiinnostuneita, mutta jokin raja pitää olla. Kohtuullisissa määrissä tuollainen voi olla ihan söpöäkin.
reality is beautiful in you.

Avatar
Gilraen
Teknikko
 
Viestit: 122
Liittynyt: Pe Elo 14, 2009 10:40 pm

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja GanesaIX » Ma Elo 24, 2009 7:36 am

Kuten tässä edellä ollaan jo sanottu, niin se fanitus menee kyllä oikeasti ylitse, kun alkaa käyttäytymään kuin idolinsa, muuttaa ulkonäköään (esim. leikkauttaa samanlaisen kampauksen tms) ja muuta sellaista. Kaikista pahin tapaus mitä itse tiedän, on tosiaankin hide - pari faniahan tosiaankin tappoi itsensä samalla tavalla, mitä hide. Toivottavasti on myös niitä, jotka epäonnistuivat yrityksissään. Mistä vetoa, niin hide ei varmasti olisi halunnut sellaista.

Sitten on kanssa törmätty näihin tapauksiin, joista Gilraen jo mainitsikin tuossa edellisessä viestissä - nämä yltiöomistushaluiset fanit. Pahinta mitä itse olen nähnyt, niin on juuri nämä tekstit että "jee, mä menen naimisiin sen ja sen jiirun kanssa, mä rakastan sitä tooooosi paljon" - loppupeleissä herää kysymys, että mitäpä se ko. henkilö tietää tästä fanituksensa kohteesta? Ei paljoakaan muuta kuin sen, mitä mahdollisissa off shoteissa näkyy, mitä ko. idoli on haastatteluissaan kertonut ja millainen lavakäytös tällä on. Se ei tosiaankaan ole varmasti koko persoonallisuus, sillä mediallehan pyritään aina antamaan mahdollisimman hyvä kuva itsestään. Näissä tapauksissa tuntuu, että tyyppi näkee idolinsa täysin virheettömänä ja täydellisenä, joka on täysin mahdotonta tässä maailmassa - kukaan ei ole täydellinen.

Juuri edellämainitun jutun takia on sitten niitä, jotka vetävät herneet palkoineen sekä pakastevihannespussitkin nenäänsä, kun heidän idolistaan sanoo jotain "pahaa"/kritisoivaa. Kuinkahan monta kertaa on meikällekin käynyt niin, että olen sanonut jotain tästä eräästä tietystä massabändistä tai jotain sen jäseniä koskien, niin voi jeesus että ollaan osattu vetää kunnon kilarit ja alkaa kitisemään meikälle. Sori, se ei tee vaikutusta ja antaa vain aivan hemmetin surkean kuvan ko. bändin fanikannasta.

Tällaista tänä aamuna. Ganesa kiittää ja kuittaa.

Avatar
GanesaIX
Taustalaulaja
 
Viestit: 273
Liittynyt: Su Elo 17, 2008 7:30 pm
Paikkakunta: Actuate Eden

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja hinua » Ma Elo 24, 2009 1:49 pm

Mua hajotti ihan älyttömästi, kun jossai Demissä tai vastaavassa oli OCstä tuttu Adam Brody tulossa normista supermarketista, ja herralla sattui olemaan vessapaperirullapaketti mukana. En tarkkaan muista mitä siinä kirjotettiin, mutta voitte uskoa, että Adamin vessapaperit oli jutun pääasia.
Ikävä nyt sanoa tätä ääneen, mutta julkkiksetkin käy pskalla ja pyyhkii sievän takamuksensa ihan niinkuin kaikki muut XD

Eli siis... Sairaalloinen fanitus on toisinaan huvittavaa, toisinaan hieman säälittävää katsottavaa.
Ja se rajakin on niin häilyvä.

Mua ei sinänsä häiritse jos leikkaa hiukset samaan tyyliin kun joku julkkis, onhan niillä useimmiten ihan siistejä kampauksia, mutta otetaan kaikkien lemppariesimerkki - Ruki viivat kaulassa. Voi c'moon people piirtäkää viivat Gazen keikalle tai johonkin coniin, mut voi ilonpäivää ku meet luokkakuvaan kaula viivoilla, se on jo älyttömän ärsyttävää ja häiritsevää! Luulettekse lapset et Ruksul on koko ajan kaulassa jollai tyylii kasvomaalilla millälie sohitut viivat mitä häh?! x__x Mikään ei mua suuremmin oikeasti ärsytä, ku nähdä TÄYSIN normaalina päivänä joku pieni lapsi (tai miksei isompiki, lapsi on niin muksa sana XD), jolla on Rukiviivat tai Reitan rätti TAI parhaassa tapauksessa molemmat. Muutenki, Jenkkihuivi nenän päällä on minusta vaan todella surullinen tapaus, etenki ku se ei edes peitä sun nenää x_x
Sama jos joka päivä pukeutuu samallai ku joku Kyo Drain Awayn videossa. Se on hieno cossiasu, mutta jos joku jouluaattona tulee kirkon ovella vastaan sellasissa vermeissä, hajoisin ihan varmasti.

Kun ite muutama vuosi sitte värjäsin tukan punaseks ja aloin opetella kitaran soittoo, joku mukula tuli sanomaan, että olen hirveä Die baittari XD (koska satun myös olemaan hieman pahanlaatuinen Diefanityttö...) Asiaahan ei auttanut se, että itse kaihdan kalaruokia kuin ruttoa - olen kaihtanut yksvuotiaasta asti, ja ihan tiedoksi, vuonna -93 Die ei ollut ihan niin feimi mitä on näinä päivinä XD Suutuin asiasta hirveästi, olen pahoillani jos tykkäsin Dien hiustenväristä (sitä paitti mun punanen ei ollu lähelläkään Dien punasta XD) ja jos äiti pisti minut kitaratunneille koska tahtoi minulle harrastuksen, ja itse halusin oppia soittamaan kitaraa, koska herra Daiska vähän innosti.
Eli yritän kai sanoa, että siinä vaiheessa kun omaa idolia tarkkaillaan siinä määrin, että jos joku on vähääkään samanlainen niin revitään siltä matkijalta pää irti, saisi vähän relata. Kuinkakohan monta punatukkaista kalaruokia vihaavaa kitaristia maailmasta löytyy? Varmaan muutama.

Lisäksi kun ns säästetään itteään jollekki jiirulle nyt esim, niin joo heihei XD Kuulin jostain onnettomasta tapauksesta, joka oikeasti ei voi seurustella kenenkään kanssa, koska muuten se pettäis Kyoo tai jotain XD hajosin niin pahasti. Joo hyvästi oma sosiaalinen elämä, Kyoo varmaan kiinnostaa onko mulla tyttö- tai poikaystävää, vai eikö.

Mä itse nuorempana en kestänyt kritiikkiä mun lempibändeistä, koska ne oli mulle tosi suuria esikuvia ja silleen, joten tajuan jos sellaset pikkumuksut (en halua saada taaskaan kellekään pahaamieltä mut siis joo, nuoremmat fanit. Pidän teitä ihan yhtä tasavertaisina ku kaikkia muitaki no worries) suuttuu ja menee puolustuskannalle jos niiden lempibändiä dissataan. Nykyään kestän kritiikin, mutta en mielelläni kuuntele kun omia idoleitani tullaan ulkonäöllisesti haukkumaan. Ja nyt tarkoitan suoranaista paskanjauhantaa liittyen tyyppien ulkonäköön ja siihen ku kuulee "Eihän ton näkönen osaa ees soittaa" ja sit ku kysyy et ootko kuunnellu niitte musaa "No en, näkeehän sen naamasta ettei noi hyvää musaa tee", niin otan oikeudekseni vetää useammankin palkokasvin nenään, koska tollanen on täysin turhaa. Ja enemmän mua muutenki suututtaa dissaajan lapsellinen käytös, kun se itse dissaus XD Siitä ei kukaan hyödy mitään, ja loppujen lopuksi tulee vaan paha mieli kaikille. Asiallinen kritiikki siitä, kuinka "Soitto vois sujuu paremminki" on asia erikseen, tai selkeä ilmaisu, että en pidä tästä musiikista. Turhasta dissaamisesta mulla palaa pinna, kestän kuunnella kyllä kritiikkiä lempibändeistä tuntitolkulla nykyään XD

Ei onneksi sekavaa? Ei minustakaan XD Toivottavasti saatte jotain irti, ja jos joku mun selostus on iha outo ni kysykää, ei oo kivaa jos ymmärretään väärin =)
Kuva



avatar by cateris@lj

Avatar
hinua
Teknikko
 
Viestit: 241
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 7:24 pm

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Orkrist » Ma Elo 24, 2009 9:32 pm

GanesaIX kirjoitti:Kuinkahan monta kertaa on meikällekin käynyt niin, että olen sanonut jotain tästä eräästä tietystä massabändistä tai jotain sen jäseniä koskien, niin voi jeesus että ollaan osattu vetää kunnon kilarit ja alkaa kitisemään meikälle. Sori, se ei tee vaikutusta ja antaa vain aivan hemmetin surkean kuvan ko. bändin fanikannasta.

Offia, mutta pakko sanoa, että tuollaiseen suhtautuminen toki riippuu myös siitä, millaiseen sävyyn sitä "pahaa" tai kritisoivaa sanottavaa laukoo. Esimerkiksi imo on missä tahansa tilanteessa melko loukkaavaa puhua "massabändistä", väännellä bändin nimistä erilaisia pilkkaversioita ja haukkua enemmän tai vähemmän diplomaattisesti kaikki sen kuuntelijat aivottomiksi ja "hyvän" musiikin päälle ymmärtämättömiksi sen sijaan, että sanoisi negatiivisen mielipiteensä rakentavasti ja ilman turhaa dissausta. Vaikka en itse ota nokkiini oikeastaan mistään vastaavasta, ymmärrän kyllä hyvin sellaisia, jotka ottavat. Musta ei ole kovinkaan ylimenevää fanittamista se, että ei tykkää siitä, kun omaa lempibändiä dissataan päin naamaa ja nimitetään "massabändiksi" vain siksi, että se ei ole kolme viikkoa vanha ja puolikkaan paskalaatuisen demon julkaissut pikkuindies. Mutta mielenkiintoinen keskusteluaihe, ehkä tästä pitää tehdä topic.

Mutta palatakseni asiaan, komppailen melko vahvasti edellisiä kirjoittajia. Bändin jäsenten tyylin kopioiminen on mun mielestä ok niin kauan, kuin se ei vaikuta omaan luonteeseen tai käyttäytymiseen - se, että alkaa vittuilla tai haistatella tai vastaavaa vain ollakseen kuin joku supacool rokkistara, vaikka ei normaalisti sellaista tekisi, on jo turhan ylilyötyä. Jos tiivistän kantani kirjoittamatta järjettömän pitkää romaania, niin jos fanitus muuttaa luonnetta radikaalisti vain siksi, että on halu olla samanlainen, alkaa olla jo pieniä ylimeneviä piirteitä ilmassa. On okei ottaa vaikutteita idoliltaan, mutta liika on aina liikaa. Ihan ehdottoman sairaaksi asia menee, jos lähdetään tälle stalkkerilinjalle tai luullaan aivan tosissaan, että on naimisissa idolinsa kanssa. Fanitus on siitä mielenkiintoinen puheenaihe, että kaikilla on aivan eri käsitys siitä, mikä menee yli ja mikä ei - ja oikeasti psyykkisesti sairailla ihmisillähän ei toisaalta taas ole enää sitä todellisuudentajua, että ymmärtäisivät enää ylipäätään fanittavansa, koska silloin se on jo harhakuva, jota elää.
here's the truth - baby, here's the truth.

Avatar
Orkrist
Pääesiintyjä
 
Viestit: 606
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 9:30 am

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Sairas Enkeli » Ti Elo 25, 2009 4:20 pm

Niin, kritiikki on jännä asia. Onko sitä sitten helppo sietää vai ei, ja mistä saa suuttua.
Minusta perusarvostelua pitää sietää. Ei ole mitään järkeä raivostua kellekään, joka toteaa, että "ei toi Dirujen musa oikein iske, se on liian raskasta enkä tykkää kun toi laulaja rääkyy", sillä noinhan Dirujen musan voisi karkeasti kiteyttää 8'D. On eri asia tykkääkö siitä vai ei, ja aika marginaalista loppujen lopuksi on kyse.
Mutta siis mistä saa loukkaantua? Itse suutun (ei, en rupea huutamaan tai paiskomaan tavaroita, suutun hillitysti) jos joudun kuuntelemaan suoranaisia haukkuja ja perusteetonta mollausta. Onhan kyseessä sentään tärkeä ja ennen kaikkea ihailtu bändi/artisti. Vaikka kyseessä onkin ihminen jota en tunne tai tule koskaan henkilökohtaisesi tapaamaan, niin täältä menee sinne Japsilaan välittämistä ja ihailua, enkä usko kenestäkään tuntuvan kivalta kuunnella miten toinen mollaa jotain sinulle tärkeää.

Tuntuu muuten olevan yleisesti hyväksyttyä dissata Tokio Hotelia minkä sielu sietää, kun taas Gazettesta pitää pitää suunsa visusti kiinni.
"So all this crazy stuff is actually natural, huh? That's so cool!"

~Luffy

    1 tykkää.
Avatar
Sairas Enkeli
Teknikko
 
Viestit: 171
Liittynyt: Ma Marras 24, 2008 1:56 pm

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Taanon » Ti Elo 25, 2009 4:32 pm

Minäkin voisin kertoa oman mielipiteeni~

Minusta hiuksien leikkauttaminen,laittauttaminen ja meikkaaminen samaan tyyliin on ihan ok jos siinä on jotain omaa et ne ei ole täydellisesti samanlaiset. Ja noista nenäräteistä ja Ruki viivoista, itsekkin joskus tein noita rukiviivoja mutta se aika olikin...musta aika noloa. Näin kerran hesas jonkun jolla oli nenärätti ja olin vaan sillain "aaw" koksa se oli minusta ihan ok kunha ei ala pitää IHAN JOKA PAIKASSA

Mun peräs oli joskus joku tyyppi joka oli sillai "MÄ RAKASTAN SUA!ALA SEURUSTELEMAAN!!!" Mistä tämä johtu? Koska näytin niin kanonilta (mitä kuulen aika usein vieläkin vaikka en näytä siltä enään) ja soitin bassoa se oli jo minusta... on teki mieli kysyä onko se täysin terve -.-" okei olin kanon fani silloin ja laitoin meikit ja hiukset aina mahdollisemman samanlailla mutta samalla koitin oman tyylin säilyttää et en ollut sillain "HEI NY MUN PITÄÄ PUKEUTUU NÄIN JA NÄIN!!!" Okei nykyään olen "hieman" tyksätynyt Ryuutoon ja näin. olen tehnyt joitain samanlaisia koruja ja yhen kimonon jonka näin sen päälä mutta siksi vain koska ne olivat hienoja. Minulla ei ole aikomustakaan muuttaa vaatekaapin sisältöä samanlaiseksi ku herralla : D

Niin olen itekkin kuulut tuosta Hide jutusta enkä myöskään käsitä sitä ku ihmiset seuraa kuolemaan tähteään sillain " hei olen 16 seuraan idoliani kuolemaan!" mitä järkeä? itse olen koittanut aina kuolemiin suhtautuu sillain "mm... harmi" tyliin koska jostain kuolemasta masentua kunnolla? vain jos tyttöystäväni delais voisin tehd niin, siis masentua. Sitten tuo ettei saisi sanoa mitään pahaa.... Ei kaikki pidä esim ite vihaan nykyisiä an cafea,miyavii ,gacktoa ja x HYI ***** ! Eikös ihmisillä ole oikeus mielipiteisiinsä : D?

Minulla oli joskus kaveri joka muuteli painoaan koko ajan riippuen miten sen idoli paino mitä en kanssa ymmärrä. Ja tuo "Ruki on mun!!!!" tyyli, se on ok sillain leikkimielessä kunhan ei mene ylitse. Laittelen lisää jotain ku keksin vaan nyt aivot rullaa tyhjää : D
Moe nya na~!

Avatar
Taanon
Fani
 
Viestit: 7
Liittynyt: Ti Elo 19, 2008 6:32 pm
Paikkakunta: Ryuuton sukkalaatikos!

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja akumu » Ti Elo 25, 2009 5:08 pm

Pakko tulla sanomaan mun oma mielipiteeni kanssa.

Oon samaa mieltä edellisten vastaajien kanssa, että vaikutteiden ottaminen idolinsa tyylistä on ok, ellei todellakaan ala sitten käyttäytyä olevinaan samalla tavalla kuin idolinsa. Koska emmehän me tiiä, miten noi julkkikset käyttäytyvät normaalisti. Uskon kyllä, että suurin osa käyttäytyy ihan normaalisti, tekee ihmisten tarpeita, ei meikkaa lähtiessään lähikauppaan ruokaostoksille, istuskelee sohvalla ja katselee urheilua ( suurimmiksi osiksi tietenkin miehet, mutta mikseivät tietenkin myös naiset ). Ite oon joskus ottanut hieman vaikutteita esimerkiksi Rukin tyylistä sekä hiusmallista ja voin sanoa, että siihen se sitten jäikin. Aloin miettiä, että vaikka fanittaakin idoliaan paljon, niin täytyykö käyttää sitten ihan samanlaisia vaatteita tai kampauksia kuin hän ? Voi ihan yhtä hyvin olla oma itsensä ja fanittaa idoliaan joka tapauksessa.

Mä en oo koskaan pitänyt siitä ajatuksesta, että joutuisin mainitsemaan hiden taikka Jasmine Youn kuolemasta, koska se sattuu muhun henk. kohtaisesti paljon. Mutta se ajatus kuitenkin, että pitäisi kuolla, jos oma idoli kuolee. Musta siinä ei oo minkäänlaista järjenhiventäkään, koska hei, jokainen tietenkin kuolee joskus, mutta kannattaa miettiä monta kertaa onko se kuoleminen sitten sen arvoista. Oon monia kertoja kuullut muutamalta ihmiseltä, että he aikovat tappaa itsensä, koska hidekin on tällä hetkellä kuollut. Ihmiset, me emme voi sille mitään, sellaista se elämä on.

Ja uskon, että monella ihmisellä on vielä todella paljon koettavaa. hideä me emme olisi voineet auttaa, eikä Jasmine Youta nyt vähimmässäkään määrin, hänhän oli sairas. hiden tapauksesta en sano mitään, koska oon kuullut niin monta eri tarinaa, enkä tiiä, mikä niistä on totta. Siksi oon tästä asiasta ihan shh.

Mutta tosiaankin, jos ottaa vaikutteita tyylistä niin musta ei oo mitään järkeä pistäytyä joka ikinen hetki sitten sellaiseksi Reitaksi, joka kulkee übercooleissa vaatteissa pitkin kaupunkia ja pistää hiuksensa yhden lakkapullon lakkamäärällä pystyyn, koska en usko, että musiikkimaailman ulkopuolella hän laittautuu sillä tavalla. Eikö sitä välillä voisi olla ihan se oma normaali itsensä ? Mä oon huomannut, että turhankin moni pukeutuu samalla tavalla kuin oma idolinsa, se pistää miettimään, että tietääkö hän tosiaankin, kuka on.

Ite pistin joskus kanssa niitä Rukiviivoja kaulaan, mutta myöhemmin älysin, että sehän oli silloin ihan hemmetin noloa. Musta se ei todellakaan oo hieno juttu, jos joku tuijottaa kaupungilla sua jotenkin halveksuvasti taikka nauruaan pidätellen. Mä en kyllä ite välitä ollenkaan mistään, en katseista enkä muiden mielipiteistä omia vaatteitani kohtaan. Hmm, musta tuntuu, että harhaudun aiheesta aika nopeeta vauhtia, mutta kuitenkin. Turha tätä on sen enempää jaaritella.

Musta se fanitus on ihan ok, jos ottaa aina välillä vaikutteita hiustyyliin tai pukeutumiseen omalta idoliltaan. Ja suoraan sanottuna, mun mielestä on idioottimaista alkaa käyttäytyä samalla tavalla kuin oma idolinsa, koska en usko, että hän oikeesti sitten sillä tavalla käyttäytyy. Kaikki on siihen asti ok, kunhan ei ala muuttaa itseään esimerkiksi nyt Rukiksi. Plus että oon huomannut, että aika moni mun läheinen kaveri / ystävä on tullut biseksuaaliksi heti tän j-rockilmiön myötä, mistäköhän mahtaa johtua ?

Ottakaa ihmeessä vaikutteita omaan tyyliinne joiltain julkkiksilta, mutta kuitenkin - älkää heiksi alkako muuttua. Ja sitten vielä se, että vaikka joku sulle tosi rakas julkkis kuolisi, ei sun tartte ite veivata henkees menemään. Jos joku kuolee, me emme mahda sille mitään ja se on that's it. Ja sitten vielä viimeisimmäksi se, ettei osaa olla onnellinen idolinsa puolesta, musta se on suorastaan jo niin tyhmyydenhuippua. Monen monta j-rockin harrastajaa on ollut esimerkiksi Miyavin ja Melodyn suhdetta vastaan, koska eihän Miyavi voi mennä naimisiin NAISEN KANSSA IIIIKHHH !!11oneone.

C'mon, järki käteen muutamassa asiassa D:
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Simma » Ti Elo 25, 2009 5:16 pm

Tottakai jokainen jossain vaiheessa jotain fanittaa, mutta missä menee raja?

Itse pidän vielä ihan normaalina sitä, jos leikkaa saman tyyliset hiukset kuin jollain jrokkarilla. Onhan niillä joillain melko kivat hiukset, ja jollain nyt vaan sattuu olemaan juuri sellaiset mistä itse tykkää. Mutta se, että täytyy olla samanlaiset hiukset koska se on niin siistiä, se menee jo hieman yli. Tiedän itsekin jrokkareita, joilla olisi tosi kivat hiukset ja ne sopisi miulle tosi hyvin, mutta en sen takia ala hiuksia leikkaamaan, kun jollain julkkiksella on sellaiset. Kuten nytkin on koulussa kasilla joku Sisen-kopio, mikä on aika järkyttävä tapaus.

Pukeutuminen taas, sitäkin hyväksyn - vähän. Tietenkin saa ottaa mallia idolistaan, jos tämä sattumoisin käyttää joitain kivoja asusteita. Mutta missään nimessä ei saa alkaa matkimaan "Miä ostan tälläsen kivan hius-systeemin koska Kyollaki on tämmöne! Ja käytän ainoastaan adidasvaatteita, ku neki on nii ihQ<3" Liika on liikaa. Tai jos käyttää tolkuttoman paljon rahaa siinä, että ompelee/teettää tasan samanlaiset röyhelöasusteet kuin vaikkapa Kisakilla.

Meikkaamisessa on vähän sama juttu. On ihan ok, jos ottaa jotain pientä mallia jiirujen meikeistä, mutta ei herranjumala mene piirtämään mitään Ruki-viivoja tai jokapäiväisessä käytössä vedä mitään Toshin 80-luvun meikkejä! Cossaaminen ja muu vastaava on sitten asia erikseen. Mutta esimerkkinä voisin käyttää entistä rinnakkaisluokkalaistani, jolla oli melkein joka päivä koulussa jokin jiirumeikki naamalla. Vaatteet olivat myös sen mukaisia. Ettei siinä olisi vielä kaikki, päätti kyseinen henkilö valistaa koulua jrockista aina kun oli mahdollista. Ja voi jestas kun sillä oli aina se sellainen huivi nenän päällä, koska Reitallakin oli. Mikäköhän sen nimikin oli.. en muista, mutta joksikin rakkausrätiksi se sitä kutsui.

Enkä myöskään voi ymmärtää sitä, kun joku päättää käyttäytyä juuri niin kuin fanituksen kohteensa. Pitää olla puhumatta, koska Manakin on. On ihan pakko tehdä asiat näin, koska tietty jiiru tekee niin. Ei näin, ei todellakaan. Mutta tuleeko siinä sitten yhtään mieleen se asia, että jrokkarit eivät ehkä olekaan normaalisti sellaisia, miltä he julkisuudessa näyttävät. Olisiko niin kauhea kuulla totuus siitä, että Mana osaakin puhua. Tai että Kyo ei syökään lapsia aamiaiseksi, joten ei siunkaan tarvitse.
En muista missä kyseinen asia oli, mutta joskus aikoja sitten tuli puheeksi kuolema - millä tavalla haluaisi mieluiten kuolla. No eräs henkilö ensimmäisenä sanoi, että tahtoo kuolla samalla tavalla kuin hide. En muista että perusteliko hän mielipidettään yhtään. Mutta täytyy sanoa, ettei siinäkään olisi mitään järkeä. hide varmaan todella ylpeänä katsoo pilven reunalta, kun lapset koittavat tappaa itseään - vain koska hidekin kuoli niin.

Että minua voi välillä ottaa päähän nämä, jotka "omivat" jonkun rokkarin itselleen. "Ruki on mun, vaan mulla on yksinoikeus siihen ihmiseen." Mieleeni tulee tästä heti eräs Kyo-fani, joka väitti fanittavansa Kyota kaikkein eniten, kukaan muu ei fanita tätä niin paljon kuin hän. Eikä kukaan muu edes saa fanittaa niin paljon. Hän suurinpiirtein elää ja kuolee ainoastaan Kyon vuoksi. Että sillein.

Mutta minkäs sille voi, mitä joku muu tekee. Hyvä sille on mennä sanomaan, että voi jumalauta lopeta, tuo siun touhus on järkyttävää. Minusta olisi kuitenkin aika tärkeää hahmottaa edes se oma raja fanitukselleen. Siitä on ihan hyvä lähteä.

//edit.
Tuo hinuan viesti pisti miettimään. Mieleen nousee monia nimiä, joiden näsnäollessa pidän suuni kiinni. Miksi? En uskalla sanoa mitään mielipiteitä tietyistä bändeistä, koska suunnilleen heti toinen on kurkussa kiinni ja kitisemässä jotain. Tai sitten kiertää kaukaa sen takia, kun ei satu pitämään samoista bändeistä, vaan sellaisista mitä toinen ei kuuntele. Miust se on aika hemmetin ärsyttävää. Samaten on sekin asia niin syvältä, kun tulee haukkumaan jotain bändiä, koska itse ei siitä pidä, mutta ei kestä mitään kritiikkiä omasta lempibändistään. Sitten suuttuu jos on sanottu jotain, vaikka itse tekee sitä kahta kauheammin. >:
Viimeksi muokannut Simma päivämäärä Ti Elo 25, 2009 5:49 pm, muokattu yhteensä 1 kerran
Does anybody know if we're looking out on the day of another dream?

Avatar
Simma
Teknikko
 
Viestit: 100
Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 7:38 pm

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja hinua » Ti Elo 25, 2009 5:31 pm

Muaki kiinnostais tietää mikä siin on, että kun Toto pussaa Shinyaa niin olemme kaikki heti homoja.

Siis okei, hienoa jos ihmiset muuttuu suvaitsevaisemmiksi fanservicen myötä, tuleepahan niitä homovihaajia vähemmän, mutta toisaalta ne entiset itseään täysin heteroina pitäneet ihmiset alkaa pikkuhiljaa olla sellasii heterovihaajia o.o Siis wtf XD
Tekopyhää ja älyttömän lapsellista, sanon minä.

Itelläni oli joskus kanssa tosin sellanen kausi et mulkkasin kadulla kävelevii pareja, joista sattuneesta syystä suurin osa nyt on heteroita, oikein olantakaa, koska mun mielestä oli ällöttävää kulkea käsikädessä jonkun kanssa XD Yhyy nykyään teen sitä itte jopa melkein oma-aloitteisesti, kai se oli joku esiteinin hyi noi pussaa - tyylinen kapina läheisyyttä vastaan, ittelläni ei kauheasti oo kädestäpitämis kokemuksia lapsuudesta, paitti ku pienenä menin kummitädin kanssa Hesaan ja tietä ylittäessä se otti kiinni etten katoa XD Joo okei sori pieni offi...

Onko kuinka moni muuten huomannut, että joidenkin ihmisten kuullen ei kertakaikkiaan uskalla heittää vitsiä jostain tietystä ihmisestä/bändistä, koska sitten sulta lähtis henki? Koska meitsi on kokenut kovasti paljon tällasta, lähinnä kun puhutaan Diruista.
Kyseinen bändi kuuluu omiin suosikkeihini ja kunnioitan miehiä todella paljon, mutta mun luonteeseen kuuluu se, että pitää päästä repimään päättömiä vitsejä kaikista ja kaikesta, ja musta on ihan okei heittää läppää muusikoista, koska let's face it on niillä joskus ihan sairaan hassuja vaatteita tai hiuksia esim. Ja kun kattoo videoclippejä backstagelta ni... On se aika hauskaa katsottavaa aina toisinaan.
Eli onko okei vitsailla asiallisissa määrin (päättäkää ite mikä on asiallinen määrä) artisteista ja pitäiskö vitsailua sietämättömien löysätä nutturaa hieman? Muidenkin mielipide aiheesta kiinnostais =)
Kuva



avatar by cateris@lj

Avatar
hinua
Teknikko
 
Viestit: 241
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 7:24 pm

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja jasper » Ti Elo 25, 2009 6:39 pm

hinua kirjoitti:Eli onko okei vitsailla asiallisissa määrin (päättäkää ite mikä on asiallinen määrä) artisteista ja pitäiskö vitsailua sietämättömien löysätä nutturaa hieman?

Ite kuulun hyvin vahvasti tohon Dirun hiippakuntaan, että oon ehkä oikee ihminen sanomaan mielipiteeni. Mulla henkilökohtaisesti se riippuu siitä, millä tuulella olen, kuka heittää läppää ja minkälaista läppää heitetään, kenestä heitetään. Musta läpänheitto on niin kauan okei, kunhan se ei mene rankasti henkilökohtaisuuksien puolelle. ( esim. otin ite vähän nihkeesti macron missä satoshi (g'gamesh) oli sillai i think i haz a dildo in my ass - vaikka raep status macrot ei sit taas herätä muuta kuin huvittuneisuutta. logic? i seez none. ) et jos läppä on hyvän maun rajoissa nii okei, ei siinä sit mitään mut jutut luokkaa "otetaan seuraavalle dirun suomen keikalle kaikki pehmolelut mukaan ja heitetään shinyaa niillä" on vähän sillai ehhehheh ei naurata öö ketään. Ite voin kyllä heittää läppää esim. Kaorusta, vaikka hän on mulle se pyhin ja suurin ja kaunein ja kaikkea - ei FILTHin photoshoottia voi vain kattoo pokkana, anteeks nyt vain gaiz.

Musta fanitus saa mennä aika pitkälle, ennen kuin siitä tulee mun silmissä sairasta. Se, jos muuttaa tyylinsä täysin vastakohtaiseksi aikaisempaan nähden menee yli. Samoin paljon puhuttu käytöksenmuutos about missä, huomattavissa, määrin tahansa. Okei hienoo jos idolis kannustaa luonnonsuojelua ja näet vihreet arvot sen takia arvokkaampina ja toteutat niitä, mut sit jos rupeet just komentelemaan kaikkia muita "starailuna" niin. . . Joo-o. Ei näin, pakko sanoa.

Myös siinä kohtaa, jos käy oikeasti käsiksi jos kuulee yhenkään poikkipuolisen sanan lempibändistään, ihan sama kritiikin /negatiivisuuden ilmaisusta tai asteesta. Että riittää kun sanot että joku Miku/Ruki/Kyrtsykkäliini/Satoshi/ihan kuka vaan on ruma niin sulla on musta silmä. Koska kuulemma näitäkin tapauksia on olemassa.
Tähän liittyy se, että jos rupeaa "omimaan" yhtä bändiä tai jiirua, että on suurin fani ikinä ja ei halua että kukaan muukaan fanittaa ko. yhtyettä /jiirua. Koska mä luulen, että sä et voi yksinäsi ostaa kultalevyynkään tarvittavaa määrää samaa levyä eikä bändi voi tulla yhden fanin vuoksi keikkailemaankaan.
Okei, okei, myönnetään että kun jostain tyhjästä ilmestyy ihmisiä jotka heittää luokkaa "Kyo on HOT ja IHQ ja YOKAN ON NIIN KAKKOIIII DESU ^___________^; NYANYAN" - eikä välttämättä ihan näinkään pahoja - olen sillai että menetkös mun fandomistani ulos tai syö äidin kaurapuurot ja kasva isoksi ja käyttäydy kuin ihmiset konsanaan k mo.
ja taas
hierrät a i k a a s i verille

Avatar
jasper
Vuoden Kiyoharu
 
Viestit: 841
Liittynyt: Ti Elo 19, 2008 2:10 pm
Paikkakunta: helsinki

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Yuugi » Ke Elo 26, 2009 11:22 am

Mä kuulun suhteellisen avoimeen, huumorintajuiseen, mutta uskolliseen fanikuntaan oman lempibändini kohdalla. Mutta on mullakin tietty rajani.

Ensinnäkin, idolin esimerkillä pukeutuminen ja muutenkin stailaaminen. Imo, musta tää on ihan okei. Voi tosin johtua siitä, että otan itse jonkin verran vaikutteita omalta esikuvaltani (alias pallopää-Ramelta). Ja kyllä mä olen huomannut, että Ramen pukeutumistyyli ja päivittäiset vaatteet tarttuu muhunkin, mutta nyt puhutaan ihan niistä normaaliajan vaatteista. Minä ala mitään Blue Starin cossia tehdä ja pitää sitä ylläni joka käänteessä. Enemmänkin viimeaikoina mä olen saanut jonkinlaisen fiksaation huiveihin, löysiin, neljän hengen retkeilytelttaa muistuttaviin printtipaitoihin ja liiveihin. Eli jotain, mikä kuuluu Ramen arkipukeutumiseen. Ei tässä ole mitään pahaa, koska en mä sillä tavalla erotu. :'D Sitäpaitsi, onko sillä loppupeleissä oikeasti mitään väliä, että kopioiko tyylinsä muotilehdestä vai idolinsa uusimmasta photoshootista? Vaikutteiden orjia tässä ollaan itse kukin.

Käyttäytymisestä... no joo, tämäkin menee huumorilla, jos sitä riittää. :'D Musta on hauska huutaa kavereiden keskuudessa, että vittu kun mä olen jumala (style Kisaki) ja muutenkin ihan homon täydellinen. Jotkut tajuaa sen vitsinä, toiset kattoo pitkään ja pitää mua hirveenä elitistipaskana. Olenhan mä vissiin myös menossa naimisiin Kisakin kanssa, että tuota joo moi. XD Viimeset kolme vuotta ollu Kisakin tuleva aviovaimo. Tässä ei ole kyse fanituksesta, vaan käytännönseikoista (=Kisaki on levypomo = sil on paljo massia ja hyvät suhteet = mun tulevaisuus on turvattu). Ja taas, jos ymmärtää ottaa huumorilla tän, niin...

Mutta joo, missä tilanteessa fanitus menee yli. Mulla se menee yli siinä vaiheessa, kun oma lempijäsen nostetaan itse bändin ylitse. Sitä mä en siedä, en yhdeltäkään joka väittää olevansa ko. bändin fani. Sitä fanitetaan bändiä itseään, ja valitaan sieltä lempijäsen, mutta helvetti jos mulle tulee joku sanomaan, että "No joo tää on mun lempibändi, mut ei nää muut jäsenet oo mulle hirveen tärkeitä, et mä tykkään vaan tästä yhestä" niin sit kiehahtaa yli. Ei, tollanen on musta väärin. Eli yhden jäsenen fanittaminen ylitse bändin on ehdoton ykkönen listassa: "Fani ei tee näin".

Ja sitten joo tämä, että lempibändistä ei kukaan voi tulla sanomaan yhtään mitään negatiivista. Musta on ihan jees jos joku tulee vääntämään halventavia nimiä Vidollista. XD Siinähän vääntää, ihan rauhassa. Onko se sitten muka yhtään sen oikeutetumpaa esim. Gazetten faneilta valittaa siitä, että ku yhyy, bändiä kutsutaan Kasetiksi, ja kutsua sitten itse Rukia Ruksuttimeksi tai Reitaa Reituliksi tai Uruhaa Urskiksi? :'DDDD Haistan tekopyhyyden. Vaan se, että te olette faneja, ja Kasetin kutsujat eivät, ei anna teille oikeutta sen enempää.
Ja tästä päästään seuraavaan aiheeseen: Ihan oikeasti, onko "fani" -määritelmä nykyään sitä, että saa oikeutetusti haukkua jonkun bändin ihan paskaksi, ja se, joka siitä loukkaantuu, on sitten huumorintajuton paska? Eeh, anteeksi mitä? Mielipiteen ilmaisu on toki sallittua, mutta ihan silmitöntä haukkumista mä en tahdo kuulla, en ulkopuoliselta, enkä etenkään toiselta fanilta, vaikka kyseinen, verta nenästään kerjäävä urpo luulisikin, että hänellä on oikeus haukkua MINUN lempibändiäni, vain sillä verukkeella, että se sattuu, vahingossa, olemaan myös HÄNEN lempibändinsä. Ajatellaanpa ihmiset vähän omia tissejä pidemmälle. Fanius ei anna kenellekään oikeutta loukata toiselle henkilökohtaisia asioita (allekirjoittaa henkilö, joka on saanut Vidollin faniksi itseään kutsuvalta kuulla, että Rame on KESKIVERTOBASISTI). Mä en ikinä, en ikinä, menisi sanomaan kenenkään fanille mitään oikeasti loukkaavaa idolistaan.
Ja mitä mä pidän oikeasti loukkaavana, niin on musiikilliset seikat. Niihin ei saa kajota. Mulle voi ihan rauhassa haukkua sitä kuin Rame on ruma femmejiiru, ja mä hajoan. Eikä mua haittaa edes, jos Ramest mennään sanoaman et ku son niin ärsyttävä luonne ja muutenki sil on kamala ääni. Menee mielipideseikkojen puolelle, mut olenko mä sitten hirveän huono ja ylitsevuotava fani, jos en tahdo yhdenkään ihmisen sanovan mitään perustelemattomasti negatiivista lempibändini musiikillisista lahjoista?

Joo, tuota. :3 Tätä fani -asiaa vois pohtia jo aika pitkälle...
Tuun ehkä joskus selkeyttämään tekstiäni. XD
ママちゃん, 平手打ちしてください!!

Kuva

Avan tehnyt Hasu

Avatar
Yuugi
Pääesiintyjä
 
Viestit: 595
Liittynyt: To Elo 14, 2008 7:03 pm
Paikkakunta: Ramen hameen alunen, siellä minne kaikki kadonnut menee

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Tricen » Ke Elo 26, 2009 2:03 pm

Yuugi kirjoitti:Menee mielipideseikkojen puolelle, mut olenko mä sitten hirveän huono ja ylitsevuotava fani, jos en tahdo yhdenkään ihmisen sanovan mitään perustelemattomasti negatiivista lempibändini musiikillisista lahjoista?


Kaikki muusikot (aka ne jotka soittaa bändissä) osaa soittaa. Riippuu ihan kuunteliasta, että kolahtaako biisit/soundi/laulajan ääni/kaikki. Esimerkkinä nyt vaikka tämä, että mä en tykkää Ayabiesta, mutten silti mee haistattelee niiden topiikkiin mitään et ne ei osais soittaa tai laulaa. Osaahan ne, mutta henkilökohtaisesti ei musiikki kolahda. Ne jotka sanoo että vaikka Kisaki ei osaa soittaa, niin voisi häipyä aika nopeasti sinne minne aurinko ei paista. Tietenkin voi nauraa jos oma idoli mokaa soolonsa ihan täysin, mutta osaahan se silti soittaa, eiksni?
Outfiteistä, kampauksista ja tollasesta voi mielestäni vitsailla niin paljon kuin haluu. Olen minäkin nauranut että hyi Uruhalla on karseet housut jne. Monta kertaa olen miettinyt että "lol mikä lapionaama" (... sori) mutta en oo aatellu, ettei se osais soittaa.
Siis että komppaan Yuugia sillä, että ulkonäöstä saa vitsailla niin paljon kuin sielu sietää, mutta musiikillisista seikoista on turhaa yrittää vitsailla.

Tuun ehkä joskus muokkaamaan tätä pidemmäksi 8''D
No more words are needed.
Just moments scattering into nothingness.

Just beauty.

Avatar
Tricen
Teknikko
 
Viestit: 236
Liittynyt: To Elo 14, 2008 8:15 pm
Paikkakunta: Mielikuvitus

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Taanon » Pe Elo 28, 2009 3:29 pm

Joo tuo mana on hyvä esimerkki sillä mietittiin kerran kaverin kanssa et minkä laista olisi jos manalla olisi vaikka lapsia ja se olis koton ja olisi nukkumaan meno aika niin se kirjoittas isolla "NYT PENNUT NUKKUMAAN PERKELE!" ja sit siin olis pää kalloja. Sitä paitsi kyllähän mana tavallaan puhuu ku se kuiskaa sille ihme hepulle sen sanoja : D. Minä ja kaveri otettiin joskus kilpailu kui kauan me voitais olla ilmeettömiä ja puhua, noin 10 min XD /mana kilpailuksi kutsuttiin/

Ei hele joku sisen kopio, ei ihme et suurin osa vihaa ernuja koska mitä minä olen huomannut,mun mielestä suurimmalla osalla asia menee aika paljon yli. : D

Olen uskollinen fani mut jos joku tulee sillain "HYI CLEARVEIL MÄ EN PIDÄ SEN MUSIIKISTA DD: Marlyn mansson on parempaa!"/no joo en osaa kirjoittaa herran nimee vaik kuuntelen / niin ite vaan olen sillain "Ehket sinä mutta musta se on paras :D" En ala sillain "JUMALAUTA SYNTINEN!! KUOLE! KUINKA SÄ VOIT VIHATA TÄTÄ *työntää ryuuton kuvan miltein sen pärstään* Häh???!!!" Tämmöisiin tapauksiin olen itse törmännyt ja reaktio? "just aika nolo tyyppi -.-""

Ja noista an cafen ynm tämmöisen isommasta nimestä ei saisi sanoa mitään on aika syvältä :D. Ite lähden niin kauas ku pystyn kun kuulen gacktoa :D Ja mun kaveri veti herneen nenää ku olin sillain "JULAUTA NOI RUKIN HIUKSET NÄYTTÄÄ IHAN PALANNEILTA!KAUHEE JAMMUN NÄKÖNEN :ooo" olin sillain.... okei ku se sit suuttu ja ite pidän rukista aika paljo :D ja nuo lempinimet aluksi olin itekkin sillain "JUMALAUTA SE ON GAZETTE EI KASETTI >:OOO" mutta tämäki meni onneksi äkkiä ohi xD kait tähän ernuude "mailmaan" kuuluu et ekana kuukautena/ vuotena ollaan rasittavia? Itse tekisi välillä mennä herättelee muutamia ihmisiä jotka musta ovat AIVAN HEMMETIN NOLOJA : D

Sitten minusta tämä et aletaan ottamaan lempijäsenten taiteilija nimiä mitä mieltä te olette siitä? itseäni hiema vitutti ku olin niin kanonin näkönen ja tyypit alko kutsuu kanoniksi nii oli aika rasittavaa ku ne puhu mun ja kanonin synttäreist smaan aikaan,ja minusta tämmöiset ihmiset... ovat noloja anteeksi. siis ymmärrän et ku cossaa eikä tiedetä nimee nii kutsutaan sillain mut jos muutenkin... itsestäni se on vain...ehkä sääliittävää? en tiedä anteeksi unohtelen sanoja
Moe nya na~!

Avatar
Taanon
Fani
 
Viestit: 7
Liittynyt: Ti Elo 19, 2008 6:32 pm
Paikkakunta: Ryuuton sukkalaatikos!

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja Sairas Enkeli » Pe Elo 28, 2009 4:46 pm

Miten oikein määritellään fani? Pitääkö fanin rakastaa sitä bändiä pyyteettömästi ja kyselemättä? Pitääkö olla ihan hiljaa kritiikkinsä kanssa ja kieltää sen olemassaolokin?
Me don't think so.
Minusta on typerää ruveta suuttumaan muille faneille mielipide-eroista (elitistien suoranainen vittuilu "yyy oot paska fani kun et tiiä tätä ja tätä sivustoa ja stalkkaa noita ja noita blogeja" on asia erikseen). Kun sanoo olevansa fani ei se tarkoita, että vannoo ikuista uskollisuutta ja kyseenalaistamatonta ihailua.
Ja minusta keskiverroksi nimittäminen ei ole edes loukkaus. Musiikkia saa arvostella, sehän on juuri se keskeinen asia jota ne ihmiset tekevät, ja minusta juuri se on se jota pitäisi arvostella ennemmin kuin niitä ihmisiä.

Minusta on aika ristiriitaista sanoa, että muka kestää huumoria muttei sitten jos se koskee jotain tiettyä asiaa.
"Haha, pallopää joo, mut TAPAN JOS SANOT ETTEI SE OSAA SOITTAA!"
Minusta sitä huumoria pitäisi kestää, sillä hyvin useinhan sillä tarkoitetaan vain hyvää. Ja jos joku on oikeasti jotain mieltä, oli fani tai ei, niin minusta saa sanoa sen (hyvät tavat muistaen). Jos joku on fanittanut Dirua joskus Vulgarin aikaan, mutta inhoaa The marrow of the bounia ja Uroborosta, niin saa minun puolestani sanoa sen. Onko se sitten muka oikeaa faniutta, että teeskentelee pitävänsä jostain?

Tämä nyt menee vähän sivuun, mutta miksi ihmeessä fanien keskuudessa on toisen maailmansodan jälkeinen meininki? Meillä on täällä Yhdysvallat (The Gazette), Venäjä (Diru) ja tietenkin Saksa (An cafe). Venäläisten ja yhdysvaltalaiten pitäisi periaatteessa tulla hyvin toimeen, mutteivät kuitenkaan. Kauhea kilpailu koko ajan ja kansalaisten keskinäistä dissausta. Kumpi mäjäyttääkään ydinaseen toisen maahan ensin? Ja saksalaisten kanssahan ei kukaan saa eikä voi olla tekemisissä ilman tolkuttoman kamalaa rähinää.
"So all this crazy stuff is actually natural, huh? That's so cool!"

~Luffy

Avatar
Sairas Enkeli
Teknikko
 
Viestit: 171
Liittynyt: Ma Marras 24, 2008 1:56 pm

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja paramnesia » Ke Loka 07, 2009 7:11 pm

Mä olen kanssa vähän samoilla linjoilla mistä täällä on jo puhuttu. Eli en mä siinä näe mitää pahaa jos nyt muotoilee kulmansa samalla tavalla kun Kanonilla on taikka jos nyt haluaa lähteä perjantai iltana leffaan ja heittää punaiset piilarit silmää kun Asagilla usein on. Mutta siinä vaiheessa mä alan kyllä ihmettelemään jos hiustenkin värjäys alkaa menemään siihen pisteeseen että alkaa karvoja lähtee tupottain päästä mutta ei vaan voi lopettaa kun Rukikin värjää koko ajan hiuksiaan tai kun pitää hakata itteää laulaessaan Singstaria kun must be like Kyo.
Et tottakai, kaikki hyvällä maulla tehty on ok mutta sitten kun alkaa ihmisen se oma persoona/kroppa/hiukset ect kärsiin niin eiköhän sitten olla menty vähän liianki pitkälle fanituksen kanssa.

Tai ainahan kaikki ei näy ulkoopäin, right? Hyvän esimerkkinä kun kerran kommentoin yhden henkilön lempiartistia niin jukolauta, se kävi oikeasti päälle! Kaverin avulla sitten karkuu pääsin... Mutta sen jälkee toki pitkää mietti kaks kertaa ennenkun sanoin mielipidettäni mihinkää. Onks se muka väärin jos joku toinen ei tykkää samasta asiasta ja se on sitte syy miks sitäki saa dissata?
Tämä nyt menee vähän sivuun, mutta miksi ihmeessä fanien keskuudessa on toisen maailmansodan jälkeinen meininki? Meillä on täällä Yhdysvallat (The Gazette), Venäjä (Diru) ja tietenkin Saksa (An cafe).

Mä olen ihan samaa ajatellut, nimittäin en vaan tajua! Eikö ihmiset oikeasti tajua sitä että kaikki ei voi tykätä kaikesta, piste. Tähän väliin on hyvä vetää tämä kortti, että ei kaikesta tarvitse tykätä mutta ei ole siltikään syytä vihata.
Juuri etenkin Gaze ja Diru fanit. Ei toki kaikki, en yleistä. Mut eikö nää "kiihkoilijat" XD osaa ajatella et oishan näillä bändeilläkin kivempaa jos niitten fanit edes osais arvostaa toisiaan sen takia että kaikki ollaan ihmisiä ja jokasella on oikeus tykätä siitä bändistä mistä nyt sattuu tykkään?

Et siinäkin mielessä alkaa homma meneen vähän yli jossei oikeasti pysty antamaan mitään rakentavaa kritiikkiä jostain toisesta bändistä kun siitä omasta lempparista. Itsekkin tottakai välistä menee hermo kun kaverit jatkuvasti dissaa jrokkareita sanomalla näitä naisiksi ect. että kyllä sitä eka kiltisti yrittää sanoa että " so? hankis silmälasit, kyl niillä ihan miesten vehkeet on" mut sitku sitä dissaamista kuuntelee 24/7 niin ei vaan jaksa ja sitten saatan jo töksayttää vähän napakammin.
Et aivot on ok näissä fanitus jutuissa.

Tähän vois kirjottaa loputtomii : D koitan joskus tulla väsään lyhyemmän ja sisällöltää asiaperäsemmän jutun. Naurakaa lapset.
Viimeksi muokannut paramnesia päivämäärä Su Marras 01, 2009 11:35 pm, muokattu yhteensä 1 kerran
風の中で育った木は根が強い.

Avatar
paramnesia
Teknikko
 
Viestit: 185
Liittynyt: Ma Heinä 13, 2009 7:30 pm
Paikkakunta: Hyvinge

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja ikur » Su Marras 01, 2009 1:15 pm

Komppaan kaikkia edellä kirjottaneita.

Tämä kuolemajuttu, kun suosikkijrockari kuolee, niin sitten pitää itsekin tappaa itsensä. Krhm, tota noin. Mä en näe siinä mitään logiikkaa. Kukaan meistä ei tunne henk. koht. ketään näistä tyypeistä, ketä me palvotaan ja fanitetaan ja kenen takia maksetaan ittemme kipeiksi kun niitä cossataan ja mennään jumalanpalveluksiin (=keikoille). Joten siis miksi v*tussa kukaan tappaisi itteään jonkun tuntemattoman takia kun zomg se on hyvännäkönen ja hyvä ääni ? Mä en tajua. Jokainen kuolee joskus, surullista mutta totta. Kaikki Kyot, Reitat, Rukit, Mikut ja Bout. Niin se elämä vaan menee. Otetaanpa nyt tästä vielä esimerkki, jos vaikka Kyo kuolisi. Ensinnäkin, herra on useimpia fanejaan kymmenen vuotta vanhempi. En sano, että ikä on ainoa este minkä takia fani ei saisi tappaa itseään ("voivoi niin nuorena!") mutta siis kamoon.

Ja. Plus että mä kuulen nykyään yhä enemmän sitä että "voi kun Kyo angstaa ja hakkaa itteään, munkin siis täytyy, Kyolla on kauhee masennus ja tuska!!!!111one". Kyolla tuskin on masennusta ja tuskin myöskään tuskaa, jos se elää unelmaasa, se tekee just nyt sitä mitä se on koko elämänsä halunnut tehdä sen hyvien kavereiden kanssa. Se on hankalaa ymmärtää, että Kyo tuskin istuu olkkarin sohvalla hakkaamassa itteään mikillä ja karjuu kylppärin lattialla angstatessaan niin että veri lentää ja oksentelee pitkin seiniä. Kuten on herra itsekin sanonut, kyse on lavaesiintymisestä, julkkisimagosta ja musan tunnelmasta, ei mistään henkilökohtaisesta. Eli siis, en tajua miksi kaikki Kyon ns. "tosifanit" alkavat viillellä ja itkeä kun ah-Kyolla-on-ongelmia. Järki käteen.

Sitten. Kyllä mä hyväksyn ja oon ok sen kanssa, että jollaan on samanlaiset hiukset kuin vaikka Takerulla ja jipii, mutta sitten aletaan piirtelemään poskiin ties mitä suukko-jälkiä niin kuin Takerulla on Love scream partyn pv:ssä ja otetaan huulikoru kun Aoillakin on ja tatuoidaanpa pari samanlaista tatskaa kuin miyavilla on. Tai mitäs jos tatuoitaisiin Rukin kaulaviivat, sittenhän ne on koko ajan mukana kuten varmasti Rukillakin vapaa-ajallaan !
Tota heh. Mitä jos nyt muistettaisiin, että kyseessä on aikuisia miehiä, jotka ovat julkisuuden henkilöitä. Ruki ei mene kauppaan ja piirrä kaulaviivoja, Takeru ei mene lenkille päällään vappupallonräikeät vaatteet ja miyavi ei esittele tatuointejaan. Herranjestas, fanithan tappaisivat ne kun näkisivät idolinsa kassajonossa ! Hiuksiaan ne eivät ala värjäämään yhtä kauppareissua varten, mutta eipä kukaan heistä varmasti nosta niitä pystyyn ja meikkaa ja vedä niskaan hurjia sota-asuja. Jos katsoo yhtäkään radio showta youtubesta, niin kyllä on jokaisella jrokkarillamme ihan normit vaatteet ja hiukset lättänät.

Plus että miksi pitää olla samanlainen kuin idoli ? Jos menee Antikkujen keikalle ja näyttää ihan Kanonilta, niin luuleeko tämä fani hurmaavansa Kanonin tai jotain ? Tuskin kukaan jiirokkari haluaisi tyttöystäväkseen sellaista, joka näyttää ihan omalta kloonilta .__. En mä ainakaan haluaisi seurustella sellaisen miehen kanssa, jolla on hiuspidennykset ja hame päällä kuten mulla. Sehän olis ihan friikkiä.

Tuota mä en kyllä ymmärrä, että miksei saisi olla lempinimiä ? Mulla ja mun kaverilla on vaikka mitä lempinimiä ties kelle noista, ja vaikka kuinka mun äiti sanoo että Reita on teippiturpa niin en mä siitä hernettä nenään vedä. Ei mulla mitään ole Reitaa vastaan, kuten ei ole muitakaan kiljoonaa jiirokkaria vastaan kenestä ollaan lempinimiä väännelty. Ensinnäkään, kyseiset japanilaiset eivät koskaan saa tietää niistä, ja toiseksi, ketäpä ne loukkaavat. Kutsutaanhan me toisiammekin kaikenmaailman nimillä ! Ja miten se niitä loukkaa, saanko kysyä, jos oman pään sisällä kutsuu niitä ties miksi ! Jos me Gazen bäkkärille päästäisiin niin tuskin me nyt siellä huudeltaisiin "REISKA HEI !" tai jotain vastaavaa. Eh.

Taanon kirjoitti:Sitten minusta tämä et aletaan ottamaan lempijäsenten taiteilija nimiä mitä mieltä te olette siitä? itseäni hiema vitutti ku olin niin kanonin näkönen ja tyypit alko kutsuu kanoniksi nii oli aika rasittavaa ku ne puhu mun ja kanonin synttäreist smaan aikaan,ja minusta tämmöiset ihmiset... ovat noloja anteeksi


Joo, ihan samaa mieltä. Mua niin kyrsii tämä. "Voi vit sulla on samanlaiset hiukset ku Rukilla, oot nyt meille kaikille Ruksu iiiih!!" Tota öö millä perusteella saanko kysyä ? Mä oon okei sen kanssa, että jos sun nimi on vaikka Reija niin siitä sitten tulee lempinimeksi Reita (vaikken kyllä pidä siitä että jrokkareitten nimiä käytetään kavereiden kohdalla), mutta siis jos on vähän tyypin näköinen niin voi luoja. Ei kiitos, ei kiitos. Se on mun mielestä hirveen tyhmää.

Mun mielestä on vähän outoa sekin, että jos tutustut johonkin tyyppiin Lafissa/Galtsussa tms, juttelet sen kanssa, tapaat sen irl ja näin, ja se tyyppi kutsuu sua sun nikillä vaikka tietäiskin sun oikean nimen ._. Se on aika.. hullua mun mielestä. Tai siis, jos on oikea nimi tiedossa ja näin ja on jo tuntenut tosi kauan, niin eiköhän sitten jo voisi irroittautua siitä nikistä, etenkään jos se ei ole milläänlailla samanlainen kuin oma nimi. Ymmärrän kyllä, että sillä nimellähän siihen tyyppiin tutustui, ei mekään kutsuta Rukia Takanoriksi koska se on sen oikea nimi, mutta.. jotenkin tökkii. Mä en varmaan edes tajuais jos kävelisin kadulla ja joku hihkuisi toiselta puolelta "HEI IKUR !!11!1" .__.

// hey guyz you got me wrong ::D

Herranjestas, ei minun ketään loukata ollut tarkoitus ! o.o Jos joku kuitenkin tuntee itsensä verisesti loukatuksi, pyydän anteeksi. Haluan huomauttaa, että kyseessä oli vain minun (kaikesta päätellen hyvin epäkorrekti ja asiaton) mielipiteeni, enkä tietoisesti kärjistänyt kaikkea ja sanonut että nyt on asia näin. Kunnioitan Kyota niin ihmisenä kuin vokalistinakin, enkä sano että hän on feikki, en myöskään usko että hän on feikki. Voin uskoa, että hänellä on menneisyydessä/Dirujenkin aikana ollut ehkä jotain, joka on järkyttänyt hänen elämäänsä ja antanut vaikutteita voimakkaihin lyriikkoihin. Tarkoitin kommentillani sitä, ettei hän ole _koko ajan masentunut (tai mistäs minä tiedän, mutta..). Tuskin meistä kukaan totuutta kuitenkaan voi ihan 100% varmasti sanoa, ellei sitten ole se Kaorun siskon kaverin japanilaisen kirjekaverin kissan ulkoiluttajan isoäidin siskontytön poika :_D

Niin ja minnako siellä alakerrassa, en tarkoittanut että itsemurhan tekemisellä on joku "ikäraja" :_D Meinasin sitä, että jos fani itse sitten olisi vanhempi ja elämänkokemusta vähän enemmän, tämä tuskin tappaisi itseään artistin tähden. Nuorimpiin faneihinhan hidenkin kuolema eniten lukemani mukaan vaikutti. En kuitenkaan sano tämän olevan mahdotonta, mutta vanhempi ihminen ajattelisi varmasti asiaa erilaiselta kannalta.

Mun kyllä pitää alkaa ilmaista itteäni selkeämmin o.o
Viimeksi muokannut ikur päivämäärä Ma Marras 02, 2009 10:57 pm, muokattu yhteensä 3 kertaa
›› one of these days the sky's gonna break

Avatar
ikur
Teknikko
 
Viestit: 156
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 10:30 pm
Paikkakunta: next door

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja minnako » Su Marras 01, 2009 3:14 pm

^off, imo on aika väärin sanoa, että

ikur kirjoitti:Kyolla tuskin on masennusta ja tuskin myöskään tuskaa, jos se elää unelmaasa, se tekee just nyt sitä mitä se on koko elämänsä halunnut tehdä sen hyvien kavereiden kanssa.


, sillä toihan on vain samanlaista olettamista, kuin se "Kyo on nii angstine q viiltelee itteesä lavalla!!1" Jos tietenkin kuulut Kyon lähipiiriin, tai tunnet Kaorun siskon kaverin japanilaisen kirjekaverin kissan ulkoiluttajan isoäidin siskontytön pojan kautta, niin voit tuollaista sanoa hyvin vapaasti, mutta todennäköisyys on aika 0,000009%. eikä tän tarkoitus ole se, että sanoisin tietäväni onko kyolla masennusta vai ei, sillä en tiedä. Muutenkin tiedän herrasta niin vähän, ettei tuo tieto olisi välttämättä niitä ekoja, joita haluaisin kuulla.:'D


Sairaalloinen fanitus.

Itsensä tappaminen koska "hideki kuoli !!1"... niin no. Periaatteessa mä ymmärrän sen, ja toisaalta en ymmärrä ollenkaan. (Vähän sama asia kuin itsensä tappaminen yleensäkin.) Mä ymmärrän, että se idoli voi merkata sulle paljon. Muutenkin, jos on ollut hieman sanotaanko -- huonompi hetki, jolloin sen jiirokkarin kuolema voi tulla huonoon kohtaan, ja toimia ikäänkuin viimeisenä niittinä, mutta pelkästään sen takia... en tiedä. En tekisi itse, ja onhan se vähän ylireagointia, mutta en voi lähteä arvostelemaankaan. Kaikki kuolee joskus, se on selvää, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö se kuolema saisi sattua. Pitäisi kyllä miettiä ainakin parikymmentä kertaa, että onko se itsemurha idolinsa takia oikea keino sen surun ja fanittamisen ilmaisuun.
( ja ikur siinä yläpuolella, mä en henkilökohtaisesti ajattele, että ikä olisi este, sillä toi kuulostaa noin siltä, että on tietty "ikäraja" itsemurhan tekemiseen. :'D Olisiko 40-vuotiaana itsemurhan tekeminen oikeutetumpaa kuin 20-vuotiaana? Toki 40-vuotiaana on nähnyt enemmän, kertynyt ehkä elämänviisauttakin, mutta --- okei, offaan aika rankasti.)

Mä oon aika --- neutraali tän ulkonäköön liittyvän fanituksen kanssa. Lähinnä sen takia, että oon ollut "j-rock-maailmassa" jo jonkin aikaa. Mulle alkaa olla ihan sama, onko jollain ne Ruki-viivat kaulassaan, vai lukeeko selässä kissankokoisilla kirjaimilla KYO ON HOT, sillä --- aika paljon tässä on jo nähty. 90% kasvaa siitä vielä, tajuaa, ettei se olekaan niin damn cool, kuin aikaisemmin luuli. Suurin osa häpeää sitä, millainen on ollut ( ja tatuoinnin ollessa kyseessä aika varmasti katuu sitä KYO ON HOT -tatskaa selässään Comic Sanssilla kirjoitettuna :'''D ), ja ehkä siitä aiheutuu jonkinlaista henkistä kasvua. Eli samaa kuin bunnyie sanoi, niin kauan, kun se "fanittaminen" ei satuta itseään tai muita, se on ihan siedettävää, eikä se enää edes hämmästytä ainakaan allekirjoittanutta.

En pidä kyllä itseäni kamalan sairaalloisena fanittajana. Mä oon nyt tässä ollut pari vuotta aika iso Plastic Tree -fani, ja vaikka Plastic Tree merkitsee mulle paljon, en mä pukeudu niin kuin Ryutaro, koska sehän on duhh Ryutaro. (okei, eri asia oli silloin, kun cossasin sitä ja mun hiukset oli samanlaiset sen cossin takia, mut sitä ei nyt lasketa :'''D) Mä oon ihan okei sen kanssa, ettei kaikki pidä siitä musiikista, mistä mä pidän, ja mulle on ihan okei, jos sen sanoo. Mutta sitten, kun se menee siihen, että joka hetki pitää olla korostamassa sitä, että Pura on ihan sontaa (vielä ilman perusteluita), niin silloin se ottaa pattiin. En ala kuitenkaan mitään hernepussia nenään siitä vetämään, mitäpä siitä itseensä ottamaan, mutta se ärsyttää, eikä kyllä ko. henkilön pisteitä mun silmissä nosta. Yleensä vähän sama minkä tahansa muunkin bändin kohdalla, joten ...

Lempinimet. Niitä on ::: DD En edes muista jokaista lempinimeä, joita ollaan kavereiden kanssa käytetty Puran jäsenistä, Purasta, kaikesta siitä, ja hei - rakkaalla lapsellahan on monta nimeä. Lempinimet on okei, kunhan ei ole tarkoitus edes puoleksi tosissaan haukkua niitä, mutta leikki leikkinä. Myös se on okei, ettei pidä kaikesta bändin musiikista, jokaisesta photoshootista, kaikista lyriikoista, ja on silti fani. Mä voin sanoa, että "voi jumatsuike noiden look on taas jotain mielenkiintoista hu0h", mutten usko, että se tekee musta yhtään sen huonompaa Pura-fania.

Ja vielä tuosta, että otetaan jonkun jiirokkarin nimi itselleen lempinimeks. Ok, mä sanon paria mun kaveria niiden nickeillä, se on ihan ok (jos ne itse __tahtoo niin), mutta kyllä mua alkaisi siinä vaiheessa häiritsemään, kun mun pitäisi alkaa sanoa jotain kaveria esim. Uruhaksi. Lempinimet voi tulla montaa kautta, mutta jos se tulee lemppari-jiirokkarin nimestä iih!!1 ^___^, se on vähän -- outoa.

Muutenkin imo fanittamista on niin monenlaista, että sen sairaalloisen fanittamisen rajaa on vaikea asettaa. Jokainen on tottunut vähän erilaiseen. But that's how it works, right?
提心吊胆和闷

Avatar
minnako
Mao Zedong
 
Viestit: 2220
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:52 pm
Paikkakunta: BJ

Re: Sairaalloinen fanitus

ViestiKirjoittaja tycho » Su Marras 01, 2009 4:11 pm

Itsensä tappamisessa jonkun rokkarin/näyttelijän/minkä tahansa idolin (kuoleman) takia ei ole mitään järkeä, mutta sanokaapa mulle yksikin esimerkki, jolloin itsemurha muutoin olisi järkevä veto. Ainoastaan ihan helvetin itsekästä ja ajattelematonta (en tarkoita että itsemurhaan yleensä hetken mielijohteesta päädyttäisiin, mutta se, ettei ole ajatellut muita mahdollisuuksia loppuun asti). Ja kun ei sillä mitään saavuta, hyvässä ainakaan - ehkäpä kuolemalla saa jopa sen ihailemansa artistin huomion (no suomalaiset ei kyllä japanilaisten, en pidä hirveän todennäköisenä), jos tarpeeksi skandaalia saa siitä revittyä, mutta onko silläkään mitään arvoa siinä kohtaa, kun on itse jatkanut jo jonnekin muualle? Uskon että lähinnä siitä hirveä morkkis artisteille jää, "tähänkö me meidän faneja kannustetaan".
Siinä tapauksessa, että päätyy itsemurhaan, koska ihailemansa artisti on jo poistunut - niin, eihän se ole mitenkään tavoiteltavaa, mut jos musiikki on ollut se ainut asia, joka on pitänyt tässä maailmassa. Jos se on juuri se menetys, ettei sen jälkeen enää jaksa, ei jaksa löytää mitään muuta, kun kaikki muu on ollut hukassa jo niin kauan. Todennäköisemmin itsemurhaan ei päädy missään muissakaan olosuhteissa mitenkään täysin terve ja onnellinen henkilö, ja tuskin artistin kuolema on se ainoa syy.

Kyosta nyt haluaisin sanoa sen verran, että siinä kohtaa kun on reilun kymmenen vuotta kirjoitellut sellaisia tekstejä, mitä Kyokin kirjoittelee, ei voi olla kyse pelkästään julkkisimagosta. Ei kukaan pysty feikkaamaan tuollaista tilaa noin pitkää aikaa. Enkä usko että bändi tekisi tuota vain rahasta ja julkisuudesta, kuitenkin kun on välillä päässeet nauhotukset menemään siihen suuntaan, etteivät meinaa pojat tajuissaankaan pysyä, kun töitä vaan pitää painaa ja painaa ja painaa. Kyo kyllä sanoo, et sen viiltely johtuu ihan siitä et "I like seeing blood", mut yhtälailla se sanoo, ettei se yritä esittää mitään, sillä ei ole roolia jonka se vetäis päälleen aina julkisuudessa ja josta riisuutuis vapaa-ajalla, "it's just Kyo". (Yhtälaillahan se kyllä sanoo syövänsä kissanpentuja ja nimenneensä peniksensä PP:ksi, joten on jopa tervettä kyseenalaistaa mitä se kertoilee.)
Senkään puolesta en menis ihan vannomaan, että Dirut nyt hirveän hyviä kavereita toisilleen olisivat - en muista kuka niistä sanoi, että ne ovat toisilleen vain bändi. Ja kun blogissa sävy on vähän sellasta "menin baariin ja sitten Toshiyakin oli siellä ja olin ihan mitä vittua miks toi on täällä --", niin niin. Mut niinhän se tavallaan on paras, kun musiikki on ainut joka yhdistää - viis erilaista persoonaa, viis erilaista näkökulmaa, eikä jatkuvia ihmissuhdesotkuja, ainakaan siinä määrin, että olisivat toisilleen vielä jotain muutakin työkavereiden lisäks. (En nyt tarkoita mitenkään vähätellä Dirujen suhteita toisiinsa, ainoastaan kyseenalaistaa. Onhan mm. totta, että Kyo on asunut samassa kämpässä Toshiyan kanssa ja sitä rataa.)
Komppailisin aika pitkälti minnaa, paha sanoa ettei Kyolla ole sitä tai tätä tai se tekis unelmaansa hyvien kavereidensa kanssa, jos ei miestä henkilökohtaisesti tunne. Paha sanoa senkään puolesta, etteikö näin olisi.

Se on kyllä typerää alkaa pahoinpidellä itseään siksi, että jollain julkisuuden henkilöllä menee huonosti. Vaikka mä olenkin vähän sellainen, että musta on typerää, jos joku itkee koska Ruki on oksennustaudissa... Mut on ihan okei pelätä suosikkibändinsä puolesta. On okei olla tennispallo kurkussa, jos on lukenut jotain bändin hajoamiseen liittyviä asioita, mut mieluiten sen takia, mitä bändi merkitsee itselle - ongelmansa jokaisella, ei siihen tarvitse tuntemattomien ongelmia mukaan ottaa, eihän? Tietenkin voi ihailla artistien omistautumista ja muuta tällasta - mut sit kun bändi alkaa käydä vaaraks jonkun nimettömän fanin terveydelle, tulis tän nimettömän fanin painaa vähän jarrua.


ikur kirjoitti:Plus että miksi pitää olla samanlainen kuin idoli ? Jos menee Antikkujen keikalle ja näyttää ihan Kanonilta, niin luuleeko tämä fani hurmaavansa Kanonin tai jotain ? Tuskin kukaan jiirokkari haluaisi tyttöystäväkseen sellaista, joka näyttää ihan omalta kloonilta .__. En mä ainakaan haluaisi seurustella sellaisen miehen kanssa, jolla on hiuspidennykset ja hame päällä kuten mulla. Sehän olis ihan friikkiä.

Tuskin kukaan rokkari haluaa ketään meistä tyttö-/poikaystäväkseen, karu totuus. Tuskin kukaan meistäkään oikeasti haluaisi ketään heistä, toinen karu totuus.
Joten, kuka sanoi, että fani haluaa näyttää idoliltaan saadakseen tämän? Itse pitäisin todennäköisempänä suurta ihailua ja sitä kaipuuta, että haluaisi itsekin olla joskus jotain yhtä hienoa. Saavuttaa yhtä paljon asioita ja tehdä jotain yhtä merkittävää.
Tai yksinkertaisimmillaan, apinoi idoliaan vain koska tämä on cool. Kopioi asioita, jotka näyttävät omaan silmään hyvältä.

En tiedä, miten laajalti mua pidetään jonain wnnb-Kyona - ajatus kieltämättä häiritsee (on multa tasan kerran tultu kysymään, et "LUULETKO SÄ OLEVAS JOKU VITUN KYO"), koska en ainakaan tarkoita matkia ketään artistia siinä määrin, että tulisin itse aivan täydelliseksi klooniksi (cosplay on asia aivan erikseen, ja musta on hienoa jos ihmiset viittii cossin takia hankkia esim. lävärit). En haluaisi saada otsaani kirkuvaa apinan leimaa, koska en kuvittele olevani mitenkään päin Kyo - herran letti vaan näyttää kivalta. Kuten ylempänä mainitsin, näyttää hyvältä.
Onhan näitä kuitenkin nähty, että alkaa putkahdella hiustyylin, kulmakarvojen ja meikin lisäksi samanlainen lävistysarsenaali, tatuoinnit ja vaatekaappi, ja silloin alkaa mennä yli, kun oikeasti käyttää tuhottomasti aikaa kloonautuakseen. Itse pidän paljon suuremmassa arvossa ihmisiä, jotka näyttää itsenään hyvältä, eivät kopiona.
Tatuoinnitkin tosiaan kaduttavat vanhempana, eivätkä edes näytä kovin hyviltä, jos ovat ilman toimintalupia sotkeneen kaverin tekosia...
(Mä rakastan ajatusta siitä, kun vanhana mummelona on jo nahka vähän lörpsähdellyt ja sitten yrittää tatuoinnistaan tihrustaa, mitäs siinä lukikaan, "GAZEROCK IS NOT DEAD", jonka jälkeen kaverin kanssa pohtimaan, mitäs se sitten tarkoittikaan)


Nick -asia on mun mielestä offia, mut voihan olla, että joillekin se on enemmän normi kaveriporukassa kuin oikea nimi. Tai siis... voi olla tuttavallisempaa käyttää lempinimiä, oikeaa nimeä käyttävät lähinnä ne, jotka ovat aina tunteneet sillä nimellä (sukulaiset) tai kaikki viralliset ja jäykät ihmiset, jotka lukevat nimen paperilta tai rintapielen nimikortista. Tietenkin, suurimmassa osaa tapauksista oikea nimi on luonnollisempi vaihtoehto kuin nick, joka saattaa sisältää vaikka mitä häkkyröitä ja olla mistä kielestä tahansa, parhaassa tapauksessa tarkoittaakin jotain (musta olisi hassua kutsua ujopissaa ujopissaksi, tosin en tiedä millä muulla nimellä kutsuisin, kun en henkilökohtaisesti tunne).

Rokkarin nimi taas.... BIG NO NO. Hei missä se on se oma identiteetti?
Kyllä mäkin tiedän yhden tyypin, joka väittää voivansa sanoa tavanneensa Kyon, koska on tavannut mut, ja Toshiyan, koska on tavannut meidän basistin, MUT SE ON VAAN ÄRSYTTÄVÄÄ. Hei, eiks mulla oo arvoa itsenäni? Ehkä on, ehkä ei, en tiedä, mut ei mua voi verrata Kyohon. Mä en oo sen rinnalla mitään, mut yhtälailla, ei Kyo ole mulle läheisille ihmisille sitä mitä mä oon niille. Yhtä vähän mua voi verrata johonkin japanilaiseen artisiin kuin mua voi verrata Matti Nykäseen. Tai siis. Yhtä vähän voi pitää samana asiana.
Entä ne ihmiset, jotka itse ottaa jonkun muun taiteilijanimen itselleen? Missä kunnioitus? Käsitys siitä, mitä itse on ja mitä ei ole.
(Btw, musta on hassua, että tästä nimiasiasta valittaa ihmiset, joiden nickit on Taanon (vrt. Kanon) ja ikur, joka on kuitenkin takaperin Ruki.)
It disappears without even being able to let out a word / Was it freedom that we won?
Feeling the body temperature of my dream and I pray / Everything gets twisted


Sade hakkaa tätä maata eikä lopeta
Se vain hakkaa maata

Avatar
tycho
Vuoden moderaattori
 
Viestit: 697
Liittynyt: Ma Elo 25, 2008 12:49 am
Paikkakunta: Vantaa

Seuraava

Paluu Yleistä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron