J-rock ja sinä

Yleistä keskustelua liittyen japanilaiseen musiikkiin.

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja Shikoza » To Kesä 18, 2009 10:49 pm

Muokkaan tän viestin melkein kokonaan uusiksi, kun on kuitenkin mielipiteet muuttunu aika paljon.~

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
Ei se oikeastaan näy enää, kun en enää kovin paljon kuuntele j-rockia. Joitakin kuvia An Cafesta on vielä seinällä ja mp3-soittimessa ja koneella on jonkin verran j-rockia. Muuten se ei oikeastaan näy. En oikeastaan nykyään edes paljoa puhu j-rockista.

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
Ensin tutustuin animeen ja mangaan yhden kaverin ansiosta joka kertoi minulle ja chupulle Sailor Moon-sarjasta. Se oli joskus n. 5-6 vuotta sitten. Silloin en kyllä vielä j-rockista innostunut vaan aloin kuuntelemaan j-poppia ja n. 2 vuotta kuuntelinkin oikeastaan vain j-poppia ja animemusiikkia. Sitten jossain vaihessa näin jossain An Cafen Snow Scenen PV:n ja katsoinkin siitä ainakin osan. Kauheasti en heti innostunut, en jostain syystä pitänyt yhtään mieslaulajista silloin. :'D Kun silloin kuuntelin oikeastaan vain tyttöpoppia enkä ollut oikein kiinnostunut j-rockista. Vähän sitä ennen taisin jo kuulla esimerkiksi Gacktin Vanillan ja joitain Dir en greyn kappaleita mutta en niistäkään ollut pitänyt silloin yhtään. Kuitenkin ajattelin että kyllä se An Cafen musiikki itse asiassa ihan kivalta kuulosti ja sitten näin yhdellä foorumilla topicin siitä ja halusin alkaa kuuntelemaan sitä. Chupun kanssa sitten ladattiin pari Antikun kappaletta koneelle ja aloin pitääkin An Cafen musiikista ainakin jonkin verran. Siitä ei kuitenkaan ihan heti tullut lempibändiäni tai mitään vaan kuuntelin silti enimmäkseen j-poppia. Aloin silti vähitellen tutustua joihinkin muihinkin j-rock-bändeihin kuten Ayabieen ja Gazetteen. An Cafesta tuli 2007 syksyllä lempibändini ja aloin innostua j-rockista enemmän. Oikeastaan melkein lopetin j-popin kuuntelun silloin ja aloin kuunnella melkein pelkkää j-rockia. Tutustuin siinä 2008 keväällä moniin uusiin j-rock-bändeihin ja aloin kuunnella lisää j-rockia. An Cafe on pysynyt lempibändinä sieltä 2007 syksystä asti. Nykyään se ei kyllä enää kauheasti kiinnosta, eikä tule kuunneltuakaan kovin usein. Pidän silti An Cafea lempibändinäni. Nykyään en enää kuuntele kovin paljon j-rockia, vain joskus harvoin ja vain muutamaa bändiä. Nykyään kuuntelen enemmänkin j-poppia ja k-poppia.

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
En ole pitkään aikaan edes käynyt keikoilla, kun Suomeen ei ole tullut mitään kivaa bändiä (JE-bändit nyt eivät yleensä tule Suomeen xD) eikä kyllä olisi ollut rahaakaan. An Cafea menisin kyllä varmaan silti katsomaan jos se tulisi Suomeen, vaikka se ei ehkä niin paljon enää kiinnostakaan. Olen käynyt An Cafen molemmilla keikoilla sekä SINCREAn ja Garin keikalla, tosin esimerkiksi Garista en ole koskaan pitänyt, SINCREAsta pidin jossain vaiheessa aika paljonkin. Käyn siis katsomassa vain lempibändejäni, koska minulla ei olisi edes rahaa käydä sellaisten bändien keikoilla jotka eivät erityisemmin kiinnosta.

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
En kuuntele länsimaalaista musiikkia, mutta en myöskään pelkästään japanilaista. Kuuntelen esimerkiksi aika paljon korealaista musiikkia japanilaisen lisäksi. Siedän kyllä jotain länsimaalaistakin esimerkiksi radiosta kuultuna mutta en jaksa kuunnella sitä, koska aasialaisen musiikin kuuntelu riittää minulle ihan hyvin. Kyllä joku länsimaalainen musiikkikin voi silti ihan hyvää olla. Kun aloin kuuntelemaan j-musiikkia joskus yli 5 vuotta sitten, en oikeastaan edes kuunnellut mitään musiikkia erityisesti, vain jotain radiosta. Siksi varmaan siirryin kokonaan japanilaiseen musiikkiin, koska minulla ei ollut mitään länsimaalaisia suosikkibändejä/artisteja.

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
Ei näy pukeutumisessa, paitsi jos satun laittamaan jonkun An Cafen keikkapaidan päälle, en kyllä nykyään paljoa käytä niitä. : D En tosin kuuntele j-rockiakaan nykyään kovin paljon eikä se siis oikein näy siinä mp3-soittimessakaan, jota eniten kuuntelen. Siellä ei oikeastaan ole j-rockia kuin muutama An Cafen kappale. Mutta vanhemmat mp3-soittimeni ovat lähes täynnä j-rockia, vaikka niitä en hirveästi kuuntelekaan.~

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
Eivät ole vuorattu, mieluummin laitan kuvat seinälle jotenkin siististi enkä täytä niillä koko seinää, vain tiettyjä osia seinistä. En kyllä muutenkaan pidä kauheasti netistä tulostetuista kuvista, pidän enemmän julisteista. Tällä hetkellä seinällä ei itse asiassa ole paljoakaan kuvia tai julisteita, koska minulla on kuvien järjestely kesken. : D

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi?
Ei, joskus kyllä minulla oli laukku täynnä An Cafe -kuvia, mutta ei onneksi enää. En ole enää pitkään aikaan pitänyt mitään kuvia laukussa.~

Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
Ei ole, pukeudun oikeastaan aika tavallisesti. Joskus kyllä oli kun pukeuduin oikein ernutyylisesti ruutuhousuihin, röyhelöhameisiin ja raitasukkiin. xD Se vaihe meni kyllä onneksi aika nopeasti ohi. En kyllä mitenkään hirveästi häpeä ernuaikojani (olisin kyllä voinut edes osata yhdistellä vaatteita paremmin), mutta vanhoja kuvia on huvittavaa katsoa. : D Hiuksistakaan ei tunnista, joskus kyllä laitoin joitain hello kitty -pinnejä päähän, mutta muuten hiukseni ovat aina olleet aika tylsät, eivätkä mitenkään jrock-tyyliset.

Mistä kaikki lähti, miten se näkyy elämässäsi nyt ja miten pääsit tähän vaiheeseen?
Silloin joskus vuoden 2007 alussa en kauheasti aluksi innostunut kun pidin enemmän j-popista. Sitten aloin pitää An Cafesta ja löysin myöhemmin paljon muitakin j-rock-bändejä joita aloin kuuntelemaan, vaikka mitään muuta bändiä en fanittanutkaan samalla tavalla kuin An Cafea. Sitten joskus vuoden 2009 alussa innostus j-rockiin alkoi vähentyä, en enää kuunnellut kuin muutamaa bändiä, An Cafesta pidin kyllä edelleenkin. En myöskään enää pukeutunut mitenkään ernusti. Aloin kuunnella taas enemmän j-poppia, erityisesti JE-bändejä. Myös k-poppia aloin kuunnella ja innostuin siitäkin. Vuoden loppupuolella en enää kuunnellut melkein ollenkaan j-rockia, paitsi joskus harvoin. Ikään kuin palasin takaisin kuuntelemaan taas poppia, koska siitä j-musiikki-innostukseni alunperin lähti. Tosin JE-bändejä en kyllä kuunnellut vielä silloin. Nykyäänkin saatan kyllä vielä kuunnella j-rockia välillä.

Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
J-rock ei ole minulle ainakaan enää mikään elämäntapa. Ehkä Japani ja japanilainen musiikki on aikalailla elämäntapa minulle, koska se on aika iso osa elämääni. J-rock on kuitenkin nykyään enää vain pieni osa sitä. En siltikään sanoisi itseäni vain tavallisesksi nuoreksi joka kuuntelee japanilaista musiikkia.
Viimeksi muokannut Shikoza päivämäärä La Touko 22, 2010 12:59 pm, muokattu yhteensä 1 kerran
An Cafe 17.3.2009~

Avatar
Shikoza
Fani
 
Viestit: 11
Liittynyt: To Elo 14, 2008 6:55 pm

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja naqri » La Kesä 27, 2009 12:04 pm

naqri kirjoitti:Kaikki alkoi siitä kun luin juttuja eräällä foorumilla, ja joku mainitsi bändin nimeltä An Cafe. Etsin sittten youtubesta biisejä ja kuuntelin escapismin, ja koukutuin. Nykyään kuuntelen toki muitakin bändejä, mutta viimeiset kolme vuotta Antikku on ollut lemppari.

Mun huoneeseen tullessaan tyhmempikin tajuaa että tykkään j musiikista. Seinät on täynnä julisteita. En tiedä näkyykö musiikkimaku pukeutumisestani, ei varmaan. En mä ehkä niin ernun näköinen ole. :D
Oikeastaan en paljon kuuntele länkkäri artisteja, muita aasialaisia kylläkin. Ei ole kyse siitä että vihaisin länkkärimusaa, todellakaan. :D J-rock vain vei elämäni sydämeni kokonaan.
Keikoilla käyn aina kun mahdollisuus, lempibändini olenkin jo kahdesti livenä nähnyt. Asun kumminkin aika kaukana hesasta niin ei ole mahdollisuutta ihan joka keikalle tulla.
Levyjä ostan ainakun on rahaa, ja kun ulkomailta joutuu usein tilaamaan, tulee välillä aika kalliiksi. Mutta aina jos ylimääräistä rahaa jostain saan, niin aika usein tuhlaan sen levyihin/muihin fanitavaroihin.

Kyllä J-rock näkyy paljon elämässäni, eniten se ehkä muutti musiikkimakua (d44) ja sitä että vietän liikaa aikaa koneella. :D


Mäkin vastaan viel näihin kysymyksiin kun toi aikasepi viesti on aika lyhyt. :D

Miten J-rock näkyy elämässäsi?

Lähinnä siten että rahat menee levyihin&fanikrääsään. Pukeutumisessa se ei oikeastaan näy. Seinillä mulla on aika paljon julisteita. Eniten j-rock on kuitenkin vaikuttanut tietokoneen käyttööni. :D

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?

Sen taisin jo kertoo aikasemmin.

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?

Olen jopa kolmella keikalla käynyt, ja syy on välimatkat. Täältä helsinkiin menee 6 tuntia junalla. Lempibändini An Cafen molemmilla tavastian keikoilla olen ollut, sekä tsukiconin yhteydessä gari&sincrea.

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
Eniten kuuntelen aasialaista musiikkia, mutta kyllä länkkäri biisien joukosta löytyy ihan kuunneltavan arvoista kamaa, vaikken mitään länsimaalaista artisita aktiivisesti seuraakkaan. :)

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
En mä oikeestaan pukeudu "ernusti", joten jälkimmäinen.

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
... joo.

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi?
Ei korista.

Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
Ei, ellen satu juuri sillon puhumaan jotain aiheeseen liittyvää. :D

edit// muokkasin ton edellisen viestin tähän kans

Avatar
naqri
Bändäri
 
Viestit: 26
Liittynyt: To Tammi 08, 2009 6:07 pm

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja Kazuko » Pe Heinä 10, 2009 4:26 pm

Tutustuin J-rockiin n. 1ja½ vuotta sitten. Kaverini cheyenne kertoi minulle An cafesta. Menin sitten YouTubeen ja kuuntelin Smile ichiban ii onnan. Rakastuin ja aloin kuunnella enemmän An cafea. Pian innostus kuitenkin laantui noin kuukaudeksi, mutta sitten löysin antikun taas ja aloin kuunnella, siitä se sitten lopullisesti lähti.

Yhdelläkään J-rock keikalla en ole ikinä käynyt, mutta tarkoitus olisi mennä girugameshin keikalle, kunhan tulevat Suomeen taas. Ajattelin myös mennä LM.C:n tulevalle keikalle, mutta saa nähdä, koska se on Helsingissä. D:

Korvani sietävät kyllä länsimaalaistakin musiikkia, mutta länsimaalaisten pändien kuuntelu on jäänyt vähemmälle. Enimmäkseen japanilaista musiikkia siis kuuntelen. :'''3

J-rock näkyy jotenkuten pukeutumisestani. Riippuu oikeastaan päivästä. ^^

Ei ihan vuorattu, mutta julisteita kyllä on. An cafesta girugameshiiin. Ja tulostettuja kuvia yksi kaapin ovi täynnä. :____3

Laukkuassani kyllä on monista pändeistä kuvia. girugameshista ja gazetesta näin esimerkiksi ~ ♥
Viimeksi muokannut Kazuko päivämäärä Pe Tammi 01, 2010 2:51 pm, muokattu yhteensä 1 kerran
☆。・゜゜・。★。・゜゜・。☆。

Avatar
Kazuko
Bändäri
 
Viestit: 38
Liittynyt: To Heinä 09, 2009 11:19 am

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja akumu » To Heinä 30, 2009 11:49 am

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
Niin no en mä nyt tiiä, näkyykö se päällepäin, että kuuntelen j-rockia. Joskus kyllä tulee esim pidettyä niitä keikkapaitoja, mut ei muuten. Luulen et mun koneellani ja huoneessani se näkyy paljon paremmin, että oikeesti tykkään japanilaisesta musasta. Seinil on aikas paljon kaikkii kuvii, julistei, keikkalippui ja koneella on sitten sitä musaa. Kyllähän mä joskus tietty ostelen noita levyjä ja sitte sen huomaa ihan siitäkin. Ennen olin niin tr00japaniernu, ettei mitään rajaa, nyt musta ei pahemmi ees huomaa, että kuuntelen jotain Gazettea, MUCCua tai girugameshia. Nää oli vaan nyt kärjistettyjä asioita.

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
Isosisko tais tossa neljä vuotta sitten soittaa mulle An cafea ja siitä sitten tää rumba lähti. Aloin tutustuu enemmän vaan näihin j-rockbändeihin ja sitten latailin koneelle musaa. En ees muista, miten monta j-rockbändiä oon joskus halunnut nähdä livenä taikka kuunnellut, niitä on niin paljon. Kiitos kuitenkin isosiskolle, että hän kertoi näistä japanilaisista bändeistä mulle.

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
Meen sellasten bändien keikoille, joita kuuntelen ihan simona. Joskus tietenkin on poikkeuksia, ja onhan toi rahakin aikalailla monipiippuinen juttu. Riippuu saanko keikkalippua hankittua, lupaa porukoilta ja kyytiä keikkapaikoille niin sitten.

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
Nykyään kuuntelen vain aika harvaa j-rockbändiä, koska moni muu suomalainen ja länsimaalainen bändi vie mun huomioni. Kyllähän mä sitä japanilaista musaa kuuntelen joskus, mut nyt se on jäänyt vähän vähemmälle. Ja sitä paitsi, en halua kyllästyä niin siksi kuuntelen muutakin musaa.

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
Enemmän mp3-soittimessani. Onhan siellä tietty muutakin musaa kuin vaan japanilaista, koska tosiaankin, kuuntelen aika paljon musaa koneelta niin jätän useimmiten sitä japanilaista pois sitten mp3:esta. Pukeutumisesta nyt harvemmin huomaa, että kuuntelen tätä genremusaa, mutta joo. Keikkapaidoista sen sitten huomaa.

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
Niin no--- tulkaa kattomaan niin näette........ XD

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi?
Eeeeeip. Ennen mun koululaukussani kyllä oli Ruki mut njää, otin sen pois, koska pistin sen kuvan sitten seinälle.

Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
Tuskimpa.
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja sshokora » To Heinä 30, 2009 6:26 pm

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
MP3, last.fm, oma huoneeni, tietokoneeni, puheenaiheeni ja hiukseni helposti osoittavat ihmisille, mitä musiikkia kuuntelen.

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
Arviolta 8-10-vuotiaana kävin seurakunnan leirillä. Yhdellä leirillä oli sitten eräs Maija, joka piti mangasta ja Antic cafesta. Maija tutustutti minut j-rockiin jälkimmäisenä mainitun kautta - tosin nykyään Antic cafen ja seurakunnan olisi hyvä pysyä kauempana minusta.

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
Jos mä asuisin yhtään lähempänä Helsinkiä (Haapavesi ja ~600 km MOI), kävisin luultavasti lähes kaikissa Suomen j-rock-keikoissa, mutta koska asun näin kaukana, en vielä ole päässyt näkemään edes lempibändiäni keikalla. Tosin, äitini sanoi, kun vihjasin lempibändini mahdollisesta Suomeen saapumisesta vuonna jotain, että ehkä se järjestetään; taitaa vihdoin ymmärtää, miten tärkeätä se on.

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
Vielä jokin aika sitten kuuntelin vain japanilaista musiikkia, mutta nyt olen rakastunut myös Marilyn Mansoniin sekä satunnaisesti kuuntelen myös Apulantaa. Suurin osa kuunnellusta musiikistani on kuitenkin japanilaista + se Manson.

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
Itse asiassa j-rock ei näy pukeutumisessani kovinkaan paljon. Mustaa ja punaista on, kyllä, ja ehkä jotain sinne päin, mutta... ei.

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
... itse asiassa, yksi seinä on, kokonaan! XD

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi?
Kyllä, kaksikin! Mietin, ketkä kaksi tai useamman tälle vuodelle laitan laukkuuni ~.

Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
Ei sinänsä, mutta sen saattaa päätellä hiustyylistä tai pukeutumistyylistä, sillä tässä tuppukylässä... eww.

Mistä kaikki lähti, miten se näkyy elämässäsi nyt ja miten pääsit tähän vaiheeseen?
Se lähti siitä, mistä jo aiemmin kerroin. Ensin en pitänyt ollenkaan kuulemastani, mutta jotenkin... pakkorakastuin siihen, enkä mä tiedä miksi sitä itselleni tuputin. Lopulta pitäminen oli aitoa. Tähän vaiheeseen pääsin vain ihastumalla musiikkiin!

Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet ja olet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
Kyllähän se j-rock näkyy paljon asioissa, mitä teen, ja se on suuri osa elämää, mutta ehkei se aivan vannoutunut elämäntapa ole.
- I can't open myself up to anyone, I can't believe in anyone at all
And I can't see anything, the ray of light disappears and will dry up -

Avatar
sshokora
Teknikko
 
Viestit: 161
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:18 pm
Paikkakunta: Haapavesi

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja offline » To Heinä 30, 2009 7:12 pm

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
Ei sitä oikeastaan näe, sen kuulee xD Nojoo. Mp3 on täynnä japanilaista rokkia ja muuta musaa, huoneesta nyt voi typeräkin päätellä jotain ja jos sille tuulelle satun, niin vaatteetkin kertovat jotakin.

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
Niinkin myöhään kuin maaliskuussa 2008 kuulin ekaa kertaa An Cafesta. Paloin halusta kuunnella millaista musaa bändi soittaa, ja laitoin kertaakaan kuuntelematta ko. poppoon julisteen seinälle. Jotenkin vain päättelin, että soittavat hyvää musaa. Sitten kun saimme uuden tietokoneen, kuuntelin heti muutaman biisin ja siitä se sitten lähti. Fanifoorumilta BBT'stä bongasin muitakin nimiä, mm. Ayabien ja kymmenen päivän kuuntelun jälkeen varasin lipun heidän kolmannelle Suomen keikalleen. Aikaa myöten kuvioihin on tullut enemmän nimiä.

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
Raha nyt on aina vähän tiukalla, niin raahaudun ainoastaan lempibändieni keikalle. En näe mitään syytä mennä katsomaan bändiä, jonka musiikkia ei voi sietää. Matkat eivät onneksi ole ongelma, Helsingissä kun asun.

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
Suurin osa musiikisita, jota kuuntelen, tulee juuri Nipponista; rockia, power metallia ja paikallisia vanhoja hittejä. Länsimaalaista en juuri kuuntele, ainoastaan power metal like Dream Theater iskee. Näin ohimennen sanottuna, viime aikoina olen rakastunut thaimaalaiseen musiikkiin <3

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
Alkuaikoina se näkyi paljon enemmän, nyt vain silloin kun satun sille tuulelle. J-rock ei oikein sovi siihen vanhahtavaan tyyliin, jota suosin.

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
Öää... Ei, itse asiassa. Ajattelin jopa karsia niitä pois xD

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi?
Siinä on itse asissa kahden bändin kuvat ja yksi logo, joten... Montakin :)

Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
Yleensä ei, ellei katso laukkua ja tunnista siitä bändejä. Joskus voi jopa tunnistaakin, jos jaksan panostaa ko. tyyliin enemmän.

Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet ja olet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
Aikaisemmin se oli melkein elämäntapa, nyt se on vain musiikkia laajemmalla skaalalla. Tavallisena en itseäni pidä, mutta en myöskään ernuna. Enää.
We can live forever
I can be your favorite angel, angel
Beautiful Dangerous

Avatar
offline
Roudari
 
Viestit: 64
Liittynyt: Ti Kesä 09, 2009 6:15 pm
Paikkakunta: Hellsinki Rock City

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja Shiki » Pe Heinä 31, 2009 6:19 pm

Poikkean monista muista varmaan eniten siinä, että kukaan ei tyrkyttänyt tai esitellyt J-musiikkia minulle, vaan sain itse rauhassa kokeilla kaikenlaista ja löytää omat lempibändini. Itse on kyllä tullut tuputettua J-rockia vähän joka suuntaan, ja ilokseni olen huomannut, että ainakin joidenkin bändien kohdalla aivopesu on erittäin onnistunut. :D

Kaikki alkoi vuonna 2002, kun olin juuri innostunut animesta ja mangasta ja hoksasin, että japanilaisethan tekevät myös musiikkia. Paloin halusta kokeilla, millaista se olisi, ja kulutin monta tuntia netissä etsien sopivia vaihtoehtoja ensimmäiseksi kosketukseksi J-rockiin. Suosituksia löysin mm. eräältä suomalaiselta sivulta, joka on ollut jo pitkään kuollut ja kuopattu, ja joiltain englanninkielisiltä sivuilta. Lopulta päädyin valitsemaan yhden kappaleen, ja se oli GLAYn Winter, again (joka on edelleen yksi lempikappaleistani). Olin sen kuultuani kuin puulla päähän lyöty, että näinkö hienoa musiikkia sieltä idästä tulee? Pakkohan sitä oli saada lisää. Seuraavaksi tuli Gackt, johon addiktoiduin pahemman kerran. Keskityin sinä kesänä enimmäkseen näihin kahteen ja vasta vähän myöhemmin aloin kokeilla muitakin bändejä. Dir en grey oli aluksi liian pelottava (lol), LUNA SEA tylsä (wut), mutta esim. PIERROT iski heti ensimmäisellä yrittämällä. Vähitellen bändimäärä lisääntyi, ja siirryin sitä mukaa "fanitetaan kaikkea japanilaista" –vaiheeseen, mutta onneksi pääsin siitä eroon muutama vuosi takaperin. Nykyään musiikkimakuni on aika pitkälti vakiintunut, ja harvemmin jaksan aktiivisesti etsiä uusia fanituksen kohteita, kun niitä on jo ennestään ihan tarpeeksi.

Olen nuorempana käynyt aika monta j-rockin fanitusvaihetta läpi, mutta nykyään lukeudun näihin "taviksiin", joista ei musiikkimaku näy päällepäin. En harrasta ernupukeutumista (mutta kylmällä säällä raidallisetkin polvisukat on pop) enkä kuvia laukussa, en ihkuta lempibändejäni jokaiseen ilmansuuntaan enkä juokse keikoilla, ellei kyseessä ole bändi, josta todella pidän. Rahaa kyllä kuluu ihan kiitettävästi, koska olen materialisti ja haluan omistaa mahdollisimman monta CD:tä ja lempibändieni/-artistieni diskografiat. J-rockin lisäksi kuuntelen aktiivisesti länsimaalaista musiikkia, vaikka välillä tulee kausia, jolloin tekee mieli kuunnella enemmän toista.

Jouduin muutama vuosi taaksepäin kuuntelemaan kaikenlaisia kommentteja kavereiltani ja vanhemmiltani, ja etenkin jälkimmäiset tuntuivat oikein odottavan, koska Japani-intoiluni lopahtaisi, mutta lukion loppupuolella viimeisetkin toiveet siitä kariutuivat, kun pamautin aikovani lähteä lukemaan japania yliopistoon. Nyt oikeastaan kukaan ei heitä kommenttia musiikkimaustani (paitsi silloin, kun kaverit sattuivat löytämään guilty pleasure -kansioni, joka ei muuten sisältänyt yhtään J-musiikkia), koska se on heille jo itsestäänselvyys, joten saan fanittaa japsimuusikoita ihan rauhassa.
out from my chaos to grace

Avatar by
narcolepticnemu

Avatar
Shiki
Teknikko
 
Viestit: 116
Liittynyt: Su Marras 23, 2008 11:18 pm
Paikkakunta: 京都

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja ma-tan » Ti Elo 04, 2009 9:13 pm

-Olen elänyt sen kanssa-

Olen aina elänyt japanin kanssa. En muista hetkeä, jolloin en olisi pitänyt japanista. En muista hetkeä, jolloin en olisi kuullut animesta/mangasta. Mutta muistan hetken jolloin en ollut tietoinen j-rockista :D(tosin j-popista x___x')

Jaa'a, muistan sen hetken jolloin j-rock porautui tietooni. Olin silloin juuri muuttanut tähän nykyiseen asuntoon (noin 3-4 vuotta sitten). Olin *köh* lemmikki.se:ssä *köh* ja siellä eräällä käyttäjällä oli youtube video An cafelta Snow Scene.
Olin Boun nähdessäni "....erittäin ruma mies", ja sit kaikki muutkin paitsi Miku näyttivät ihan kauheilta tuolloin x__x
Se oli silti ihana kappale ja kuuntelin sen joka ilta parikymmentä kertaa x3 Sitten idioottina tajusin vasta kuunnella muitakin kappaleita :'D
Ja sitä kautta sitten esim. Gazetteen, Miyaviin, Dir En Greyhin jne. En silti kuuntele paljon eri bändejä, sillä en halua olla niin laaja tietoinen x'D Kuuntelen esimerkiksi:Sug, An cafe, LM.C, Miyavi, The Gazette, Ayabie, Hime Ichigo yms.

J-rock näkyy elämässäni helposti. puhelen päivät pitkät (laskin niin puhun isälle j-rockista viikossa about 20-30h), piirrän, huoneestakin sen näkee, elektroniikka laitteilta ja ehkä pukeutumisesta (?)

Vaikka hyvän tovin j-rokkusta olen tykännyt, en ole käynyt vielä minkään keikalla. Syynä se, että olempi vasta kolmetoista vuotias, ja asun korvessa (jyväskylässä) ja keikat yleensä Hesassa ;___;'
Nyt menossa ensimmäiselle Miyavin tampereelle.

Laitan tähän loppuun vielä selvennys jutun:
Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet ja olet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
Lievästi sanottuna on se. Mitään muuta en kuuntele, en kestäisi sitä ja inhoan olla tavallinen.

Avatar
ma-tan
Roudari
 
Viestit: 51
Liittynyt: Pe Kesä 12, 2009 7:24 pm
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja neo-shaman » La Elo 08, 2009 11:10 am

Tämähän on mielenkiintoinen topiikki, voisinkin rustailla vastauksen ajankuluksi, kun tykkään höpöttää itsestäni ja musiikista...

Olen ollut vannoutunut musiikinkuuntelija kolmevuotiaasta asti, kun vanhempani antoivat minulle ensimmäiset Beatles-kasettini. Siitä asti olen aina etsinyt uutta musiikkia, milloin minkäkinlaista. Mielestäni japanilaiseen rockiin tutustuminen oli luonnollinen jatko, kun tutustuin netin keskustelupalstoilla uusiin tyyppeihin, joilta sain tietoa uusista bändeistä. Samoihin aikoihin, kun olin vaipunut tuliseen romanssiin Malice Mizerin Gekka no Yasoukyoku -kappaleen kanssa, alkoi nuortenlehtiin ilmestyä juttuja Dir en Greystä ja MUCCusta [hieman myöhemmin myös An Cafesta ja the GazettEsta]. Mietiskelin, että onkos tämä nyt sitten samanlaista kuin Malice Mizer, kiitos sen, että kaikki lumpattiin jonkun ääliömäisen j-etuliitteen alle. No, lainasin kirjastosta [!!!] kaksi levyä MUCCua ja kolme Dir en Greytä - kaikki mitä löytyi siis.
No, olihan se aika shokki kun olin odottanut jotain Gacktin aikaisen Malice Mizerin kaltaista, kun ensimmäisen kerran laitoin MUCCun Gokusain pyörimään.
No eipä siinä mitään, pidän paljon myös erilaisista metallin tyylilajeista. Nageki no Kane potki persauksille ja lujaa. Dir en Greystä en pitänyt yhtään.
Netin kautta kaverini tyrkyttivät minulle myös hideä ja X JAPANia, joista tuli sitten seuraava rakkaus. Sitä kautta aloin etsimään lisää bändejä, ja tadaa. Tässä sitä ollaan.

Olen mielestäni enemmäkin vain tyypillinen musiikkifriikki, kuin erityisesti j-rockin kuuntelija. Lempibändini ovat hyvin erilaisia, ja top 10:n mahtuu X JAPANin, BUCK-TICKin ja Malice Mizerin lisäksi AC/DC [Australia/UK], Bauhaus [UK], Stam1na, YUP [Suomi], Indochine [Ranska], Clan of Xymox [Alankomaat], Nine Inch Nails [USA] ja muuta vastaavaa. Lempibändini tulevat yleensäkin eripuolilta maailmaa, joten japanilaisen musiikin kuuntelu on mielestäni samaa muiden joukossa. Japanilaisen musiikin levikki vain on niin pieni vielä, että harrastuneisuus ja piirit ovat aika pienet [tai, eivät ehkä enää nykyään - mutta olivat, silloin joskus].

Ulkonäössäni näkyy yhä punk- ja goottivaikutteet, koska punkia, post-punkia ja goottirockia tulee kuunneltua genreinä eniten. En mielestäni kuitenkaan muistuta ulkonäöltäni erityisesti minkään musiikkityylin kuuntelijaa. No, bändipaidat saattavat paljastaa :D
Keikoilla tulee käytyä tietenkin, kun joku kiinnostava bändi tulee Suomeen. Harmikseni suurimmat lempparini eivät varmaan koskaan tule Suomeen, tai ne ovat jo hajonneet.

Mielestäni olen niin tavallinen, kuin sarjakuva-, elokuva- ja erityisesti musiikkifriikki voi olla :3
OLD SKOOL VISUAL DESTRUXION
GUITAR DRUM BASS HAIRSPRAY

Avatar
neo-shaman
Fani
 
Viestit: 24
Liittynyt: To Heinä 02, 2009 10:10 pm

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja Gilraen » La Elo 15, 2009 11:39 am

//Muokkailin hieman viestiäni vastaamalla vain suoraan noihin aloitusviestin kysymyksiin. Muutenkin moneen asiaan pitää jo vastata eri tavalla.

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
Jos joku astuu sisään huoneeseeni ja kiinnittää huomionsa yhteen kohtaa seinää, tai tutkii iPodini, kännykkäni tai koneellamme olevien kuvakansioiden sisältöä, ei asian luulisi jäävän kovin epäselväksi.

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
Minä en ihan tosissaan meinaa muistaa, miten se vei alun perin vei minut mennessään. Tiedän vain, että se oli viime vuoden puolella, luultavasti joskus kesän/syksyn aikoihin. Olin eräällä toisella foorumilla, jossa oli puhetta X Japanin balladeista. Kuuntelin Longingin, ja niin mahtava se oli, että jäin janoamaan lisää X:n musiikkia. Olin kuitenkin tätä ennen - jossain vaiheessa - kuunnellut myös Gazettea, joka ei kuitenkaan ollut saanut minua pauloihinsa. Mutta vasta juuri ennen viime joulua, kun sain tietää Malice Mizerista ja pian sen jälkeen Moi dix Moisista, minusta tuli j-rockin fani. J-popista sain tietää jo vuoden 2007 alussa, jolloin kiinnostukseni Japaniin yleisesti alkoi.

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
Valitettavasti pääsen vain lempibändien keikoilla enkä aina niihinkään. Syitä on monia, mutta mainittavimmat ovat rahanpuute sekä ajankohta. Joskushan keikat pidetään esimerkiksi keskiviikkoiltaisin, eikä minulla ole silloin mitään mahdollisuuksia päästä paikalle, koska en asu ihan Helsingin lähettyvillä ja äitini on tiukka siitä, miten paljon olen poissa koulusta. Eli vain lempibändejäni pääsen katsomaan, jos hyvin käy. Toistaiseksi en ole muita nähnytkään kuin Despan, joka sekin oli täällä kesälomalla. Minua kaduttaa hirveästi, etten ollut j-rockin viemää jo toissavuonna, jolloin täällä oli hirveästi hyviä bändejä, kuten Moi dix Mois, Gazette ja Despa kahteen kertaan.

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
Musiikkimakuni on aika törkeän laaja, mutta myönnän, että japanilainen musiikki tuntuu jyräävän kaiken muun alleen. En edes pidä siitä eniten, ainakin elokuvamusiikki on paljon ihanampaa. Juuri nyt minulla vain on sellainen vaihe, että j-rock sitä ja j-rock tätä, enkä tahdo oikein muuta kuunnellakaan. Mutta kyllä korvani sietävät lähes kaikkea helpostikin.

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
Elleivät jotkut luokittele mustia, enemmän tai vähemmän normaaleja vaatteita "ernuvaatteiksi", niin ei pukeutumisestani sitten luulisi huomaavan, että olen parantumaton j-rockfani. Minulla on poikkeuksetta aina vain mustaa ylläni, minkä takia voisi kuvitella ihmisten pitävän minua enemmänkin goottina. Mp3-soittimessa - tai tässä tapauksessa iPodissa - j-rock kyllä näkyy ja hyvin näkyykin. Hyvä, etten ole vielä laittanut siihen jonkun j-rockarin kuvaa...

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
Ovathan ne, tai ei varsinaisesti tulostetuilla kuvilla. Aivan sänkyni vieressä olevaa seinää hallitsee lähes sata 10x13-kokoista valokuvaa, jotka olen teetättänyt eräässä liikkeessä. Niitä tulee aina välillä vähän lisää, tosin juuri nyt näyttää siltä, että tila uhkaa loppua. Samalla seinällä on Japan Pop -lehdestä irrotettu artikkeli Despan Nosturi-keikasta sekä Jasmine Youlle laadittu muistokirjoitus. Ovesta löytyy kuusi keskikokoista Mana-julistetta (nekin teetetty), vaatekaapin ovessa on neljä Despa-kuvaa, jotka ostin Nosturilta, sekä pari Gothic Lolita Bible -lehdestä irrotettua kuvaa Bloodin jäsenistä ja sitten yhdestä j-rockarista, josta en itse asiassa tiedä mitään. Kyseinen kuva onkin esillä vain siksi, että se on hieno.
Näiden lisäksi olen kehystänyt samaisessa lehdessä olleen Mana-kuvan tauluksi, ja seinällä vaatekaapin vieressä on Despa-juliste (keikkapaikalta hommattu sekin), GLB:stä irrotetut kuvat Asagista ja Ruizasta sekä vielä Asagista samanlainen teetetty juliste kuin Manasta ne kuusi aiemmin mainitsemaani. Eli kyllähän niitä kuvia ja julisteita löytyy.

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi?
Yhdessä vaiheessa ajattelin, etten taatusti hommaa laukkuuni mitään muuta kuin muutaman pinssin, mutta nyt siinä on jo hyvän aikaa pällistellyt isohko kuva Rukista punaisine, samettisine silintereineen. Tykkään siitä ihan mielettömästi, ja se näyttää nätiltä mustaa laukkuani vasten. Lisäksi minulla on pieni Klaha-pinssi, joka tosin on vähän naarmuttunut syystä tai toisesta.

Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
Pukeutumiseni perusteella ei välttämättä, mutta jos kannan Rukilla koristettua laukkuani mukanani, niin sitten joku "japaniernuista" tietoinen saattaisikin tunnistaa minut. Hiukseni ovat tällä hetkellä mustat, ja niissä on yksi vaalea kohta, ja juuri tuollainen mustavaalea tukka taitaa olla aika yleinen j-rockareiden keskuudessa. Eli joku saattaa jopa hiuksistani tehdä sen johtopäätöksen, että saattaisin hyvinkin olla ernu.

Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet ja olet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
Tällä hetkellä tuntuu, että j-rock on hyvää tuultani tärkein ylläpitävä tekijä ja minulle kertakaikkisen rakas, mutta tämä saattaa olla vain ohimenevä vaihe. Minulla tuppaa olemaan paljon tällaisia hetkiä, jolloin fanitan yhtä tiettyä asiaa jonkin aikaa, kunnes melkein unohdan koko jutun ja siirryn eteenpäin. Toivon kuitenkin j-rockin säilyvän fanitettavana asiana hyvin pitkään.
Viimeksi muokannut Gilraen päivämäärä Ti Joulu 08, 2009 4:32 pm, muokattu yhteensä 2 kertaa
reality is beautiful in you.

Avatar
Gilraen
Teknikko
 
Viestit: 122
Liittynyt: Pe Elo 14, 2009 10:40 pm

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja jiranran » To Elo 20, 2009 1:49 pm

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
oikeastaan j-rock ei näy mun elämässä enää lähes ollenkaan. on se kyllä jälkensä jättänyt kaveriporukan ja ulkonäön pienten yksityiskohtien suhteen mutta ei muuten.

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
oisko ollu suunnilleen nollakuus loppuvuos kun tutustuin erääseen japsipoikaan. lisäilin sitten tän meseen ja kerran sillä oli henk.koht viestissään "the gazette - ganges ni akai bara" ja päätin sitten tubessa ettiä. kuuntelin hetken ja olin kyl siinä vaiheessa sitä mieltä et ei oo mun juttu, se siitä. myöhemmin sitte naruton kautta löysin niinkin hyvän yhtyeen kuin asian kung-fu generation jolle olin ihan myyty jo kun kuulin haruka kanatan ekaa kertaa. :---D luukutin siinä sitte jonkun aikaa ja myöhemmin death noten kautta tuli kuvioihin mukaan nightmare, jonka jälkeen alko tulla vasta näitä gazeja, dirppaa, plastic treetä ja muita yhtyeitä vähän vakituisemmiksi soittolistoilla. nykyään j-rock on jääny n. 80% pois ja tilalle on tullu tää pahamaineinen j-pop ja k-pop.

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
käyn keikoilla vähä siihen malliin ku huvittaa. mulla ei oo j-rockin puolelta enää kovasti lempiyhteitä, mut jos joku hyvältä kuulostava on tulossa tännepäin keikkailemaan ja rahaa on nii miksikäs ei.

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
sietää totta kai, mut kuuntelen aasialaista musiikkia eeeerittäin suuren osan ajastani.

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
ennen näky pukeutumisessa ja muussa, nykyään ehkä enimmäkseen vain iPodissa.

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
ööh. *turn around* kaksi tulostettua kuvaa ja loput julisteita ja flyereita. en haluu muurata seiniäni miljoonan jiirun naamalla. :'D ois ahdistavaa.

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi? Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
ei korista, eikä ehkä ihan ensisilmäyksellä tunnistaisi ellen liiku kaveriporukalla. muuten näytän varmaan aika tavikselta.

Mistä kaikki lähti, miten se näkyy elämässäsi nyt ja miten pääsit tähän vaiheeseen?
ööö .... virallisesti kaikki lähti nightmaresta, eikä se oikeestaan näy mun elämässä lähes ollenkaan. "tähän vaiheeseen" on päästy vaan kuuntelemalla ja kokeilemalla, eikä siinä sitten oikeen muuta.

Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet ja olet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
""luokittelisin"" itteni ehkä tavikseks joka sattuu pitämään aasialaisesta(/japanilaisesta) musiikista. en pidä j-rockia mitenkään elämäntapana vaikka se onki vaikuttanu mun elämään suhteellisen paljon. ennen meno saatto olla just jotain "J-ROCK HENKEEN VEREEN!!!11"-tyylistä mut nykyään se on vaan offlinea lainatakseni musiikkia laajemmalla skaalalla.
I've got my time to give away if you'll receive
*
[ "Fuufi-chan, lets escape together!" ]

Avatar
jiranran
Fani
 
Viestit: 20
Liittynyt: Su Marras 16, 2008 2:22 pm

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja mutasota » To Elo 20, 2009 6:40 pm

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
Harrastuksena. Kuuntelen musiikkia, katson videoita, käyn keikoilla, miittaan jiimusiikista yms tykkääviä ihmisiä, luen ficcejä yms.


Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
Siskoni (LOO) oli ostanut an cafen levyn.
Sanoin inhoavani heidän musiikkiaan (koska sisko huudatti antikku ja minä SJK.ta kilpaa huoneissamme) vaikka salaa kuunelinkin you tubesta sitä. silloin vielä lempikappaleeni oli antikulta ''nori, nori, nori'' jonka kuulma bou lauloi. lempikappale se oli siihen asti kunnes sain kuulla ettei se oli an cafen kappale. Kuuntelin muitakin sen kappaleita ja aloin kuunnella j-rockkia laajemmin.

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
Käyn keikoilla sillon kun tulee hyvä bändi. joskus oon sillee jaahas joku tulee suomeen kuunnellaas sitä. sit se onkin hyvä ja kohta on keikkaliput kourassa.

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
Kuuntelen musiikkia vähän laidasta laitaan. jotku juha tapion biisit on hyviä samoin jotku räpit menee. heviä en siedä.

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
en nyt tiedä näkyykö itse j-rock niin kauheesti, pikemminkin se japani.

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
En tykkää siitä kun ei näy tapettii. mulla on harvase kuva sinillä eripaikoissa ja parijulistetta. paljon nätimmän näköstä.

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi? Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
riippuu oikeestaan laukusta !

Mistä kaikki lähti, miten se näkyy elämässäsi nyt ja miten pääsit tähän vaiheeseen?
Antikustalähti. harrastuksena, elämäntapana yms näkyy. ja pääsin tähän vaiheeseen.... öö? hä siis miten. kai ihan elämällä. shit en tajunnu.

Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet ja olet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
Noist sanoisin enemmän elämäntapa, mutta sekin aika hillitty :D
Sincrea 181008 ♥♥♥
An cafe 180309 ♥♥♥
Miyavi 220909 ♥♥♥
Vistlip + Aicle. + Dio - distraught overlord 181009 ♥♥♥


HAPPY HOUSE ♥

Hallitsemisen tunne

ent. alinaalina

Avatar
mutasota
Roudari
 
Viestit: 70
Liittynyt: La Maalis 21, 2009 11:55 am
Paikkakunta: Miyavin pöksyt. ne alimmat.

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja hinua » La Elo 22, 2009 12:30 pm

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
XD Mun aivot jumittaa enkä tiiä mitä mun tähä pitäis vastaa.
Mut siis basicly iha melkei millä tavalla vaan, riippuu iha katsojasta.
Itteni mielestä se ny ei näy ku keikkajonojen, levyhyllyn ja huoneen sisustuksen myötä,
mp3kaan ei pahemmin sitä japsi musaa toitota...

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
Ala-asteella ehkääää kolmannella aloin sen aikaisen hyvänkin kaverin kautta kuunteleen
Ayumi Hamasakia ja Larukua sekä jotain randomei animesoundtrackei. Sit se vähä jäi, mut joskus vitosen
paikkeilla tuli Dir en grey, mut sillonkaan en pahemmin fanittanu vielä... Ja olen aina ollu
vähän kiinnostunu Japanista ja sen kulttuurista jollain tapaa, koska se oli pienen lapsen mielestä
jotain aivan outoa. Kattelin kanssa animea ja kolmannen kaverin isoveljen kautta aloin lukea mangaa XD
Monesta suunnasta tullu, mut tavallaan aivopestiin... XD

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
No, mulla on vähä sillee et jos ei parempaa tekemistä ole, ni saatan kattoo et
"Hei, tää on tää bändi, iha jees musaa, vois mennä kattoo kert keikkaki o tulos" ja sit menen.
Joskus huvittaa, joskus ei. En mee keikalle jos en pidä musasta tai tiedä
bändistä _mitään_. Mut sit on muutama sellanen must see bändi,
niiden keikoille MENEN vaikka olisin jumankekka Marsissa atm XD

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
Kuuntelen tasasesti ihan kaikkee, enkä Aasian suunnalta pelkästään japanilaista, vaan myös
kiinalaista ja korealaista, poppia lähinnä, mut joo. Suunnillee kaikki menee.

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
Hope not so much. Se ei oikeen ulkoisesti ehkä näy mihkää. Paitti jos ny on
bändipaita. Eikä se ämpäristäkä hurjasti näy. Ämpäristä näkee pari lempibändiä,
mutta ei sit pahemmin muuta japaniin liittyvää XD

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
Oli ne sillon ku olin kakara XD Nykyää on enää muutama lempikuva lempijiiruista, sit
julisteita ja flaikkuja.

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi?
XD Ei enää tätäkää. Joskus kyl miettii et vois iha piruuttaan laittaa pari kuvaa,
useimmiten ne vaan piristää päivää.

Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
Ei mun mielestä. Pukeudun niinku tuntuu hyvältä, ehkä vähän rockhenkisesti,
mutta en mitenkää speciaalisi enää oo mikää stereotyyppinen raitasukka antikkufani
(an cafe on hyvä bändi en dissaa niitä sori mutku mun mielikuva stereotyyppisestä ernusta on raitasukka antikkufani--)

Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet ja olet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
Ehkä oon vähä joka mutantti välimuoto. Ei jiirok näy kaikessa, muutenhan olisin ittekki joku pieni Rukikopsu, mutta toisaalta emmä ny itteeni "tavallisenakaan" pidä. Kyllä mä tahdon, että musta näkee etten ole iha tusina henkkamaukka normi koulutyttö, haluan että musta näkee et mulla
on asennetta ja tahdon, että saan fanittaa japanimusaa rauhassa, joten en pukeudu niin räikeesti enää. Ja muutenkin, mun kanssa voi puhuu iha normeista asioista, ei mun maailman pyöri japanin ympärillä, vaikka se onkin todella kiinnostava ja muutenkin jännänkuuloinen maa.
Kuva



avatar by cateris@lj

Avatar
hinua
Teknikko
 
Viestit: 241
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 7:24 pm

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja Chubare » Su Elo 23, 2009 9:52 pm

Pitäsköhän miunkin nyt tulla tänne kertomaan lyhyt elämänkertani jrockista, kun kerta sitä en oo vielä tehnyt.

Elikkä jrock ei oo kyllä kauan soinut miulla, jotain yli vuoden vasta ehkä, tai jotain sinnepäin. Ennen jrockia katoin muuten netistä animea ja luin satunnaisesti jotain mangaa, mitä pummailin aina sitten kavereilta aina. Mutta musiikin kuuntelu lähti siitä, kun kaveri osti GazettEn levyn ja kuuntelutti sitä miulla. Sillon ensimmäistä kertaa se kuulosti kauhealta yökinnältä tai joltain muulta kamalalta (nyt en kyllä tajua sitä yökintäjuttua). No en alun alkaenkaan lämmennyt ollenkaan siihen, mutta kaveri hurahti täysillä ja kohta sillä olikin An Cafen levy kädessä ja se kuuntelutti sen. No se kuulosti jo paaaljon paremmalta ja aloin tutustua muihin bändeihin netissä ja siitä se lähti. Ja nyt GazettE onkin noussut ylös miun silmissä, vaikka aluksi en tykännykkään btw.

En kuitenkaan oo täysin vannoutunut vain ja ainostaan jrockin kuuntelijaksi ehen. Länsimainen menee ihan samalla tavalla kuin japanilainen. Ja sitten myös Kpop ja rock on tulleet ihan lähiaikoina jokapäiväseen kuunteluun ! Sanoisin, että puolet mp3'sen sisällöstä on omistettu jrockille ja puolet muulle. Saattaa olla vähemmänkin, en oo suorittanu mitään laskutoimenpiteitä. Siispä näin supistettuna kaikki musiikki, mikä kuulostaa hyvältä menee ihan mieluusti.

Musiikki, mitä kuuntelen niin ei kyllä näy miun pukeutumisessa tai missään vaatteellisessa... En vuoraa laukkuja kuvilla etc. Mutta seinille laitan kyllä julisteita ja flyereita, mutta tulostuskuvia siellä ei näy (enää). No musiikki elämässä muuten näkyy ehkä... musiikkina, mitä kuuntelen? Mp3 tietysti aika pullollaan jrockia. Keikkailuakin tulee sen verran, kun aika ja raha antaa myöten. Ja tietenkin, että tuleeko ees ketään Suomeen, mitä kuuntelen. Täältäkin sellanen 5-6 tuntia junalla Helsinkiin, missä keikat yleensä on niin rahaa menee junaan ja hotelliin niin ei ihan halvaks tule. Joten kuluista ottaa kiinni yleensä. Mutta keikkailussa jrock näkyy kuitenkin, vaikka sitä miten vähän tapahtuisikin.
Levyissä ei kyllä jrock näy, koska voin tunnustaa, että en niihin kehtaa rahojani tuhlata, koska ikinä levyjä tule kuunneltua joten lataan netistä tai pummin kavereilta kappaleita. Mutta DVD'tä tulee joskus katseltua niin suuntaudun niihin enemmän, kun levyihin.

Koneella muuten tulee oltua paljon useammin, kun sillon millon en kuunnellut jrockia. Nyt on kaikki lafit ja muut sivut, missä pitää käydä, joten netissä oleminen on yleensä pakollista. Joskus jopa pakkopullaa. Umm mitäs vielä... No niinkun ei pukeutumisessa tai missään muualla kun mp3'ssa ja huoneen seinillä näy jrock niin se ei siitä kyllä kauheasti tule kailotettua ihmisille. Säästän vanhemmat ja muut ihmiset, jotka ei kuuntele jrockia miun jaarituksilta ja säästän ne kavereille, jotka tajuaa ees siitä jotain.

Joo tällästä siis miun elämässä. Kiitos ja kuittaan.
Destroy all but one, one by one.

Avatar
Chubare
Bändäri
 
Viestit: 38
Liittynyt: Su Elo 24, 2008 8:00 pm

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja tegami » La Loka 31, 2009 2:43 pm

Noh, minä aloin kuuntelemaan Japanilaista musiikkia vasta aika vähän aikaa sitten, tossa maaliskuussa joskus. Ensimmäinen bändi jota aloin kunnolla kuuntelemaan oli An Cafe, joka oli pitkään mun lempibändi. En tosin koskaan tykännyt uudesta an cafesta, vaan siitä vanhasta, josta tykkään edelleen. Nykyään kuuntelen oikeestaan vaan pelkästään J-Rockia, vähän J-Popia ja K-Popia. Nykyinen lempibändi, the GazettE, on ollut jo pidemmän aikaa lempibändini. Se on sellainen hassu juttu, että ensin en tykännyt yhtään Gazetesta, vaikka olin kuunnellut jo aika monia biisejä, mutta ei vaan meinannut iskeä sitten yhtään. Se jäikin sinne johonkin alitajuntaan, että kyllä tiesin ja tunsin bändin, mutta en tykännyt siitä. Tuli siihen väliin nämä MUCCut, An cafet, Ayabiet.. ja sitten hups, jostain syystä eksyin youtubeen kuuntelemaan gazettea ja se iskikin. Ja kovaa. Sitten se pikkuhiljaa nousi sitten sinne lempibändikseni, ja lempibändinäni se pysyy vielä pitkään. Gazette säilyttää paikkansa mun sydämessä aina.

Musta ei oikeestaan varmaan kadulla näkis et tykkäilen japanimusasta, ehkä hiuksista vois vähän kattoo, kun ne on tällaset vähän ernutyyliset, mut mun pukeutuminen on suht tavallista, et en pukeudu mitenkään ernusti, vaikka tykkäänkin siitä tyylistä mitä näkee ernujen päällä :----D En vaan osais kuvitella itteeni sellasissa kamppeissa.

Länsimaista musaa en just koskaan kuuntele, mut on niitä poikkeuksia kuten Muse, NeverShoutNever!, Paramore... mut enimmäkseen kuuntelen vaan Japanilaista. Keikoilla en kovin usein käy, kun meiän perhe ei ole mitenkään kovin rikas ja asutaan täällä mettän keskellä, kestää n. tunti päästä Helsinkiin missä on paljon keikkoja. Viimeinen keikka missä oon käyny oli MUCCun keikka tavastialla. Sinne oli pakko päästä, olihan MUCC mun ensimmäisien bändien joukossa mihin olin koskaan tutustunut, ja se oli yks lempibändeistä. Japanilaisen musan varmaan löysin siten että selasin jotain gallerian blogeja ja siellä oli jotain linkkejä johonkin j-rock musavideoihin ja kuuntelin sit niitä ja se iski silleen mun korvaan kovasti :----D
Why is it so painful to
touch you? I think it is
because I was afraid of
making the same mistake
and losing you.

Avatar
tegami
Fani
 
Viestit: 12
Liittynyt: La Loka 31, 2009 2:21 pm

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja ikur » Su Marras 01, 2009 12:40 pm

Kaikki alkoi yhtenä joululomana.
Oikeestaan kaikki alkoi jo saman vuoden kesälomalla.

Tästä on kyllä jo vuosia. Kesällä mun tosi läheinen kaveri kuunteli mp3:sta ja sieltä Dirujen CLEVER SLEAZOIDia. Mä muistan vielä, kuinka mä kuuntelin sitä ja kuinka mä.. :::D ..en nyt vihannut sitä. Mutta en kyllä tykännytkään (huomhuom, nrj ja the voice oli kova juttu). Se oli mun ihan eka kosketus jrock maailmaan, eikä antanut mulle mitään kovin rattoisaa kuvaa.
Myöhemmin sitten, sillon joskus joulun tienoilla, mun toinen hyvä kaveri oli alkanut kuuntelemaan, mitäs muutakaan kuin Diruja. Mä muistelin aika kauhulla sitä kesäloman kokemusta, ja vaikka mun kaveri kannusti mua kuuntelemaan niitä, en kauheesti innostunut (mä vaistomaisesti typeränä aattelin, että kaikki on samanlaista kuin Dirut ja kaikki Dirujen biisit on samanlaisia kuin CLEVER SLEAZOID). Joululomalla kyseinen kaveri tuli meille yöksi, ja meille tuli tylsää, joten aloin kuunnella sen mp3:sta mitä sillä nyt olikaan siellä. Etin toiveikkaana Green Daytä ja muuta mitä mä kuuntelin, mutta eipä ei, Diruja vaan. Saku ja muut eivät kauheasti mua vakuuttaneet, joten päädyin lopulta Ain't afraid to diehin. Muistan kuinka yllätyin, millainen se oli. Paljon rauhallisempi ja kivempi. Niin mä sitten yritin laulaa siinä mukana ja kaveri kieri lattialla nauraen, kun ei sanat menneet ihan kohdalleen. No, ainakin mä yritin.

Niin mä sitten aloin kiinnostua, en kuitenkaan laajentanut tietämystäni Dirujen ulkopuolelle. Kyselin bändin jäsenet kaverilta, joka kertoi ne ja mä en tajunnut yhtään. ("Ai siis mikä Kao... siis hä") Ainoa, kenet mä muistin oli Die, mutta olin silti tosi ylpee siitä :___D Siitä se sitten lähti. Googletin Dir en greyn kuvia, säikähdin Dieta ja sen sota-asua ja räikeänpunaisia hiuksia. Ennenpitkää musamaku laajentui Gazeen (lempibändi nyt ja aina ♥), sittemmin miyaviin, sitten Antikkuihin ja sitten alkoi bändejä virrata.
Musta on vieläkin ihanaa, että aina kun mä kuuntelen Ain't afraid to dieta, mulla tulee mieleen se joululoma kun lauloin sitä mun kaverin ämpeestä :___D

Keikoilla tykkään käydä, vaikka jonossa jäätyy/paistuu/tylsistyy ja keikoilla on vähällä kuolla. En kuitenkaan menisi keikalle, jos bändi olisi vieras/aika huono tai jos jäsenet olisivat vaan hyvännäköisiä, mutta muuten ei kiinnostaisi. Jos kaveri pyytäisi keikkaseuraksi, niin kyllä mä sitten menisin, oli musa millaista tahansa.
Kauheasti en kyllä länsimaalaista enää kuuntele, jrock on valloittanut niin koneeni kuin iPodinikin ja puhelimen ja levyhyllyn. Silloin tällöin tulee kuunneltua jotain Lady gagaa/muuta noloa :_D No ei nyt noloa, mutta jotain mikä poikkeaa aika radikaalisti siitä mitä kuuntelen. Suomalainen musa ei kauheasti iske.
Hmm. Pukeutuminen on vähän niin ja näin. En usko, että mua tunnistaisi ernuksi. Mulle on ihan sama miltä näyttää, eihän se, että kuuntelee jrockia, velvoita vetämään päälle ties mitä vermeitä ja lolitamekkoja ja kalaverkkoja tai mitä ikinä suosikkijrokkarimme pitävätkään. Mä pidän sellasia vaatteita joissa viihdyn, en väkipakolla sellasia joita japanirokkarit pitää.

Kyllä, seinäni on vuorattu pääosin Rukin kuvilla. Ne on jo tosi olennainen osa, melkein tapetiksi muodustunut. (Tietty sekaan mahtuu Dirujen nimmarit ja Rukin nimmarikin heh) Mun seinät näyttäisi varmaan tyhjiltä ilman noita kuvia. Mä tykkään niistä, mä tykkään katella niitä. Etenkin, kun mulla on sellasia kuvia jostain ihanista hetkistä (esim se Reitukin backstagehali ymymym). Ne saa mut hirveen hyvälle tuulelle.
Laukussa on Ruki. Ei tosin koululaukussa. En varmaan viitsisi laittaa kouluun mitään i love you ruki<3<3<3<3-paitaa ja päällystää laukkuani parhailla bändeillä. Mun mielestä koulussa pitää näyttää jokseenkin asiallisemmalta. Vapaa-ajalla sitten riehutaan ja värjätään hiukset shokkiväreillä.

Jrock on kyllä aika suuressa osassa mun elämää. Mun puheenaiheet käsittää ehkä 85% jrockin ja 15% ficit, että heh. Tosin, riippuu vähän seurasta. Joskus nuo luvut kääntyvät toisin päin, joskus joukkoon livahtaa jotain randomia. Tykkään puhua jrockista ja jos ei lähettyvillä ole kanssakuuntelijoita, juttelen vaikka mun kissalle.

Että jrock henkeen ja vereen o/
›› one of these days the sky's gonna break

Avatar
ikur
Teknikko
 
Viestit: 156
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 10:30 pm
Paikkakunta: next door

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja naore » Ma Marras 02, 2009 1:04 am

oikeesti pitäs mennä nukkumaan, mutta kun-

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
No tuota.. En tiiä näkyykö se missään muualla kun mun huoneessa, jonka seinillä on muutama juliste. iPodistakin ja koneeltakin se toki näkyy, mutta silleen ulkonäöllisesti tai mitään, ei.

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
Joskus aikoja sitten kuuntelin the GazettEn Reilan, mutta sillon ei yhtään kolahtanut, en ees tiiä miten sen sieltä Youtubesta löysin. Se oli mun mielestä tylsä eikä siinä ollu mitään ihmeellistä, enhän sanoja ymmärtänyt ja muutenkin vaan.. ei. Mutta, kaveri lähetteli mulle joidenkin bändien, kuten Antikuiden, Versaillesin, L'Arc~en~Cielin, miyavin ja Dir en greyn, biisejä. Eikä siitä niin kauaa ole, joskus vuoden 2008 helmi-maaliskuussa, joten oon vielä suhtkoht vähän kuunnellut tätä tämmöistä.

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
Jos mulla ois rahaa mennä jokasen bändin keikalle, joka tänne Suomeen tulee, niin voitte olla varmoja että menisin. Mutta kun ei rahaa niin paljoa ole, meen vaan niiden tärkeimpien bändien keikoille. Jos sinnekään. Kolmelle keikalle oon tähän asti rynninyt =)

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
Ennen ku kuuntelin japanilaista ja korealaista musiikkia, mun ehdoton lempibändi oli Green Day. Vaikka jokunen bändi on nyt kavunnut jopa rakkaan Green Dayn edelle, nii ei se tarkota etten sitä enää kuuntelis. Nyt oon lähiaikoina kuunnellu enemmän länsimaalaista musiikkia kun esim. 5kuukautta sitten, ja lemppareihin kuuluu jo mainittu Green Day, lisäks vielä The Used, Jason Mraz, Pink, AFI ja Happoradio.

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
Pelkästään mp3-soittimessani, ainaki tietääkseni :D Pukeudun aika massatyyliin, mustat pitkät mokkasaappaat ja semmonen kiva iso laukku. En jaksa hirveesti panostaa pukeutumiseen, ja näin on ihan hyvä millä nyt meen, ei mun tarvii muuttaa itessäni mitään sen takii että kuuntelen vähän japanilaista musiikkia.

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
Eiei, mulla ei oo koskaan ollu seinillä mitään minkä oisin tulostanu netistä. Sielä on pari levyjen mukana tullut juliste, pari kangasjulistetta ja yks lehden mukana tullut, kaikki vaan Hydesta, Vampsista ja Larukusta.

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi? Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
Ei ole, mainitsin jo että pukeudun aika massasti ja tylsästi, ja se ei mua ainakaan haittaa. Paitsi ehkä tunnistaa jos pidän jotain jännää laruku- tai girugamesh -paitaa, niin ehkä sitten, Mutta muuten se näkyy vaan jos tulee vierailemaan meille tai kuuntelee jotain tosta melkein rikkinäisestä iPodista. Laukussa ei päällystettyjä hemmoja roiku, ensinnäki tohon se ei tosiaankaa sopis, enkä semmosta haluiskaan siihe.

Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet ja olet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
Noooo... Elämäntapa kai tavallaan, jrock on iso osa mun elämää, enkä ois ilman tätä löytäny paria mulle tärkeimpää ystävää ja puheenaiheena usein on jrock, mutta toisaalta oon varmaan vaan ihan tavisnuori, joka nyt vaan sattuu kuuntelemaan tällasta.

Ja pakko lainata yksi tekstinpätkä, jonka Gilraen kirjoitti:
Tällä hetkellä tuntuu, että j-rock on hyvää tuultani tärkein ylläpitävä tekijä ja minulle kertakaikkisen rakas, mutta tämä saattaa olla vain ohimenevä vaihe. Minulla tuppaa olemaan paljon tällaisia hetkiä, jolloin fanitan yhtä tiettyä asiaa jonkin aikaa, kunnes melkein unohdan koko jutun ja siirryn eteenpäin. Toivon kuitenkin j-rockin säilyvän fanitettavana asiana hyvin pitkään.

Näin on mullakin ollut aika usein, ja silti tosiaan toivon että en hyvin pitkään aikaan kyllästyis aasialaiseen musiikkiin, koska se on mulle ny ainakin tällä hetkellä ja ollut pidemmänkin aikaa, ihan älyttömän tärkeetä.
hey are you okay?
you look pretty low

Avatar
naore
Roudari
 
Viestit: 51
Liittynyt: Pe Joulu 26, 2008 10:41 pm

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja Niuw » Ke Marras 04, 2009 11:22 pm

Munkin on pakko tulla kirjottaan tänne :D

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
HMM... J-musa & muu näkyy mun elämässäni aika vahvasti. Mä muistan hyvin, kun olin viel viimevuonna tr00 heppatyttö, jolla oli aika pitkät blondit lättänät hiukset :D

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
Noo.. Ite Japaniin tutustuin jo ekalla luokalla, kun katoin Chobitsia ja Tokio Miu Mauta, mut jrockkiin tutustuin vasta joskus nelosluokan alussa, kun sillosen parhaan kaverin isosisko linkitti mulle gazetten wakaremichin. Vähän sen jälkee törmäsin youtubessa antikkuihin jne :D

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
Jos olis rahaa enemmän, ni tottakai voisin enemmän keikoilla käydä, mut toisaalta siinä taas katois koko fiilis keikasta, kun se ei oliskaan se suurin lemppari.

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
TODELLAKIN! Mua ottaa päähän ne ihmiset, jotka tulee väittään, etten kuuntele muuta, kun J-musaa, koska en kuulemma näytä siltä >8D Todellisuus on kuitenki se, et kuuntelen länsimaalasta musaa 1000 kertaa enemmän, ku japanilaista :p Tässä nyt vaikka esimerkkeinä mulle rakkaimmat bändit My Chemical Romance, Aiden, Kill Hannah, Cinema Bizarre ja Hawthorne Heights <3 (Toki monia muitakin löytyy)

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
Hmm.. Kyllä se varmaan näkyy aika paljon. Hiuksissa ja meikeissä ainaki. Tosin eise enää nii paljoo näy, ku esim kesällä, koska sillon mulla oli abt every day punaset massaernuhousut, tai sitte samaa kuviointii oleva hame yms kaikkee muuta ernuvaatetta (tosin kertaakaan mun ylläni ei raidallisii ernusukkia nähty .__.) ja ofc kunnon bandameikit kuulu asiaan! Kunnolla valkosta ja mustaa kajalia naamaan, hiukset taivutettu coolisti sivuilta jne :D (häpeen niitä aikoja) Mutta sitte nykyään se ei enää nii suuresti näy. Käytän ihan normeja farkkulegginsejä (ja joku iso kauluspaita ymsyms.). Tosin mitä nyt converseista löytyy eripariruutunauhat ja tykkään myös mun mustavalkoruudullisesta olkalaukusta ._.

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
Ei itseasiassa. Kyllä sieltä yks Hawthorne Heightsin ja Blink 182 tulostettu kuva löytyy plus sitten 1 mcr'n, gazetten, cb'n ja metro stationin juliste.

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi? Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
Eipä kai. Paitsi että mulla on se mun mustavalkoruudullinen laukku, mutta siinäkin on yks vaivaton mcr'n pinssi. Jossei siis aleta tarkemmin kattomaan mun hiuksia tai meikkejä (jos oon ees jaksanu meikata .___.) Eiku ainiin ne mun kengännauhani! XD

Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet ja olet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
Elämäntapa. Ilman j-rockkii en ois ikinä tutustunu muutamiin mun elämäni tärkeimpiin ihmisiin, ja se on muutenkin suuri osa mun elämääni, mut ei se todellakaan kaikessa näy, koska sillon menis jo vähän yli (?) :D
Aina On Joku Jolle Voi Puhua , Aina On Joku Joka Kuuntelee

Tell me why... is this my life? Tell me why...
It's a lie...
Gimme pride, so that we can fly.
Won't be cryin' no more.

Avatar
Niuw
Fani
 
Viestit: 8
Liittynyt: La Heinä 04, 2009 1:28 am

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja handyman » Su Marras 15, 2009 2:08 am

Noniin, aattelin tulla tänne selittelemään sitten XD
Joskus taannoin vuonna nakki ja perunamuusi niin kuulin juttuu Dir en greystä. Siskopuoleni sattu kuuntelee kyseistä bändiä ja soitti mulle sitä siin samal. En innostunu. No sitten jokune vuos täst nii mun kaveri tuli et "hei mennää youtubeen, haluun näyttää sulle yhen biisin" ja biisihän oli An Cafen Nyappy in the world2. Tykästyin biisiin heti ja pyysinkin toista kaveriani lähettelmään biisejä. Joku viikko myöhemmin toinen kaveri tuli et "heh löysin kivan bändin, kuuntele" ja kuulin the GazettEn Cassiksen. Ihastuin. Sen jälkeen kävin kuuntelemassa Gazeton muuta tuontantoa ja pakko myöntää, olin myyty. Myöhemmin sitte tuli löydettyy hirveesti kaikkii muita bändejä ja ensimmäine jrock keikka oliki vuoden 2008 ayabien keikka, ja mahtavaa oli.
Miten J-rock näkyy elämässäsi? Tähän vois vastata selkeesti; se näkyy kaikessa. Pukeutumisessa, hiuksissa, meikeissä, huoneessa, käyttäytymisessä KAIKESSA. Jos vaan mahdollista, puhun jrockista. En tiiä, mut mul on siihe pakkomielle. Seinät on täynnä jirujen kuvia ja niitä iltasin kattelen tulee rauhottava olo. Aina jos oon mun ns. tavallisten kavereitten, eli näitten jotka kuuntelee länkkärimusaa ni pakotan neki useimmiten kuuntelemaa jrockia. Yhenki oon saanu jo sietämään sitä + tykkäämään kpopista XDD En voi mitään et mun on kuunneltava. Äitiki taitaa tietää jiruist enemmä ko monet fanit. Selitän sille aina kaikkee ja se kuuntelee kuuliaisesti XD
Mainitsinki jo, et jrock näkyy vaatteissa ja hiuksissa. Ei ehkä enää niin hirveesti, mut kyl jonku verra. Hiuksissa ja meikeissä eniten. Plus tietty se käyttäytymine ja ne jutut. Koneessaki oleva tila tuntuu menevän jrockin ja jrockareiden tiedestoista XDDD
Monet luulee, et kuuntelen vaa aasialaista musiikkia, mut kyllä Antti Tuiskut ja Kari Tapiot mahtuu mun listoille. En vaa puhu niistä samanlailla ku gazettojen Reitasta... you know? XD Vai oisko teist normaalii jos puhuisin "kari tapio oli leikannu hiuksensa kivaan malliin... mä voisin tehä samanlaiset... OOKS lukenu sen ficin kari tapiost mis se plalaaplaa?" kaikki ehk tajus pointin, ne?

Joten näin lyhyesti; Jrock = elämä. Muistan sen päivän ikuisesti kun ko asia liittyi elämääni. Sen jälkeen kaikki on muuttunu :---------)

// EDIT unohin vastata toho keikka juttuun. Ja oikeestaan; kaikki jotka on tänne tulossa on hyviä. Mahd monille koitan päästä, mut mutsi ei tykkää ku oon pois koulusta ja tää vika vuos täytyy selvittää XDD
「 Do a magic trick and remove my mask. 」 ♪♪

Avatar
handyman
Fani
 
Viestit: 21
Liittynyt: Ke Tammi 07, 2009 8:15 pm
Paikkakunta: Hyvinkää

Re: J-rock ja sinä

ViestiKirjoittaja irvistys » Ti Marras 24, 2009 9:11 am

Miten J-rock näkyy elämässäsi?
no rahaa palaa keikkoihin, levyihin jne. ei mun mielestä oikeen mitenkään muuten, tai no joo mitä mä välillä käytän keikkapaitoja, ja kotona on ovessa jotain kuvia, sekä suntolalla pari gazen julistetta. ja no joo koneen, ipodin ja kännykän tiedostoista voi aika vikkelään päätellä mun kuuntelevan jiirokkia.

Miten tutustuit j-rockin maailmaan?
Taisi olla vuos 2003 tai 2004, kun tämä tyttö oli neljännellä ja äärimmäisen ärtynyt luokkalaisiinsa ja halusi olla välttämättä tosi erillainen !!!1111 : D no jotain kautta mä sitten päädyin latailemaan muutaman kappaleen ayumi hamasakia, miyavia ja x japania, miyavi oli tosi kummaa enkä tykännyt, x japankaan ei iskeny, mut ayumista innostuin ( ihan liikaa ) ja sitä sitten kuuntelinkin yhdessä kiss.fm'n ja apulannan kanssa, no hieman päälle vuosi tästä ayumi jäi, mutta miyavi rupeskin kuullostamaan tosi hyvälle, sitämä sitten popittelin osana mun musiikkimakua, eikä mut tuolloin japani tai muukaan aasia niin kauheesti kiinnostanut, se asia kyllä muuttui lopullisesti alkusyksystä 2006 kun päädyin tutustumaan AnCafeseen. ( jolle eka kyllä nauroin ihan hysteerisesti, koska ne oli mun mielestä ihan tyhmiä ) mut jotenkin ne sit iski, ja päädyin etsimään lisää bändejä, ja tutustuinkin mm. lm.c'hen ( joil ei kyl sillon ollu pal paskaakaan musiikkia vielä sillon :D ), Gazetteen, Diruihin, Gacktoon, ja niin.

Oletko vannoutunut keikoilla kävijä vai menetkö katsomaan vain lempibändejäsi?
No mä en käy kaikilla japanilaisten bändien keikoilla, mutten kyl pelkästään lempibändienkään keikoilla. ( koska sit en pääsis melkeen koskaan keikoille ja se ois surullista : D ) mä käyn lempibändien, hyvienbändien, sekä suht hyvien bändien ja ok bändien keikoilla, jos on rahaa ja jos tiiän, että ne on hyviä livenä. Ja totta kai jos kaveri pyytää seuraksi, sillä mun kaveripiirissä on suht vähän jiirokkia kuuntelevia ihmisiä, joten jos mun vakkari keikkaseura pyytäis mua jonkun bändin keikalle, mitä en varsinaisesti kuuntelisi niin menisin, koska tiiän et tää kaveri taas tulis mun seuraksi semmosen bändin keikalle mitä se itse ei niin kuuntele. ja ainahan ne tuntemattoman bändin keikat voi osottautu positiivisiksi yllätyksiksi. ( ja omien lempibändien keikat pettymyksisksi. )

Kuunteletko pelkästään japanilaista musiikkia vai sietävätkö korvasi myös länsimaalaista?
heheee, nykyään kuuntelen melkeen enemmän länsimaalasta musiikkia ku japanilaista, vaikka ne superlempparibändit japanista tuleekin. koska mun musiikkin kuuntelu jakautuu kolmeen osaan, japanilainen musiikki, kaikki tosi randomit kapppaleet, ja länsimaiset lempparit ( lady gaga, nelly furtado, britney spears, stella, pmmp, apulanta jne. ) ja no musta tuntuu, että eniten kuuntelenkin nykyään eniten noita tosi randomeita kappaleita.

Näkyykö j-rock pukeutumisessasi vai pelkästään mp3-soittimessasi?
ei muutakun joskus harvoin keikkapaidoista, eli lähennä ipodista näkyy juu

Ovatko huoneesi seinät vuorattu netistä tulostetuilla kuvista lempibändistäsi?
oli joskus ennnen muinoin, ikävä kyllä. nykyään mun huoneen toinen ovista on kyl peitetty gazen kuvilla, mut nekin on siellä vaan siks kun ne ei pistä kauheesti silmään, enkä jaksa ottaa niit poiskaan. asuntolassa on yks gaze juliste, ja yks ruki juliste, mun ilmotustaululla mut siinä se.

Koristaako laukkuasi päällystetty kuva lempijrokkaristasi?
tasan kerran on ollu joskus 2007 alkuvuodesta, ja totesin heti et ei oo mun juttu.

Jos tulet vastaan kadulla, onko sinut helppo tunnistaa "japaniernuksi"?
ennen oli turhankin helppo tunnistaa, itkettää ihan ajatella. ( olin niihin aikoihin hyvinkin nolo, tosin et vaik olin sillon tosi nolo, niin oon joskus ollut viel nolompi potter fanikin : DD ) mut nykyään oikeestaan kai ei oikeen, ellei sit mul oo jotain keikkapaitaa, mut ei kai muuten. sillä muccun keikankin jälkeen törmäsin yhteen luokkakaveriin ketä oli ollut samalla keikalla, ja sano ettei must ois huomannu et kuuntelen jiirokkia. en muutenkaan kuulluta sitä mitenkään erityisemmin ja silleen.

Mistä kaikki lähti, miten se näkyy elämässäsi nyt ja miten pääsit tähän vaiheeseen?
no en mä ihan tiedä miten oon tänne asti päässy :DDDD

Onko j-rock elämäntapa, joka näkyy kaikessa, mitä teet ja olet vai oletko ihan "tavallinen" nuori, joka vain sattuu kuuntelemaan japanilaista musiikkia?
Ei ole elämäntapa, mut en tiiä voiko mua ihan tavalliseksikaan nuoreksi sanoa XD mut joo ei näy kaikessa mitä teen, vaan jiirok ( ja pop ) niin sekin on vaan musiikkia, kaiken muun musiikin joukossa mitä kuuntelen.
vittuiletko muille jakaaksesi ilosanomaa ?

Avatar
irvistys
Fani
 
Viestit: 2
Liittynyt: To Elo 14, 2008 7:02 pm

EdellinenSeuraava

Paluu Yleistä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron