Dir en grey

Tänne bänditopicit A:sta G:hen, lisäksi numerot ja erikoismerkit.

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja Sirius » To Elo 14, 2008 7:19 pm

"Kyo ja hemmot" <-- hajos XDDDDDDDDDDD

Alotin Dirujen kuuntelun jo vuonna 2003, kun ystäväni tunki minut tietokoneen näytön eteen ja pisti katsomaan OBSCUREn PVn jota sitten pienenä 12-vuotiaana tuijotin silmät pyöreinä, like this -> O_O.
Se johti siihen, että joka kerta mennessäni kyseisen ystäväni luokse, pistin hänet näyttämään sen minulle yhä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Ja se taas Dirujen lataamiseen kun vihdoin mahtavaan (lue=ikivanhaan) koneeseemme saatiin WinMX -latausohjelma, tsädääm.

Siitä sitten tutustuin nopeasti muihinkin j-rock-bändeihin, kuten Miyaviin, Gazetteen, Gacktiin etc.

Eka keikkakokemus, joka vetäs maailman mun jalkojen alta tapahtui keväällä 2005, kun Dir en grey tuli esiintymään ensimmäistä kertaa Aasian ulkopuolelle Berliinin Columbiahalleen. Silloin kiljuin, skitsosin ja riehuin kuin pahinkin pikku fanityttö kun sain kuulla. En ollut uskoa todeksi sitä onnea mikä minut ja ystäväni tulisi kohtaamaan, meillä kun oli mahdollisuus päästä sinne keikalle, koska isäpuoleni asui Saksassa 2(tai 4 ihan sama) tunnin päästä Berliinistä. Sitten ystäväni syntymäpäivänä tulivat liput myyntiin (11.4.) ja joka välitunti odotimme isäpuoleni soittoa, mutta lopulta päätin itse soittaa hänelle, kysyin saiko hän liput ja kun menin takaisin ystäväni luokse, olin ensin ihan hiljaa ja hän meinasi räjähtää hermostuksesta, kunnes lopulta kiljaisin HELVETIN lujaan ääneen "ME SAATIIN NE LIPUT!" ja hitto sitä kiljumisen määrää :'DDD Seuraava keikka oli tasan vuoden päästä, Kölnin E-Werkissä 28.5.2006, seuraava Ankkarockissa ja saman kiertueen loppukeikka Münchenissä Muffathallessa ja vielä kummatkin Tavastian keikat marraskuussa 2007.

Jeejee.

Lempijäsen: tu-dum-tschhh KYO.
Lempibiisi: Yokan. Aina ja ikuisesti. Ja kanssa mm. Fukai
Lempi PV: En osaa oikeestaan sanoa sitä yhtä tiettyä lempi PVtä, koska useimmat on niin hyviä ettei osaa valita -.-

Tykkään nykyisestä ja tykkään VK-tyylistä. Tmoab oli ainoa paha virhe mitä Dirut on urallaan tehnyt, se levy on nimittäin suurilta osin aika paska. Liikaa mättöä, eikä melodiaa. Onneksi UROBOROS kuulostaa ainakin DGn ja GSn perusteella tosi_hyvältä.

Ja kaikki albumit omistan ja kolme singleä (CS, saku ja kasumi) ja tulossa on GS ja JEALOUS <3 Fanikamoja olen ostanut keikoilta aika paljon ja se mitä olen saanut muiden tuotteiden mukana. (Käykää katsomassa krääsätopasta)

Ja odotan uutta singleä ja levyä aivan hirvittävästi, vituttaa kun kummankin julkaisuun on niin kauan aikaa ><
Bloody Baby & Sacrifice

ex. Kyo90

Avatar
Sirius
Bändäri
 
Viestit: 42
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:42 pm
Paikkakunta: Kotka

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja andou » Pe Elo 15, 2008 2:04 pm

laura, ootsä ihan varma että noista sun tarjoomista nimistä kaikki on ihan yleisesti tunnettuja ? mulle meinaan tuli sellainen pieni kutina palleihin, että esimerkiks dippelisdaijaa ei oo mitenkään kovinkaan tunnettu nimitys diruille. tai sit oon vaan niin pudonnu diruskenestä <///3


oke.

dirut.

milloin se olikaan, kun dirut oli henki ja elämä, vuosi tai kaksi tai puolitoista sitten.
kyohon ja hemmoihin [ ....... ::::D ] liittyy aivan törrkeen tajuttoman tuhottoman paljon asioita, joita muistoikski kutsutaan, just sen takia että se oli aikoinaan niin tärkeä bändi. dippelisdaijaata luukutettiin silloin, kun angstattiin ja silloin, kun oli tosi kiva ilonen nyappy fiilis. käsittämättömän monet matkat ympäri maailmaa ja suomea on matkustettu diruja kuunnellen ja ... you name it - i did it.

nykyään dirut on mulle periaatteessa vaan lempibändi lempibändien joukossa, toisaalta se on taas yhä se kaikista tärkein - niiden muistojen kannalta. jos mä kaikki muistot ja muut työntäisin pois, niin diru laskis mun listallani. musiikillisestihan dirut feilas pahasti tmoabin kannalta, ja vaikka diruilla on kaikki levyt hyviä, on tmoab silti paska.

siinä tavallaan se, mitä dirut mulle bändinä merkitsee.


lempijäsen on jo pitkään ollu die, koska ...... ♥
no, ei sitä vaan voi olla rakastamatta. en niinkään äijän soittotaitojen fani ole, koska vaikka daikin aika hyvin tiluttelee, on parempiakin nähty ja kuultu, mut se tyyli pukeutua ja koko asenne on niin jotain, mitä mä rakastan.
jos sitten mietitään lempijäsen, josta tykkään nimenomaan niiden musiikillisten taitojen takia, niin kyo. luultavasti jokainen ilman mitään perustelujakin tietää, mitä kyon musiikillisilla lahjoilla tarkotan, joten mun ei ehkä sitä erikseen tarvii selittää. se ääni ja kaikki. tapa esiintyä. goosh i love it. ainoo haittapuoli kyossa on se veren oksentelu ja viiltely, vaikka alkuun ne olikin "TOZI MAGEETA OMGG VERTA 1!!ONE!11" -tyylisiä juttuja. jotenkin vaan se veren oksentaminen ja viiltely vie hyvältä keikalta äkkiä sen hyvän fiiliksen. toisaalta taas, siinä mielessä diggailen sitä touhua, koska herättäähän se esim festareilla ihmisissä varmasti aika vahvoja mielipiteitä ja bändi, joka herättää vahvoja mielipiteitä, on aina onnistunut jossain.

lempibiisiä on vaikee sanoo. se riippuu ihan täysin kokonaan fiiliksestä, mutta sellasia vakiolemppareita on kodou ja drain away, jotka muuten molemmat toimii livenä ihan sairaan hyvin ! dozing green on kans jees, ja tmoabin jälkeen positiivinen yllätys, samoin glass skinin sample. JA ! garden on pakko sanoo. en tiiä mikä eläimellinen vetovoima siinä biisissä on, mutta jotain siinä vaan on. kaikkien on pakko myöntää, että garden on kuitenkin aika elukka 1!!11!!!!1
jos jotain biisejä, joista ei pidä pitää sanoa, niin .... hm. agitated screams of maggots. ei oo koskaan mitenkään kybällä iskeny, eikä iske vieläkään. livebiiseistä maailman järkyin on asomin sinkulta löytyvä spilled milk. en suosittele, jos sitä ei oo kuullu. oikeesti.


mitä livenäkemiseen tulee, niin diruliveneitsyys hurahti nollaseittemän ankassa. terveisiä eturivistä. silloin dien vaalentunu tukka aiheutti "wtf"-reaktion, ja keikan jäljeen ekat sanat olikin että "die on värjännyt hiukset". ähähä. ankan jälkeen kahen päivän päästä oli sitten stokis [ oon yhäkin kiitollinen mintulle, kiitos ] ja ruotsalaisten battle royale -meininki, jota tosin en ite kokenu, koska olin takana hengaamassa haidon ja lasinuken ja muiden kanssa.
seuraavaks tavastia, molemmat päivät eturivistä [ toisesta päivästä kiitos you-samalle ]. sunnuntain keikka oli pure love, maanantai jotenkin lamempi eikä niin hyvä kuin sunnuntai, mutta hyvä kuitenkin.


siin on mun stoori.

uroborosta ja glass skiniä oottelen tietty innoissani ja odotukset on korkeella ku suomen lippu lipputangossa.

Avatar
andou
Roudari
 
Viestit: 60
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 7:18 am
Paikkakunta: espoo

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja sshokora » La Elo 16, 2008 11:47 am

Tutustuin Dir en greyyn vuoden 2007 syksyllä. Olin sitä ennen ollut kovakin Antic Cafen fani ja Dir en grey oli tietenkin kovin erilaista siihen verrattuna. Youtubeen hakusanaksi bändin nimi ja näyttöön tärähti Yokanin PV hausta ensimmäisien joukossa. Kuuntelin vain, koska bändi oli tunnettu ja pidetty.

Muistan, miten en kummemmin pitänyt Yokanista. Se oli minulle iskelmää enkä tykännyt ollenkaan Visual Kei-aksentista, mikä laulussa oli. Luin samaan aikaan Kyon viiltelystä ja kirjoitin useille foorumeille siitä, miten kamalaa se onkaan. Tärisin enkä ymmärtänyt, miten sellaista voi olla ja miten joku voisikaan tehdä sellaista. Minua on aina kiehtonut masentuneisuus ja ahdistuneisuus, mutta kun se tuli eteeni netissä minä lähinnä pelkäsin.

Jotenkin siinä kiehtomisen vallassa ihastuin bändiin ja kuuntelin sitä monta päivää putkeen suostumatta kuuntelemaan mitään muuta. Olin ihastunut Dir en greyyn ja siihen se jumittui, pidän siitä vieläkin yhä enemmän.

Omistan vain Withering to death.:in ja Tour 05 - It withers and withers-DVD:n. Ensimmäistä yritin tilata ensin CDon.comista, mutta sitä ei tainnut olla varastossa enää. Silti sen pystyi tilaamaan, ja meille ilmoitettiin vasta myöhemmin, ettei sitä ollut yhtään kappaletta jäljellä. Odotin pitkään, laskujeni mukaan se oli 56 päivää myöhässä, kun peruimme tilauksen ja tilasimme saman hieman kalliimmalla Mirri Musicista. Se tuli parissa päivässä ja on ollut kovassa soitossa siitä lähtien - olen todella kiitollinen. Jälkimmäisen tilaamista uskalsin vielä yrittää CDon.comin kautta ja se meni hyvin, tuli parissa päivässä ja katson sitä lähes päivittäin, rakastan sitä. Sain sen syntymäpäivälahjaksi tänä vuonna ja olen rakastunut.

En ole koskaan päässyt keikoille, kun omistan erittäin tiukat vanhemmat ja asun n. 500 kilometrin päässä Helsingistä. En saisi mennä, vaikka minulla olisi tuttu/nettituttu mukana ja maksaisin itse sekä keikka- että junalipun. En vain pääse ja se on minulle erittäin rankka asia. Teen kaikkeni päästäkseni seuraavalle keikalle.

Lempikappale on ehdottomasti Yokan (täynnä muistoja), lempipv:tä en osaa sanoa. Dozing Green? Kodou? Kiri to mayu? Ja kyllä, olen ehdottomasti ihastunut Kaorun uusiin rumpuihin. Hän soittaa niitä niin kauniisti uudessa Gardenin PV:ssä, aijai ♥.

psps Kyo on mun god <3 lempijäsen <3
Viimeksi muokannut sshokora päivämäärä Ti Helmi 03, 2009 6:24 pm, muokattu yhteensä 1 kerran
- I can't open myself up to anyone, I can't believe in anyone at all
And I can't see anything, the ray of light disappears and will dry up -

Avatar
sshokora
Teknikko
 
Viestit: 161
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:18 pm
Paikkakunta: Haapavesi

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja Cheony » La Elo 16, 2008 2:53 pm

muistan kun en kuunnellut vielä mitään jrockia(noin 1,5 vuotta sitten) niin kaverini näytti youtubesta Dirujen obscuren. Olin ihan varma että tuollaista musiikkia en voisi ikinä koskaan missään tilanteessa kuunnella! en todellakaan pitänyt siitä silloin.
sitten tuli vuoden 2007 ankkarock. mun piti pääasiassa nähdä siellä mun kavereita, mutta matkalla tutustuin ihmiseen, joka oli menossa diruja katsomaan. tämä mun uusi kaveri sai mut ylipuhuttua sen kanssa siihen lavan eteen odottamaan sen neljä tuntia, kun se ei tuntenut sieltä muita. ajattelin lähteä siitä ennen kun dirut alottaa, mutten päässytkään sieltä pois. : DD joten jouduin olemaan siinä. mutta kävikin niin että hurahdin tähän bändiin ihan täysin.
muutama kuukausi ankkarockin jälkeen en siten muuta kuunnellutkaan. sitten mun luokkakaveri kertoi, että Dir en greyllä on piakkoin keikka tavastialla ja mulle tuli kauhea kiire kysymään äitiltä että saanko edes mennä tavastialle (siitä tuli sitten ensimmäinen keikkani siellä). sain onneksi lipun toisen päivän keikalle! ^__^

lempibiisejä on monta. eniten pidän Gardenista. en tiedä mikä siinä on. kai siihen liittyy eniten muistoja ja sellaista...
pidän vanhoista biiseistä paljon enemmän, vaikka uudetkin on aivan mahtavia, kuten THE FINAL.
ensimmäinen ostamani levy oli withering to death.. löysin sen aivan sattumalta keltaisesta jäänsärkijästä. : D

jään tänne odottelemaan uutta singleä!
o____o

Avatar
Cheony
Fani
 
Viestit: 11
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 5:46 pm

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja Shamix » La Elo 16, 2008 3:25 pm

Dir en grey on minulle se tärkein bändi kaikista japanilaisista bändeistä. Musiikki on aina vain yksinkertaisesti iskenyt ja jaksan kuunnella sitä päivästä toiseen, toisin kuin monen muun bändin kohdalla. Pidän kaikista biiseistä, koskaan en ole huonoon biisiin dirulta törmännyt. Olen kuullut melkein koko tuotannon, paitsi kaikkia remixejä en ole, mutta muuten ja pidän ihan tosissani Conceived Sorrowista yhtä paljon kuin jostain Aoi Tsukista.
Bändin löysin kaverin kautta viidennellä luokalla ja ekaksi I'll ei kolahtanut, mutta sitten kuulin embryon ja se iski ja lujaa. SIitä lähtien olen kuunnellut bändiä.

Kyolla on ihan mahtava ääni ja hän on ihan uskomattoman hyvä laulaja. Muhun on jotenkin aina erityisesti iskenyt Kyon laulutapa. Rakastan dirun lyriikoita, en ole koskaan tavannut yhtä hienoja kuin heillä on. Jotenkin olen aina pystynyt omaksumaan itseeni dirun kappaleet, mikä ei todellakaan päde läheskään kaiken - hyvänkään - musiikin kohdalla. Melkeimpä kaikki dirun biisit on parhaita biisejä, riippuu mielentilasta mistä pidän kulloinkin eniten. Maininnan arvoisia on nyt ainakin Akuro no oka, THE IIID EMPIRE, AMBER, Ain't afraid to die, INCREASE BLUE, OBSCURE, [KR] cube, Cage, DOZING GREEN, CONCEIVED SORROW, THE PLEDGE yms... Ah, noita tulisi ihan liikaa jos laittaisin kaikki, joten siinä muutama. T^T

Levyjä en omista kun Gauzen ja Withering to deathin, mutta haluaisin ainakin Vulgarin ja The marrow of a bonen. Livenä en ole koskaan heitä nähnyt, mutta vielä joskus ihan varmana.
You're a little late, I am already torn.

Avatar
Shamix
Fani
 
Viestit: 6
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 9:59 pm
Paikkakunta: Riihimäki

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja Sefie » Su Elo 17, 2008 12:12 pm

Mä tutustuin Diruun tossa vajaa pari vuotta sitten. Ensimmäinen biisi oli Kodou, ja muistan vieläkin sen tunteen, kun katsoin sen youtubesta, kuinka hämmentyneeksi se veti. Kylmät väreet kulki iholla ja tuijotin näyttöä sillee monttu auki, tää on jotain aika makeeta :--O
Joo. Siitä asti on Dir en grey kuulunut suosikkien joukkoon, ja tulee kuulumaan niihin... jos ei aina, niin ainakin vielä pitkään.

Ei kulunut kauaa, kun Kodoun kuultuani päätin tilata withering to deathin. Odotukset oli korkealla, en ollut ladannut biisejä mistään koneelle, pari vain kuunnellut tubesta, ja kun se sitten postilaatikosta kotiin tupsahti, oli fiilis jännittynyt ja odottava. Tungin levyn - hellävaroen tietysti - kannettavaan cd-soittimeeni ja sulkeuduin omaan huoneeseeni.
Niistä kappaleista tuli äärettömän tärkeitä jokaisesta. Kaikista niistä kappaleista löytyy jotain, mitä rakastan, ja nykyäänkin wtd:n biisejä kuunnellessa mut valtaa hassu tunne, kun muistan, millaista niitä biisejä oli kuunnella silloin ensimmäisiä kertoja, muistan sen ajan, kun luukutin sitä albumia 24/7. Se on Miyavizmin ohella tärkein omistamani albumi, sillä on helvetisti tunnearvoa.

Dir en grey on rakkaus, se on jotain mihin en ei ole mahdollista kyllästyä. Se musiikki herättää niin monenlaisia tunteita, mikään toinen bändi tai artisti ei vielä ole tehnyt mulle samaa. Kiyoharu on aika lähellä, mutta ei ihan vielä yllä samaan.

Minulla on monia suosikkibiisejä, jotkut vaihtelevat, jotkut tietyt pysyvät aina. The Final nyt tietysti on ylitse muiden. Se tunne, minkä se kappale herättää kerta toisensa jälkeen... on rakkaus. Muita sydäntä lähellä olevia biisejä ovat Kodou, C, Child Prey, Yokan, Embryo, Garden, 24 Cylindres, repetition of hatred ja Disabled complexes. Ja monen monta muuta.

Toshiya on suosikkijäseneni. Se nyt vaan on... Totchi. Se persoona, soittotaidot, kaikki. Se hymy. Hyrrrn, fanityttöys.

Uutta sinkkua ja albumia odotan kuin kuuta nousevaa, odotukset on jossain tuolla pilvissä.
Can music save your mortal soul?

Avatar
Sefie
Bändäri
 
Viestit: 33
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 5:16 pm
Paikkakunta: Oulu

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja tiptoe » Su Elo 17, 2008 3:57 pm

Öö. Dir en grey oli ensimmäinen jiirubändi, jota kuulin, ja myös osittain siksi niin tärkee.
(varokaa nyt tulee offtopicia)Mun ernuuntuminenhan lähti käyntiin tässä vähän yli vuosi sitten kun tutustuin yhteen ihanaan ihmiseen (,joka muuten nykyään on yks mun parhaita ystäviä), joka oli auttamattomasti ernu. =) Se selitti mulle päivät pitkät mesessä kaiken maailman Antikuista ja Reitoista ja ties mitä. Mun reaktio oli yleensä jotakuinkin "lol, jotai japanilaista?" -tyylinen, en tajunnut mitä ihmiset näkee _Japanissa, hei haloo.

Sitten. Dirut veti Suomessa, Tavastialla, 2 keikkaa. En ollu kuullu koko bändistä sillon, joten en tietenkään ollut niitä katsomassa. Mutta yks toinen kaveripa oli, ja keikan jälkeen se selitti kaikkea mahdollista siitä keikasta/Dirusta yleensä. Sitten puheeks tuli nää suomelta kuulostavat laulunsanat. Kaveri linkkas Mökkiävellismin ja käski katsomaan. No minähän olin kiltti ja katsoin. Huomasin videon aikana itseasiassa tykkääväni siitä biisistä, ja se oli jokseenkin...outoa, koska olin päättänyt, että "minustahan ei sitten minkään sortin ernua tule !!1!!1".
Kuitenkin, se oli eka jrock-biisi ikinä, ja rakastuin siihen loppujen lopuks ihan totaalisesti. Ah ja voi, tätä nostalgian määrää!

Sitten ilmoitin tälle ernuystävälleni, kuinka paljon pidin siitä Mökkiävellismistä (ja kyllä, se on mulle mökkiävellismi eikä machiavellism, en osaa laulaa sitä muuten kuin suomeksi), ja siitäkös se sitten innostu! "mä lähetän sulle nyt kaikki dirut mitä mul on koneella, valmistaudu!"
Ja sitten aloin kuuntelemaan. Rakastuin niihin kaikkiin biiseihin ja ahmin hikiwikipediasta kaiken mahdollisen tiedon Dirusta päähäni. Mun "minä en ala kuuntelemaan japskia" -periaate sai kyllä vähän kyytiä :'''DD

Lempijäsen on Toshiya. En osaa edes perustella että miksi! 8''D Kun se vaan on. Aluks rakastuin Kyoon ja sen ääneen erityisesti, mutta se kuitenkin vaihtu pikkuhiljaa Totchiksi.

Lempibiisi. Niitäkin on niin monta, yhyy. OBSCURE on kestorakkaus. Yokan, Jessica, Ain't Afraid to Die (ain't afraid of Die), dead tree, Merciless Cult, Conceived Sorrow...
Ja yksi, mihin liittyy hemmetisti muistoja, on Gardenin melkein 11-minuuttinen live. (http://www.youtube.com/watch?v=Fr0REUqW62Q) Rakastan sitä. ;__; ja oon jotenkin onnistunu saamaan sen koneelleni 'pelkkänä biisinä', ah...
Ja tietty se Mökkiävellismi, kun se kerta on eka jrock-biisi and stuff~

LempiPV on varmaankin dead tree taaaikkaa Akuro no Oka (Totchi=♥).

Ja nykyinen tyyli...no, Marrow of a Bone ei oo niin mun juttuni, vaikka se levyhyllyssä onkin. Onneks toi Uroboros nyt sitten on vähän enemmän sitä mistä mä tykkään.
Ois tietenkin ihanaa nähdä Dir en grey vielä joskus visual keinä, mutta se on käytännössä melkein mahdotonta, ja hyväksyn sen - jätkät on päättäny olla olematta visual kei, ja se on sitten siinä. Piste. Sitäpaitsi ne on jo melkein vanhuksia... 8DD

Visual kei-kausi oli _erittäin mun mieleeni. Tykkään meikkaavista miehistä. (okei, meikkaavista, aasialaisista miehistä nyt ainakin...) Ja musta _on viehättävää, kun meikkaavat, aasialaiset miehet pukeutuu korkokenkiin, PVC-nahkahameisiin ja bling bling-asusteisiin. Ja oi ne hiukset.♥

Ja levyjä löytyy 3 kipaletta, Withering to death. (ja se oli muuten ensimmäinen jrock-levy minkä ostin, olin oikeasti ihan kauhuissani! "omg ostin japanilaisen levyn!!1"), Vulgar, ja Marrow of a bone.

Ja todellakin ootan innolla uutta levyä (ja singleä)! Varsinkin kun tosta Urosporosta nyt on luvattu enemmän Withering to death.in tyylistä. (=niin, jälkimmäisenä mainittu ei toki ole mun lempilevy _4evah_ tai mitään..) Ja Glass Skinin sample.. ;__; pure love~

tästä tuli kamala hehtaariviesti.......
Talk to the mirror ⌈oh, choke back tears⌋
‒ and keep telling yourself that
"I'm a diva!"


avatar by 8mm_sky

Avatar
tiptoe
Roudari
 
Viestit: 60
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 4:30 pm
Paikkakunta: sängyn alla

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja jasper » Ti Elo 19, 2008 3:58 pm

Dir en grey. Tunnetaan myös mun suusta nimeltä rakkaus, elämä, armahdus.
Vaikka harastankin viha-rakkaus suhteita etenkin Kyon kanssa. Siitä on nyt muutama vuosi, kun näin ensimmäisen musiikkivideon Diruilta. OBSCURE, kuinkas ollakkaan. Taisin olla sillon joku 10-12-v, ja hämärien muistikuvien perusteella näin sen _telkkarista_. No, ei ollut rakastumista ensi silmäyksellä. Ihmettelin vaan silmät pyöreenä isälle, ettei ole mikään ihme jos ei ole niittänyt mainetta kotimaansa ulkopuolella juurikaan. Kului sitten muutama vuosi, ja suomen korkein japanibuumi aalto. Isoveljen koneelta löytyi muutama biisi diruilta - mazohyst of decadence, Byo「」Shin, GARDEN ja OBSCURE ainakin. Kuuntelin Byo Shinin, enkä todellakaan pitänyt kuulemastani, olihan kyseessä MISSAn versio, uudempaa on oppinut jopa sietämään. Lisäksi pitämättömyyteen luonnollisesti vaikutti se, että Diruja oli tullut halveerattua oikein olantakaa, eihän tosihevari kuuntele mitään japanin lahjaa maailmalle. Ei vaikka solisti on uskottavampi lavalla kuin useampi muu, tai se että kappaleet koskettavat jostain todella syvältä tuntematta edes lyriikoita tai niiden sisältöä. Ei siinä kestänyt kuin puolisen vuotta kunnes tuli kolmas ja samalla viimeinen kohtaaminen Dirujen kanssa, nyt 24ko Cylinderin ja 5Ugly Kingdomin voimin. Rakastuin. Rakastuin itse biisiin, Kyon ääneen, tunnelmaan joka nostatti ihon kananlihalle vaikkei ymmärtänyt sanaakaan sekä siihen punapäiseen kitaristiin.

Lempijäseneksi on muodostunut Die, ja alkuperäisestä tavaramerkistään huolimatta jaksan välittää yhä eniten tuosta kitaristista, jota ei voi livejen jälkeen sanoa komppikitaristiksi, ja kakkoskitaristikin tekee pahaa. Vaikken musiikista niin paljoa teknisesti ymmärräkkään, on Die yksi helvetinmoinen kitaristi. Lisäksi se on kuin mun alteregoni - typerä, jätkä joka vaikuttaa siltä ettei osaa ottaa mitään vakavasti, hauska ja äänekäs. Se vaan nappasi. Hyvänä kakkosena tulee Toshiya, johon ihastuin vasta hyvän aikaa kuunneltuani Diruja. Toshiyan myötä mulle kehittyi paljon parempi bassokorva, ja yleisestikkin japanilaisen musiikin mukana olen oppinut kuuntelemaan muutakin kuin sanoja tai solistin ääntä ja musiikki on ottanut sen paikan mille se kuuluukin.

Lempibiisejä on useampi kuin laki sallii, ja toisinaan ne vaihtelevat hyvinkin paljon. akuro no oka, namamekashiki ansoku, tamerai ni hohoemi, higeki ha mabuta wo oroshita yasashiki utsu, embryo, kodou, ain't afraid to die, 24ko cylinder, the final, jesus christ r 'n r, merciless cult, clever sleazoid, c, obscure, garden, kasumi, drain away, amber, child prey, audrey, grief, cage, red... [em], hydra -666-, bottom of the death valley, raison d'etre, audience killer loop, the iiid empire, berry, children, umbrella, zomboid, jessica, fukai, cage >|< mix, jealous -reverse- etc. näin pitkästi ja unettavasti.

Missään tyylissä ei ole mitään vikaa niin kauan, kunhan sen tekee hyvin. Valitettavasti TMOAB ei ole onnistunut vakuuttamaan ainakaan muo siitä, että Dirut osais tehdä _hyvää_ ja raskasta musiikkia samaan aikaan - ainakaan kokopitkän studioalbumin verran. Tai toimiihan TMOAB ainakin pätkissä, mutta kokonaisuutena se kusee alleen ja pahasti. Lisäks oon pahoillani siitä, että Kyo käytti niin runsaalla kädellä englantia, koska se pikkumies osaa vain kirjottaa 304 kertaa paremmin japaniks kun englanniks. Ja lyriikoiden tason vaihdoksen kyllä huomaa kun väsäilee niiden parissa hetken jos toisenkin. [ invalid black rose family ] Vaikka, löytyyhän vanhemmastakin tuotannosta raskaampaakin matskua, joka kuulostaa hyvältä. ehkä TMOAB pitäis siis vaan kuittaa niiniä lainatakseni pintaliidolla.

Tuotantoa fyysisenä omistan hävettävän vähän - VULGARin sekä eurooppa- että japani-painoksen ja RETTOU GEKISIN ANGYA FINAL 2003 5 Ugly KINGDOM 01.11 YOKOHAMA ARENA. Mutta koko tuotanto löytyy kyllä koneelta, ja joka ikinen biisi muutamaa kolmea remixiä huolimatta on tullut kuunneltua ja suosikkien lisäksi löytyy ne, joita ei kuuntele sitten missään mielentilassa. Mutta ihan hyvä näinkin, vaikka UROBOROSta kohtaan lankeekin suuret odotukset.
Viimeksi muokannut jasper päivämäärä La Elo 30, 2008 1:30 am, muokattu yhteensä 1 kerran
ja taas
hierrät a i k a a s i verille

Avatar
jasper
Vuoden Kiyoharu
 
Viestit: 841
Liittynyt: Ti Elo 19, 2008 2:10 pm
Paikkakunta: helsinki

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja Mikakun » Pe Elo 22, 2008 4:20 pm

Mä löysin Dirut sillä tavalla, että.

Tutustuin yhteen ihmiseen noin.. 3 vuotta sitten. Se rupes kuuntelee Japanilaist musaa noin 2 ja puol vuotta sitte ja ehdotti, et, hei, mäkin voisin kuunnella vähän ja kattoo, et mitä tykkäisin. No. - mähä kuuntelin. Ekan An cafee, sit Diruja -Täs kohtaa pamahti. Mun sydän siis. Kyon ääni vallotti mun pään. En pystyny keskittyy mihinkään muuhun. Vähän niinku jähmetyin. Sit laitoin kovemmalle ja kuuntelin tarkemmin. Sit tiesin, et jos tää ei oo ainut näin hyvä biisi, olin löytäny lempibändini. Jaa, mitenkö niin nopeesti päädyin siihen tulokseen? -Eiks sitä sanota rakkaudeks ensi silmäyksellä XD Mul oli kyl ensi kuulemalla, eikä silmäyksellä, mut kuitenki, samaa hommaa ne meinaa. Kyon ääni oli jotain niin erityislaatuista, niin jumalaista, niin hienoa, ettei siitä vaan voinu olla pitämättä. Kuuntelin lisää biisejä ja päätin sit, et tää on sellanen bändi, mitä oon kauan ettiny. Sellanen, jota en haluu ikin unohtaa. Niin se meni.

Eli oon nyt kuunnellu Diruja noin 2 vuotta ja oon ruvennu pitää niistä kokoajan vaan enemmän ja enemmän. Nyt ei tulis mieleenkään, et saattasin joskus lopettaa dirujen kuuntelun. Ei oo aikomustakaan siihen suuntaan. Toivon et en lopetakkaa niiden kuunteluu. Mistään syystä. Toivon, ettei kukaan voi estää mua kuuntelemasta niitä ja käymällä niiden keikoilla. Toivon..

Lempijäsen. Helppo. Kyo. Tää on taas tää mun laulajafetissiin viittaava osanen tästä viestistä, mut ei se siitä johdu. Kyon monipuolinen ääni vaan on jotain niin ihanaa, niin kaunista, niin jumalaista, niin erityislaatuista, niin täydellistä. Ja Kyo on kaiken lisäks vielä sairaan hotti. Siis ei sillä, et pitäisin siitä sen takia, että se on hotti XD se vaan sattuu nyt olemaan. Siitä on ajan kanssa kehkeytyny mun lempijäsen, lempilaulaja, esikuva, lempijapanilainen yleensäkin. Diesta pidän myös hieman enemmän, kuin Kaorusta, tossusta ja Shinpasta, mutta Kyo on se ykkönen. Oli, on, tulee aina olemaan.

Lempibiisi.. hmm.. näitä on kyllä monta...
Saku
Spilled milk
Namamekashiki ansoku, tomadoi ni hohoemi
Kodou
C
obscure
child prey
yokan
cage
Jesus christ R'NR
red...[em]
The final
Drain away

No joo, tos ois PARI (hah, tosiaanki, joo, pari lol.) parasta, mut lista jatkuis äärettömyyksiin, jos kysyttäis vaan, et mistä kaikista PIDÄN, mut noi on nyt lemppareita X''DDD
Biisit, joista en niinkään pidä, ovat ihan ensimmäisiä, visuaaliSINTA aikaa edustavia :'D Kyolla on niissä jotenkin outo ääni ja muutenkin >: En tarkota, että ne huonoja olis, mutten vaan pidä niistä :/ Eniten pidän ns. keskivanhasta dirusta ehkä eniten :)

LempiPV.. Ainakin
Saku
Kodou
Cage

emt..

OOH, JOO! Uus levy! UROBOROS!! Eli niin sanotut, urhoolliset ho... krhm, anteeksi porot. Ootan tosiaanki innolla, et se ilmestyis.<3 Jossain sanottiin, että VIELÄ RASKAAMPAA KUIN AIEMMIN, mutta saa nyt nähdä. Ite toivosin oikeestaan enemmän wtd tyylistä. Sehän se. Mun lempilevy. Monipuolisin. Ihanin. Erityisin. Täydellisin. Mutta vaikka tulis kunno DEATH METALLIA, niin ANTAA TULLA VAAN! *ottaa haasteen vastaan* XDDD

jooeipätäsmuutamoi.
"Tie jota kävelimme yhdessä silloin on kadonnut.
Aina me kävelimme, voinko joskus vielä tavata sinut?

Vienosti kaltevan kukkulan huipulla, lumi hiljaa putoilee. Minä ymmärrän, etten voi tavoittaa sinua, vielä."

Avatar
Mikakun
Fani
 
Viestit: 11
Liittynyt: Pe Elo 22, 2008 3:00 pm
Paikkakunta: Hellsinki

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja yliannostus » La Elo 23, 2008 8:22 pm

No pakkohan tänne on jotain naputella, vaikkei aivot nyt oikee käy kunnolla. Eli en kirjota kovin pitkästi, ku muutenki oon tän selittäny jo tuhanteen kertaan. :'D

Siispä siis. Kyllähän siitä alkaa olemaan kohta jo 5 vuotta aikaa (herra isä sentään), kun kaveri ala-asteella iski mulle napit korviin ja käski kuuntelemaan. Eka biisi oli siis, uskokaa pois, Pink Killer ja rakastuin ihan straight away. Internet oli kova sana - ja on kai edelleen lol - ja etsiskelin sitten innostuneena tietoa, kuvia, musiikkia, ihan mitä tahansa, mitä sillon netistä irti sai.

Parin ensimmäisen kuukauden aikana en meinannut millään erottaa jäseniä toisistaan, ja nythän se tuntuu aika naurettavalta, kun tunnistaisin herrat kilometrin päästä. Muutenkin tiedän niistä ehkä vähän liikaa (= kaiken, myös sellasia asioita, joita en haluis tietää). Kavereilla on aina "Wtf, miten sä tollasta tiiät?!" -ilmeet, kun alan selittämään. Eli, toisin sanoen, oon yli-innokas fanityttö ja Diru on mun elämä. Angst. 8(

Oon nähny ne nyt kolme kertaa. Kerran Ankassa, kaks kertaa Tavastialla. Saksassa olis toki voinut käydä pyörähtämässä, mutta eipäs sitten tullut käytyä. Ankassa itkin koko keikan ajan. Tavastian sunnuntain keikalla menin shokkiin ja paruin _aivan järjettömästi_ (+ pyörryin jossain vaiheessa hetkeksi), kun ne päättivät soittaa Drain Awayn ja 24 Cylindersin. Ikinä en uskonut noita biisejä kuulevani livenä, kun vielä pari vuotta sitten elin vakaasti siinä uskossa, etten tule koskaan Dirua edes näkemään. :---D Mutta juu, maanantain Tavastian keikalla en saanut puserrettua edes yhtä pientä kyyneltä, vaikka kuinka yritin. XD;

Musiikista on vaikeaa sanoa mitään. Pidän _kaikesta, mitä niiltä vaan löytyy. TMOAB vaati toki jossain määrin totuttelemista, mutta se ei missään nimessä ole huono. Vähän enemmän kun niitä korviaan käyttää, saattaa sen ehkä ymmärtää. Lempibiisiä en edes yritä valita, koska se on mahdotonta. :'D

Fanikannasta mulla on hyvin vahva mielipide, joka pohjautuu siihen, mitä oon tässä vuosien aikana valitettavasti joutunut näkemään ja kuulemaan. Se kusee - ja pahasti. Ainakin suurimmaksi osaksi. "Ne oli nii enemmä kawaii ku ne oli viel visual kei ja niil oli sillo parempaa musiikkii! En ees oikeestaa kuuntele nykystä tuotantoo ku se on iha paskaa, mut oon kyl silti niitte fani!" <- Ei, et ole fani. Älä edes yritä, feilaat kuitenkin. Ja kuten tästä huomaa, oon hyvin vittuuntunut suurimpaan osaan faneista ja näin se tulee varmaan pitkään jatkumaankin. :'D Amerikasta ja Euroopasta löytyy pahimmat, mutta eipä ne japanilaisetkaan ole mitään puhtoisia enkeleitä. Jotkut aika hirveitä, jos totta puhutaan.

Eipä tässä kai muuta. Oottelen sitä päivää, kun oon tarpeeks rohkee ottamaan tatuoinnin, heheh. 8)

Ai nii, ps. Jos joku on kiinnostunut juttelemaan mun kanssa Dirusta, niin feel free. Kaverit ei nimittäin enää jaksa kuunnella mua. :'D
いつからだろうこんなに瞳が死んだのは。。。

晴れ晴れしい朝よ皮肉に
-おはよう-

Avatar
yliannostus
Bändäri
 
Viestit: 36
Liittynyt: To Elo 14, 2008 6:02 pm

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja GanesaIX » Su Elo 24, 2008 6:44 pm

Hienoa, tulen tänne topikkiin, joka kattaa reippaasti yli puolet elämästäni.

Alunperin kuulin bändiä kun olin... 16-vuotias? Kaiketi niin. Opiskelin opistolla ja asuin asuntolassa. Pelailin sitten pöytäroolipelejä ja eräs peliporukan tyyppi sattui olemaan japanilaisen musiikin ystävä siinä myös, kuten minäkin (tosin kuuntelin siihen aikaan japanilaisen musiikin surkeampaa puolta, eli poppia). No, herra sitten näytti siinä Obscuren PV:n ja vieläpä sen sensuroimattoman version - ei oikein uponnut, saati antanut hyvää kuvaa Kyosta meikälle.

No, ei siinä mitään. Kului vuosi niistä ajoista ja kaikki ystävät sitten kuuntelivat Dirua minkä kerkesivät ja minähän tietenkin olin dissaamassa aina poikia. Eräänä iltana sitten eräs henkilö sai ujutettua minulle mesen kautta Cagen ja bassosoolon aikana meikää sitten vietiin kuin pässiä narussa - se oli rakkautta. Kiitos siis Toshiyalle, että aloin ymmärtämään jotain tämänkin bändin päälle.

Tietenkin, ensimmäinen rakkaushan luonnollisesti näistä palleroista oli Toshiya. Fanitin sitä kuin viimeistä päivää ja olin miltei aina ilmeellä "♥w♥" menossa mukana kun jossain oli jotain, mikä jotenkin jollain edes utopistisella tavalla liittyi kyseiseen basistiin. No, Toshiyan fanituksen jälkeen koettiin pieni Kyon ihkutuskausi, joka nuupahti noin... parin viikon jälkeen ja palasin takaisin Toshiyaan.

Vielä huvittavamman fanitusreissuistani tekee se, että satuinpahan olemaan anti-Kaoru-fani niinä aikoina vielä, kunnes... muistaakseni Akuro no Okan live Osakajo Hallissa sorruin ensimmäisen kerran ajattelemaan, että herranjumala, tuo mies on... hyvännäköinen. Sen jälkeen vielä bongasin Gardenin aikaisen Kaorun ja silmät menivät sitten väkisinkin sydämien muotoon, koska... se oli upea näky.

Lopulta siinä oli pakko taipua ja myöntää, että Kaorussa on sitä jotain. Toshiya vielä piti hetken ajan sitä johtopaikkaansa mutta... Kaoru vei sen. Aika helposti jopa. Siitä lähtien sitten Kaoru on ollut suosikki ja tulee pysymään sellaisena. Kukaan jiiru ei ikinä tule viemään sen miehen paikkaa. Siinä miehessä on jotain sellaista karismaa ja hyvä ulkonäkökin kaupan päälle (tarkoitan kyllä sitä nykyistä ulkonäköä tässä ihan, en visual keitä), että meikä on väkisinkin läähläähipivinkuvinku kun näkee jonkun kuvan.

Suosikkibiiseistä tuleekin sitten mukava lista, sillä en ole näitä "faneja" jotka sortuvat siihen että se on joko vanha Diru tai uusi Diru, ei kumpikin. Minähän tykkään yhtä lailla Zakuron kaltaisesta slovarista kuin mitä LIE BURIED WITH A VENGEANCEn kaltaisesta paukuttamisesta. Eli, tämän hetken suosikit ovat seuraavat (eivät sitten ole missään erityisessä järjestyksessä, muuta kuin siinä että miten ne mieleeni tulevat): Gyakujou Tannou Keloid Milk, Erode, Byo [] Shin (six Ugly-versio), KODOU, Merciless Cult, Myaku, Egnirys Cimredopyh, Bottom of the Death Valley, FILTH, JESSICA, Setsuna, Yurameki, CLEVER SLEAZOID, THE PLEDGE, LIE BURIED WITH A VENGEANCE, Taiyou no Ao, Zakuro, [KR] Cube, Ryojoku no Ame (single-versio), DOZING GREEN, - Mushi -, - kigan -, THE FINAL, Red ... [em], Riyuu/Wake, Aoi Tsuki... Listahan jatkuu loputtomiin.

Ja nyt jos ihmiset alkavat ipisemään että "ei Diruil niiku oo mitää Setsuna-nimist biisii!!11" niin ne voivat juosta vuorille epätietoisuutensa kanssa - Diruillahan on sellainen biisi, mutta SITÄ EI KOSKAAN LEVYTETTY. Pojat soittivat sen ainakin ensimmäisessä livessään vuonna 1997, josta siis minun koneellani oleva versio on rippaus (nimittäin minähän helvetti tunnistan Kyon äänen kun sen kuulen). Sama juttu on myös yhdessä toisessakin kappaleessa josta tykkään - nimittäin Ai Murasaki Iro. Pojat eivät koskaan levyttäneet sitä, vaikkakin parikin kertaa esittivät liveissään. Ai Murasaki Iro on balladimainen biisi, jonka he vetivät sitten aina Mazohyst of Decadencen jälkeen. Ensin joku hemmetin tylsä ja pitkä biisi tyyliin Mazohyst of Decadence ja sen perään vielä hidas balladi Ai Murasaki Iro joka on n. 7 minuuttia kestävä - en ihmettele miksi yleisö vaikutti kyllästyneeltä/tylsistyneeltä, ja juurikin yleisön reaktion takia pojat jättivät sitten tämän hempeän kappaleen levyttämättä. Harmi.

Yksi asia josta jaksan jauhaa Dirujen yhteydessä on myös sitten tämä ah-niin-ihana Ganesan kitarasarja jota Kaoru aikoinaan käytti (kyllä, olen niin yyber-Kaoru-obsessoitunut että fanitan myös herran käyttämiä kitaroitakin!) ja niistähän juontaa sitten nikkinikin nykyisin. Itse asiassa sen suhteen fanitukseni kanssa näkyy huoneessani - seinälläni on kahdeksan Ganesan kuvaa, eli kaikkien paitsi yhden, sekä sitten kitaroiden tiedot vieressä. Harmillisesti samanlaista infopakettikuvaa en ole löytänyt Ganesa IX:stä, koska Kaoru harmillisesti soitti sillä niin vähän aikaa ettei hänen kuvagalleriaansa ole mitään eksynyt sen kitaran kohdalla. Tietenkin omistan siitä kuvan koneellani (jumalauta se on UPEIN kitara minkä meikä on ikinä nähnyt!).

Nyt siis tähän mennessä olen tyytyväisesti onnistunut polttamaan Diruihin rahaa reippaasti yli 500 euroa, eikä loppua vielä näy koska sain tilattua Glass Skinin limited first press editionin. ♥ GanesaIX kiittää ja kuittaa. ♥

Avatar
GanesaIX
Taustalaulaja
 
Viestit: 273
Liittynyt: Su Elo 17, 2008 7:30 pm
Paikkakunta: Actuate Eden

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja hinua » Pe Elo 29, 2008 7:41 pm

Haha. En pysty pysymään erosta lempiaiheestani XD

Ekan kerran mulle iskettiin Diruja naaman eteen Cagen PV:n muodossa kuudennella luokalla. Eli... Neljä vuotta sitten, kun nyt olen lukion ekalla.
Alkuun olin vähän silleen "lol mitä tää ny on jotain mekkoja ja kirkkaanpunaset hiukset" mutta koska Toshiyan bassosoolo koukutti, niin kotiin päästyäni avasin koneen ja youtubitin Cagea loppuillan XD Siihen aikaan kuuntelen enemmän Larukua ja jotain Hamasakia, joten Dirut paljoa kiinnostaneet.
Sitten joskus seiskaluokan lopulla mulle iskettiin joku random Diru fanvideo naamaan ja olin sillee "Vähä rajuu mä kans!" kun katselin poikien epämääräisiä touhuja, ja sitten havahduin itsekin, että dadaa, näillähän saattaa olla muitakin biisejä kuin se Cage joka oli sellainen vähintään kerran päivässä biisi.
Joten joskus seiskalla aloin oikeasti kuunnella niitä, silleen kunnolla.

Cage oli pitkään lempibiisini, mutta nyttemmin on Kodou ja Ain't afraid to die menneet vähän niinkun ohi. Grief on myös aivan ihana biisi, en itsekään tiedä miksi, mutta kun sitä kuuntelee niin tulee hyvä olo. Ihan oikeasti, nukahdan siihen jos muuten en saa unta XD
Ja vaikka rakastuinkin Diruissa ekan kerran Toshiyan bassosooloon niin sitä enemmän tykästyin Dien kirkkaanpunaiseen hiuspehkoon, koska punainen on mun lempiväri. Ja sittemmin, ei todellakaan ulkonäöllisistä syistä, Die on ollu aika hieno mies. Ei hyvännäköinen, mutta hieno. Se osaa soittaa kitaraa. Ja sen hiukset oli hienonväriset. Ja nykyäänkin ne on kivat. Tykkään sen ulkonäössä hiuksista ja nenästä. Ja se näyttää parhaimmalta kitaransa kanssa. Muuten en tykkää sen ulkonäöstä.
Lempi PV on aika vaikea päätös. Yokanin PV on ihan kiva, samoin Cage. Kodou on myös aika huisi ja... Emminä tiedä, en kauheasti jaksa tarkastella niitä.

Minua naurattaa ajatella, että joskus kasin alussa Dir en grey oli ihan henki ja elämä XD Siis oikeasti, muistan, kuinka äiti sanoi Diesta jotain "Aika ruma mies" ja aloin tyyliin itkeä, että min idoli ei ole ruma. Olin reppana. En kestänyt kuunnella, kuinka mutsi mollasi niitä koko ajan, mutta silti oli koko ajan pakko höpöttää niistä jollekkin, vaikka sitten äidille. Oi tätä häpeän määrää. Nykyään olen vähän enemmän relax asian suhteen. Kestän kuunnella tuntikausia kritiikkiä lempibändistäni [koulussa <3] enkä enää edes itke vaikka joku sanookin jotain niistä rumaksi. Mutta sitten kun ajattelen jotain... En esimerkiksi tykkää yhtään kun Kyo raapii itseään tai vastaavaa. Siis ei ole kivaa. Se itkettää aina, syystä jota en tiedä. Eihän se edes minulle kuulu, mitä se lavalla tekee, mutta silti.

Uutta singleä ja levyä odotellaan isin kanssa ihan fiiliksissä XD Ollaan jo väännetty kättä onko se raskaampi kuin edellinen, vai ei. Siitä ollaan ihan varmoja, että samanlaista lättyä ei tuu XD Ja fatsi lupasi jo ostaakin ne miulle joskus, njähnjäh... On se kiva on isin on aivopessy Diruihin <3

Kaksi kertaa olen poitsut livenä nähnyt. Nyt on vähän sellanen olo, että ajatus Dirujen keikalle menemisestä pelottaa. En tiedä miksi, joku vaan saa aina kauhean ahdistuksen nostamaan päätään sisälläni, kun ajattelen Diruja livenä. Tavastialta tarttui mukaan paidan ja singlen lisäksi Toshiyan plektra, asia joka sekin tuntuu niin oudolta. En koskaan saa mitään ja sitten mun kädessä onkin Toton pleku. Se on outoa, mutta hullun hienoa ja kivaa. Ankkarockista ei tullut mukaan mitään Diruihin liittyvää, kosolti noloja muistoja ja... No yks köyhä juttu josta ei puhuta.
Ja Kaorun basso on seksikäs <3 XD

Jos nyt tiivistän niin neljä vuotta Diruja kuunneltu ja yhä tykkään ja on lempibändini. Sanoituksia rakastan, ne on hienoja ja... En osaa kuvaillakka. Olen huono.
Kuva



avatar by cateris@lj

Avatar
hinua
Teknikko
 
Viestit: 241
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 7:24 pm

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja getsuei » To Syys 04, 2008 11:24 pm

juu, piti tänne tulla seikkaileen.

diru tosiaankin on paras bändi mikä on olemassa. ja välillä sitä tulee kuunneltua 24/7 ja välillä taas vähän vähemmän. mutta kuitenkin joka päivä jonkun verran.
leeempi jäsen..en oikeen tiijä, kaikki niistä on omalla tavallaan niin...niin. mutta niin, ihan alussa lempi tyyppi oli shinya~ ja sitten se vaihteli jonkun verran kaikkien kesken ja nykyään taas tykkään kaikista yhtä paljon. jeh
lempi biisejä on oikeestaan kaikki. mutta jos nyt jotain erityisiä pitäis sanoa niin embryo, mushi, dozing green, cage. kaikkiin liittyy niin paljon muistoja, mutta noihin ehkä eniten. mm. ja tuotaa, kyl tulee ain pieniä lagaus hetkiä dirun takia. et vaan jää kuunteleen niit biisejä ja niin. ja sitä ei käy kovin monen bändin kohdalla.
ja no keikkoja on ollu ankassa ja tavastian ekalla keikalla, siis mis itse oon ollut. ja oon kyllä onnellinen kun niille pääsin, ja molemmista tykkäsin ~
sit levyjä löytyy tmoab, wtd, vulgar, decade 2003-2007, agitated scream of maggots ja dozing green~ ja glass skin on kyllä tulossa sitten kun se nyt ensin julkastaan ym~
ja muuta kamaa on sit keikoilta ostetut kaks paitaa ja kangasmerkki...ei vissiin muuta?

jea, siinnä se lagaava juttu
do i smile? do you smile? do we smile?


avatar by lj

Avatar
getsuei
Fani
 
Viestit: 1
Liittynyt: Ti Elo 26, 2008 7:31 pm

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja korvapuusti » Pe Syys 05, 2008 4:19 pm

ohp kirjoitti:7th ALBUM『UROBOROS』2008.11.12 RELEASE
    SA BIR
    VINUSHKA
    RED SOIL
    慟哭と去りぬ
    蜷局
    GLASS SKIN
    STUCK MAN
    冷血なりせば
    我、闇とて・・・
    BUGABOO
    凱歌、沈黙が眠る頃
    DOZING GREEN
    INCONVENIENT IDEAL


eli uroboros-plätyn tracklist. .. ... bugaboo. ... .. ... no comments.

.. nyt mua vaan hajottaa enää. 8'''D


/ löysin noi japaninkieliset biisit romanjiksi ja enkuksiki. tuo tyyppi, joka noita käänteli, sanoi, ettei oo 100% varma saiko nuo oikein.

慟哭と去りぬ [Doukoku to Sarinu] Lament and Leave
蜷局 [Toguro] Coil
冷血なりせば [Reiketsu Nariseba ] Cold Bloodedness
我、闇とて… [Ware, Tamitote...] I, Darkness/ My Darkness
凱歌、沈黙が眠る頃 [Gaika, Chinmoku ga Nemuru Goro ] Victory, The Silence of Sleep

toguro. .. ... ... eeps, tulee nyt vaan mieleen gazette.
meow meow meow

Avatar
korvapuusti
Bändäri
 
Viestit: 34
Liittynyt: To Elo 14, 2008 6:23 pm

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja ujopissa » La Syys 06, 2008 11:52 pm

Kuten monien muidenkin,myös mun yks lempibändeistä DIRPAT 8D ...muistoja muistoja.Kyo ja kumpparit >83
Nnooo dirpat on muistaakseni toka j-rock bändi mitä rupesin kuuntelemaan silloin aikojen alussa (eli joskus 2-3 vuotta sitten)
Kattelin siinä jotain Plastic Treen Ghost-videota ja sitten jostain nettisivulta rupesin etsiskelemään lisää tietoa näistä j-rock bändeistä koska pidin kuulemastani.Sitten...silmieni eteen tuli pitkä lista bändien nimiä listan päässä oli bändi nimeltä Dir en Grey.
Ajattelin että Jaahas tuohan kuulostaa kivalta kuunnellaampa jokunen kipale~--> youtubeen ja hakusanaksi Dir en grey.Eka video mikä tuli siihen,oli Saku. Klikka klik kattelin videota ja kuuntelin Kyon karjuntaa ja olin sillee EI JUMALAUTA KUKA TÄMMÖSTÄ MUKA KUUNTELEE D8
Toisin sanoen silloinen joku 12 vuotias minäni ei kovin pitäny kuulemastaan.
Jatkoin japsi musan kuuntelua (mm.BoA,V6 X'D) enkä sen kummemmin muistanut koko Dir en Greytä.
KUNNES taas törmäsin jossain nettisivulla kyseiseen bändiin ja päätin antaa sille toisen mahdollisuuden.Kuuntelin kappaleen Cage ja tykästyin.
Mutta sitten se taas vain jotenki joutui unholaan.
KUNNES koitti Animecon 2007 ja myyntipöydän luona huomasin Dir en greyn levyjä.HAA otampa tuon tuosta,aattelin ja kaappasin Marrow Of a Bonen itselleni.Kotona kuuntelin levyä ahkerasti ja LOPULTA rakastuin :3♥
Minullaki tulee joskus semmosia kausia että kuuntelen diruja 24/7 ja sitten taas sillee etten pitkään aikaan kuuntele.

Lempijäseneni on EHDOTTOMASTI Die ♥ _______♥ jätkä on niin prkleen hyvä soittamaan ja kaiken lisäksi komea ja jaja PARAS yksinkertasesti. *ihkutusta* muttakuneivoimitään. Die-chaaaaaaaan kiidän luoksesi~
ennen tykkäsin Kyosta (yllätys yllätys) eniten mutta sitten huomasin sen ihanan,punapäisen kitaristin ja...AH.Vuosisadan rakkaus tarina.
Toki Simppa,Tossu ja Kaokao (EI TAOTAO XD) soittaaaaavat myös ihan pirun hyvin ja silleee.
Ja Kyolla on ihana ja persoonallinen lauluääni. Joissain kohtaa semmosen vähän "dramaattisen" kuulonen :D I likeeee.

Levyistä omistan vaan Marrow of a Bonen ja Vulgarin + Agitated screams of maggots single. Mutta tarkotus olis ostaa Withering to death tässä lähiaikoina. Siis mun kaikki lempibiisit suunnillee on siltä levyltä ja mulla ei oo sitä ;_____;""
Ja kaverilla katottiin Withers and withers dvd ja se oli joku aivan mahtava.Dien villapaita X3 ehee.

Njuu ja lempibiisejä on tällä hetkellä:Kodou,THE FINAL,C,Namamekashiki Ansoku Tomadoi Ni Hohoemi,Kasumi,Grief,Obscure jaAudience killer LOOP
Ja muita hyviä on mm. Agitated screams of maggots,The pledge,Yokan,Drain away ,Red...(Em) etc etc.
THE FINAL on niin kaunis *O* OOn aina rakastanu sitä kappaletta.itku siinä tulee ku kuuntelen sitä ;^;
ainii se uusi biisi,Glass skin on myös ihan sika hyvä.

Biisejä joista EN tykkää on aika vähän...No en tykkää esim.The deeper vileness:istä yhtään o__o ei vaan iske.Tsumi to batsu on myös jokseenkin ärsyttävä kappale.

oho kello on jo aika paljo..varttii vaille yks yöllä. nnooo mutta ainahan multa aikaa löytyy lempibändi sepityksille.
NOH,joskus on kysytty tykkäänkö enemmän Dirujen vanhasta vai uudesta tuotannosta niin voisin sanoa että vanhemmasta enemmän.
Marrow of a bone ei ole HUONO levy mutta ne biisit vaan kuulostaa jotenki siltä niinku ne toistais itteään:karjuntaa ja kovaa mättöa biisistä toiseen.Vanha tyyli parempi,mielipiteeni siinä.
Uuessa pukeutumistyylissä ei tosin mitään vikaa. Eikä vanhassa.

Diruja en oo päässy ikinä kattomaan ku satun asumaan n.500 kilometrin päässä Helsingistä.
Ja vanhemmat ei ois iki maailmassa päästäny mua Ankkarockiin,eikä senpuoleen Tavastiallekkaan -.-
Mutta elätän toiveita täällä että ens kesänä pikku dirpat lentäis suomeen keikalle ja pääsisin sinne
8) hope so
♫ Yeah, there was a boy who wanted to fly ♫

Avatar
ujopissa
Fani
 
Viestit: 17
Liittynyt: Pe Syys 05, 2008 4:19 pm

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja GanesaIX » Su Syys 07, 2008 8:51 pm

Tulen tänne jurnuttamaan nyt, koska aiheeni on täysin Diru. Oikeasti siis... haluan tietää (koska täällä kuitenkin on niitä hemmetin ernuja, jotka eivät vain jumaliste viitsineet odottaa), että mikä siinä on niin kamalan vaikeaa odottaa, että on virallinen julkaisupäivä singlelle? Eikö teillä ihmisillä tosiaan löydy kunnioitusta pojille sen vertaa, että kun ylistätte maasta taivaaseen, että voisitte odottaa siihen tämän kuun 10. päivään asti, häh?! Oikeasti, tekee mieli raivota jokaiselle taulapäälle, joka ei viitsi olla mitenkään kunnioittava poikia kohtaan vaan warettaa sen sinkun armotta ENNEN AIKOJAAN. Voi kyllä, olen kusipäinen pikkuinen elitisti etenkin Dirujen suhteen, ja tässä asiassa natsitan kaikki väärin tehneet ARMOTTA. Kertokaa oikeasti, että liikkuuko siellä teidän päissänne mitään ylipäätään?

Joo moi, Ganesa on kipeä ja Ganesaa jyrsii.

Avatar
GanesaIX
Taustalaulaja
 
Viestit: 273
Liittynyt: Su Elo 17, 2008 7:30 pm
Paikkakunta: Actuate Eden

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja yliannostus » Su Syys 07, 2008 9:45 pm

GanesaIX, ihan hyvä kysymys.

Mä tosiaan waretin TMOABin (+ paljon muuta ennen sitä) sillä samalla sekunnilla, kun se nettiin levisi. Mutta Glass Skinin suhteen päätin, et ootan just tasan siihen asti, että vielä joku kaunis päivä (toivottavasti tässä parin viikon sisällä) meen postiin, maksan, saan paketin ja tuun kuuntelemaan singlen himaan. Näin teen varmaan UROBOROSinki kaa.

Mut joo, oon ihan hermoraunioina tän jutun kanssa. Kun se "eka versio" Glass Skinistä levis nettiin, niin oli siinä aikalailla kestämistä, kun ensin ulkomaalaset kaverit spämmi linkeillä ja sitten vielä suomalaiset kaverit teki saman. Teki vähän mieli haukkua niiden moraalia, mutta totesinpa vaan, että kiitos ei, kun en kuitenkaan itekään ole mikään puhtoinen enkeli.
En voi kuitenkaa käydä missään foorumeilla jne., joilla normaalisti käyn, koska en haluu vielä nähdä sitä PV:täkään, edes ilman ääniä. >_<

Kuitenkin mun syyt tän jutun suhteen on aika itsekkäät. :'D Haluun kerrankin kuunnella Dirun uutta tuotantoa ilman, että lataan sen valmiiksi netistä. Oon ennen aina hankkinu kaiken, minkä vaan oon käsiini saanu piitkän aikaa ennen virallista julkasupäivämäärää, koska kuitenkin vähintään ennakkotilaan kyseisen jutun ja maksan siitä ihan kivan hinnan, eli Dirpat ei periaatteessa ainakaan mun puolesta häviä mitään. Toki jos ajatellaan taiteilijan näkökulmasta, niin sehän on sitten asia erikseen, mutta...

Ihanaista Dynamite Tommya tuskin kiinnostaa paskan vertaa, vaikka kaikki maailman Diru-fanit latais uuden sinkun/albumin ennen aikojaan, kunhan vaan rahaa tulee lisää. Koko levy-yhtiöstä vois varmaan sanoa samaa. Diruista en osaa sanoa mitään, toivottavasti ei ainakaan tarttis sanoa samaa kuin kahesta edellä mainitusta. Mun muistaakseni viimesimmässä (tai sitä edellisessä) Haiiro no Ginkassa Kaoru sanoi, että totta kai sitä kyrsii se, että kuka tahansa voi ladata julkasemattoman biisin netistä, mutta sitten täytyy miettiä myös sitä, että mitä ne olisi nyt _ilman internettiä?
いつからだろうこんなに瞳が死んだのは。。。

晴れ晴れしい朝よ皮肉に
-おはよう-

Avatar
yliannostus
Bändäri
 
Viestit: 36
Liittynyt: To Elo 14, 2008 6:02 pm

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja GanesaIX » Ma Syys 08, 2008 9:13 am

Oh, keskustelua! Ekaksi Lauralle juttua.

Jep, sinullakin on perää omissa sanoissasi. Eihän se ihmisestä surkeaa fania teekään, jos warettaa musiikkia - itse tosiaankin puhuin juurikin näistä ihmisistä omassa tuttavapiirissäni, joiden tiedän palvovan Dir en greytä suurempana osana elämäänsä ja yhtenä syynä elää (kenties?). En ymmärrä, että jos kerta on niin paljosta pojille velkaa, kuin oman henkensä ääritapauksissa, että miksi on niin vaikeaa odottaa sitä julkaisupäivää.

Ja sitten yliannostus, dääm, että tykkäsin tuosta mitä sanoit!

yliannostus kirjoitti:En voi kuitenkaa käydä missään foorumeilla jne., joilla normaalisti käyn, koska en haluu vielä nähdä sitä PV:täkään, edes ilman ääniä.


Itsellä aivan sama juttu. Okei, se olisi ihan jees katsoa ilman ääniä, mutta kun... PV:stä menee se maku, jos sen katsoo ilman ääniä ja kun sitä ei ole virallisesti sitä biisiä levyllä julkaistu, niin pidättelen itseäni sitten parhaani mukaan.

yliannostus kirjoitti:Mut joo, oon ihan hermoraunioina tän jutun kanssa. Kun se "eka versio" Glass Skinistä levis nettiin, niin oli siinä aikalailla kestämistä, kun ensin ulkomaalaset kaverit spämmi linkeillä ja sitten vielä suomalaiset kaverit teki saman.


Meikälle tehtiin tuo Dozing Greenin aikaan - nyt ei ole kukaan onneksi tullut tyrkyttämään linkkejä mihinkään, koska DG:n aikana se kiusaus oli niin hemmetin suuri. Sain tosin onneksi pidettyä itseni aisoissa ja odotin siihen viralliseen julkaisupäivään ja katselin PV:n sitten äänineen päivineen.

Anygays, yliannostus, sait hymyn huulilleni sanoillasi - tuollaisia faneja on oikeasti katsella. ♥ Propsit sinulle ja tsemppiä - me kestetään nämä kaksi päivää vaikka henki menisi! ♥

Avatar
GanesaIX
Taustalaulaja
 
Viestit: 273
Liittynyt: Su Elo 17, 2008 7:30 pm
Paikkakunta: Actuate Eden

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja yliannostus » Ti Syys 09, 2008 8:00 am

Anygays, yliannostus, sait hymyn huulilleni sanoillasi - tuollaisia faneja on oikeasti katsella. ♥ Propsit sinulle ja tsemppiä - me kestetään nämä kaksi päivää vaikka henki menisi! ♥


Aww, älä kehtaa, mä ihan punastun. :----D

Mut joo, asiasta kukkaruukkuun, tuli tossa aamulla hampaita pestessä (?) mieleen, että mun arvostus Toshiyaa kohtaan nousi huimasti Tavastian maanantain keikalla, kun sieltä parvelta näin, miten keikkaa lopeteltaessa Totchi meni lavan reunalle ja ojensi plektran sille tytölle, joka istui pyörätuolissa. Sitten kuulin vielä myöhemmin, että se oli tehnyt saman myös sunnuntain keikalla. Voi että se on ihana. ♥ *ihkutus*
いつからだろうこんなに瞳が死んだのは。。。

晴れ晴れしい朝よ皮肉に
-おはよう-

Avatar
yliannostus
Bändäri
 
Viestit: 36
Liittynyt: To Elo 14, 2008 6:02 pm

Re: Dir en grey

ViestiKirjoittaja yukito » Ti Syys 09, 2008 5:59 pm

Totchi meni lavan reunalle ja ojensi plektran sille tytölle, joka istui pyörätuolissa


pakko tulla sanomaan tähän väliin että Die teki saman ainaki sunnuntain keikalla : D
olin nimittäin ihan siinä niiden pyörätuolilaisten takana eturivissä ni näin kaiken tosi selvästi *______*

yukito
Fani
 
Viestit: 1
Liittynyt: Pe Elo 15, 2008 3:10 pm

Seuraava

Paluu Bändit # A - G

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron