Inspiraationurkkaus

Yleistä keskustelua kirjoittamisesta - haasta tai ota haaste vastaan, etsi inspiraatiota tai betaa.

Re: Inspiraationurkkaus

ViestiKirjoittaja Amber » To Touko 26, 2011 6:32 pm

^^ Suloisin kysymys pitkään aikaan!

Ajattelin vielä tulla linkittelemään tarkempaa tietoa aiheesta, pätevästi Wikipedian puolelta, mutta kuitenkin: piano, sävel, melodia, harmonia, intervalli, sointu. En tiedä, tarvitsetko todellakaan ficciisi näitä kaikkia, mutta voisi olla hyvä vilkaista, missä mennään. :D Esim. noita mainitsemiasi kilahduksia eli säveliä peräkkäin soitettuina kutsutaan melodiaksi tai sävelkuluksi, kahden yhtä aikaa soitettavan sävelen välillä on intervalli, useista (3<) yhtä aikaa soitettavista sävelistä syntyy sointu ja soinnut luovat harmonian. Jos haluat briljeerata, voit aina mainita sanan arpeggio. ;D
Sateen jälkeen hiekkatiellä kauneus hehkuu ja kumartaa syvään.

"I think that giving up is a harder road. Walk a road that wouldn’t leave you any regrets."
- Kaoru, Dir en grey

Avatar by Ninjin.

Avatar
Amber
Vuoden beta
 
Viestit: 1282
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 8:58 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Inspiraationurkkaus

ViestiKirjoittaja gnrbu » Su Tammi 22, 2012 11:45 pm

Oletteko huomanneet, että musiikista saatua inspiraatiota on joskus hyvin hankala kääntää ficiksi?

Biiseissä kerrotaan aika harvoin kokonaisia tarinoita. Yleensä niissä välitetään enemmän tunnetta ja ajatuksia. Minulle käy melko usein niin, että kuulen biisin keskeltä jonkin todella innostavan kohdan, mutten keksi tarinaa sen ympärille. Viimeksi äsken iTunesista kaikui ihanaa tunnelmointia käsien pitelemisestä (ja ei, biisi ei tällä kertaa ollut MUCCun Ryuusei :D), mutta mieleeni ei tule mitään siihen sopivaa tilannetta. Lyhyet tunnelmapalat, joissa konteksti jätetään selittämättä, eivät kuulu tyyliini.

Ficcilistauksestani löytyy tasan kaksi biisistä inspiroitunutta ficciä: Kisei no yume (inspiraationa koko girugameshin NOW-levy, mutta erityisesti biisit arrow ja Suiren) ja Peli (inspiraationa oikeastaan Nickelbackin musiikkivideo biisille Savin' Me). Molempien yhteydessä jouduin penkomaan mieltäni pitkään, ennen kuin keksin biisien sanomiin sopivat tapahtumaympäristöt. Ja ne piti oikein keksimällä keksiä. (Olen kyllä tyytyväinen lopputuloksiin.)

    2 tykkää.
Avatar
gnrbu
Vuoden Kaoru
 
Viestit: 2497
Liittynyt: Ti Maalis 24, 2009 12:05 am

Re: Inspiraationurkkaus

ViestiKirjoittaja Anraf » Ma Syys 24, 2012 6:33 pm

Itselläni taas ei ole mitään ongelmaa hakea juurikin biiseistä inspiraatiota. Voisin kirjoittaa vaikka jokaisesta kuulemastani ja pitämästäni kipaleesta songficin! Mutta se ehkä johtuukin siitä, että ainoana lapsena - ja vieläpä hiljaisena sellaisena - viihdytin usein itseäni pienestä pitäen mielikuvitus- ja ajatusleikeillä. Niinpä nykyäänkin huomaan inspiroituvani kovasti milloin mistäkin - kuvista, ajatelmista, biiseistä...

Inspiroidun myös siitä, kun saan haastaa itseäni ja luovuuttani. Törmäsin muuten hiljattain pieneen Ideat Kehiin -vihkoseen, jossa oli hyviä ajatelmia, joita jokainen meistä voi käyttää työstäessään tekstiään - ajatustasolla tai jo käytönnössä. Tässä on kysymyksiä ja ajatelmia siitä, sekä esimerkkejä, miten itse toteutan tai toteuttaisin näitä teksteissäni.

*Luovuus on asioiden yhdistämistä ennakkoluulottomasti
Tykkään yhdistää - paitsi miehiä samoista ja eri bändeistä - myös todellisuutta ja fiktiota. Vähän totta, vähän kuviteltua, vähän omaa fantasiaa - siinä on ficcieni ainekset.

*Luovuus on lainaamista ja lainatun palauttamista entistä kirkkaampana
Jos ajattelet, että et voi kirjoittaa jotain, kun siitä on kirjoitettu jo, se on yhtä kuin muusikot lakkaisivat tekemästä biisejä, koska joku on kuitenkin varmaan tehnyt jo biisin tästä ja tästä aiheesta ja samalla sointukaavalla. Väärin. Tee siitä itsesi näköinen juuri niin kuin sinä haluat. Vaikka idea olisi lähes sama, siitä tulee kuitenkin erilainen eri kirjoittajan näkökulmasta.

*Ole utelias
Uteliaisuuteni näkyy siinä, että kun alan kirjoittaa joistakin henkilöhahmoista, joista en ole kirjoittanut ennen mutta haluaisin, alan tutkia heidän taustojaan, tapojaan ja olemuksiaan haastattelujen ja videokommenttien avulla. Se inspiroi yleensä todella kovasti. Olen utelias myös luomieni hahmojen elämistä ja kokemuksista ja haluan valottaa niitä myös itselleni kirjoittaessani.

*Kysy "miksi?"
Ei aina ole itsestäänselvää, miksi hahmosi käyttäytyy juuri niin kuin se käyttäytyy. Joskus on hyvä pysähtyäkin pohtimaan, miksi se tekee tiettyjä valintoja, miksi se tuntee niin kuin tuntee, ja kertoo sen sitten lukijallekin. Näin syntyy lisää tekstiä, ja niin lukija kuin kirjoittajakin pääsevät syvemmälle tekstiin ja hahmojen sielunelämään.

*"On helpompaa kesyttää villi idea käyttökelposeksi ratkaisuksi, kuin kehittää kesy idea hyväksi uudeksi ratkaisuksi." - Edward De Bono -
Näkisin tämän niin, että jos esimerkiksi olet päättänyt kirjoittaa vaikkapa jotain tosi romanttista, voi olla vaikeaa yrittää väkisin miettiä romanttista kaavaa ja miten sen tulisi edetä ollakseen oikein kovin romanttinen kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Sen sijaan kannattaa tarttua inspiraatioonsa ja kirjoittaa juuri sellaista materiaalia kuin siitä lähtee, vaikka se olisi sitten lopulta kaukana yleisestä käsityksestä romantiikasta, tai vaikka sen sekaan mahtuisi myös huumoria ja angstiakin. Tärkeintä on, että kirjoittaa ja antaa luovuuden virrata!

*Vaihda näkökulmaa ja luovu olettamuksesta
Olen itse koittanut saada teksteihini vaihtelua kokeilemalla PoV:eja, aikamuotojen vaihtelua, minäkerrontaa... Olen myös yrittänyt tolkuttaa itselleni, että lukijat eivät näe pääni sisälle, eivätkä näin ollen ehkä ymmärrä asioita, joita minä pidän itsestäänselvänä kirjoittaessani jotakin jostakin. Niinpä pieni tekstin "avaaminen" kuvailuilla tai pohjustuksilla on toisinaan paikallaan, mikäli haluaa lukijan ymmärtävän ja "tuntevan" tekstin sillä tavalla kuin sen tarkoitti sitä kirjoittaessaan. Olen myös luopunut ajatuksesta, että tietäisin koskaan täysin koko juonenkulun ficeissäni. Se usein selviää itsellenikin loppuratkaisuineen vasta, kun olen kirjoittanut viimeisenkin rivin.

*Löydä uutta
Leikittele ajatuksillasi, sukella niiden maailmaan, ihastele ja hämmästele ja ole kaikelle avoin siellä. Vähän niin kuin Liisa Ihmemaassa. Tai niin kuin minä Akihabaran Yodobashi Cameran peli- ja figuriiniosastolla.

*Kysy "entä jos"
Niin, kuten jo sanoinkin, tekstieni juonenkulut ja henkilöhahmojeni ajatuksenkulut eivät ole koskaan itsellenikään päivänselvyys. Aina kannattaa herätellä mahdollisuutta, että "entäpä jos..." Näin syntyy yllättäviä juonenkäänteitä tai sivujuonia, tai ainakin vähintään juuri sitä kaivattua pohjustusta päähenkilön taustoihin.

*Ole hulvaton ja käännä asiat ympäri!
Hyvästit normeille ja tietyille kaavoille! Tästä lähtee ainekset hyvään crack-ficciin, ehkä johonkin normaalimpaankin, kunhan pyörittelet mahdollisuuksia, että kaikki ei ehkä olekaan niin mustavalkoista.

*Kaikki luominen alkaa ideasta, aavistuksesta, mahdollisuudesta
Writer's block lähtee yleensä kirjoittamalla. Se pitää vain aloittaa. Ihan vähäpätöiselläkin lauseella. Se on jo alku. Sitä työstämällä ja kehittelemällä teksti lähtee yleensä eteenpäin ja lopulta rönsyää. Anna sen viedä sinua, sen sijaan että yrittäisit itse ohjata sitä johonkin suuntaan. (tämä ei tosin valitettavasti toiminut ohjeena istuessani ensimmäistä kertaa hevosen selässä. Jossain vaiheessa oli pakko yrittää vähän ohjata itsekin.)

*Liioittele ja yksinkertaista
Ja tee se sopivassa tasapainossa ja tilannetajua silmällä pitäen.

*Hyödynnä kokemuksesi
Itsehän työstän paljonkin omia kokemuksia ficeissäni. Enemmän tai vähemmän siloteltuina. Parasta terapiaa ikinä, sanoisin. Sillä tavalla myös saa aitoutta ja uskottavuutta hahmoihin. Sillä sinähän ymmärrät hahmojasi, eikö niin?

*Tee tyhmiä kysymyksiä
Millainen oli se seinäkello, joka raksutti huoneessa?
Miksi Tatsuro pistää seitsemän palaa sokeria kahviinsa?
Montako hattua, laukkua ja kenkäparia se Mao oikein omistaakaan?
Onko Aki yö- vai aamuihminen vai onko se vain Kenzo-ihminen?
Jne. Kyselemällä ja selittelemällä ns. "tyhmiä" pääsee valottamaan paremmin hahmoja, miljöötä ja tunnelmaa.
En silti tarkoita, että joka mutkassa pitäisi alkaa jaaritella joka ikisestä kirkkaanvihreästä ruohonkorresta, jota keskilämpöinen tuuli puhalsi vauhdilla, joka olisi ollut hyvä viisi kertaa viikossa treenaavalle, valkoisella purjelaudalla liitelevälle surffarimiehelle, jolla oli kolmenkympin kriisi, koska... huoh. :D

*Tunnista oikea ongelma ja parantamiskohta
Itsekriittisyys - vaikka se onkin monen hyvän kirjoittajan vitsaus - on kuitenkin välillä hyvästä. Kannattaa tunnistaa omat heikkoudet ja lähteä kehittämään niitä parempaan suuntaan - tai ainakin suuntaan, johon haluaisit. Jos ajattelet, ettet ole hyvä, päätä sitten tehdä niin, että olisit hyvä. Sormet toimii ja inspiraatiota on? Se riittää. Ala sitten kirjoittaa!

*Ole rohkea!
Älä mieti "ei tästä kukaan pidä", "mitä ne minusta oikein ajattelee, jos kirjoitan jotain näin synkkää/pervoa/ällöromanttista". No, mitä ne ajattelee? Ne joko lukee, tai sitten ei lue, ne joko pitää, tai sitten ei pidä. Kirjoita enimmäkseen itsellesi, juuri niin kuin sinusta hyvältä tuntuu.

*Kysy "miksi ei"
Ja työstä tätä elämässäsi myös sen muilla osa-alueilla. Tämä ajatus teki monessa mielessä gnrbun ja minun Japanin-reissusta viime kesänä oikein hulvattoman.


Inspiroidutaan yhdessä! \o/
~Here lies what is left of me. The rest is mystery. Ignore thyself.~ (Stan Rice)

    7 tykkää.
Avatar
Anraf
Vuoden jännitys
 
Viestit: 495
Liittynyt: Pe Helmi 05, 2010 4:27 am

Re: Inspiraationurkkaus

ViestiKirjoittaja Larjus » Pe Maalis 28, 2014 4:33 pm

Minullakin on välillä hankaluuksia tehdä musiikin inspiraatiosta ficiä. Tarvitsen yleensä siihen jotain tukemaan. Yleensä jo sanoitukset ja/tai musiikkivideo auttavat paljon, mistä johtuen suomenkieliset ja/tai musavideolliset biisit ovat minulle paras inspiraationlähden musiikissa. Yleensä mulle biisit antavat vain lisämaustetta ja ideoita jonkun olemassa olevan tarinan ympärille. Yhden ainoan kerran olen saanut itse biisistä inspiraation kokonaiseen ficiin - ayabien Cubic' [L/R]ockista. En kyllä tiedä saanko sitäkään tarinaa ikinä kirjoitettua, kun olen pyöritellyt sitä mielessäni jo viitisen vuotta ja kirjoittanut vain puoli kappaletta. Mutta anyways, yksi biisi antoi juonen tarinalle! Ilman musiikkivideota tosin en tuskin olisi saanut inspiraatiota, olen sen verran visuaalinen ihminen, vaikka huonon näköni vuoksi olen aina kokenut äänimaailman itselleni tärkeämmäksi. Myöhemmin myös cubicun sanat antoivat intoa suunnitella tarinaa lisää, koska huomasin niissä olevan yhtymäkohtia tarinaani.

Selasin äskettäin 9gagia, ja löysin kuvan, jonka pohjalta tekisi mieli kirjoittaa fici. Alkoi välittömästi mielikuvitus laukkaamaan, enkä todellakaan kaivannut mitään nope trainia Fuckthatvilleen :D
その時の 気分で
ポーランドルール発動だしー
「ずっと俺のターン!」

Avatar
Larjus
Teknikko
 
Viestit: 245
Liittynyt: La Syys 12, 2009 10:05 am
Paikkakunta: stadi.

Re: Inspiraationurkkaus

ViestiKirjoittaja Ujelo » Pe Syys 19, 2014 5:46 pm

Tulin ihan vain yleisesti löpisemään inspiraatiosta, sillä viime aikoina olen löytänyt omani hyvin vahvasti visuaalisista lähteistä - kuvista, siis, joskus videoistakin. Toisaalta myös tunnelmaan sopiva musiikki on mulle oleellista, usein en saa kirjoitettua ilman kuulokkeita korvissa. (Paitsi sitten joskus olen kirjoittanut kesken oppituntien enkä ole tosiaan kuunnellut musiikkia samalla...)
Eikä mullakaan ole vaikeuksia kirjoittaa ficcejä biiseistä. :D Todella monet mun ficeistä, jopa niistä pisimmistä, ovat saaneet alkunsa yksittäisistä kappaleista.

Mun oli kuitenkin tarkoitus pysyä tuossa kuvallisessa puolessa. Tekeekö kukaan muu itselleen esimerkiksi kuvakansioita jotain tiettyä ideaa tai olemassaolevaa ficciä varten?
Itselläni on koneella sekalainen inspiraatiokansio, johon olen tallentanut lähinnä kuumia kuvia jrockareista ja kpoppareista. :D Sitten mulla on kirjoittamista koskeva tumblr nimeltä amphierotism, joka painottuu aikalailla muuhun kuin ficcien ideoimiseen. Ykkösblogissani dessertmindissa käytän ff-tagia (tai ffj tai ffk, riippuen onko kyseessä japanilainen vai korealainen tyyppi) koskemaan jotenkin ficceihin inspaavia juttuja. JA onhan mulla Pinterestissäkin omia kuvakansioita kirjoittamiselle, ficeille ja parituksille. Pari mulla on salaisena, mutta tämä on Malade Mentalen fiilistelyyn tarkoitettu, nämä kaksi ovat erilaisille hahmoille, tämä tapahtumapaikoille ja tämä sekalaisille inspiskuville.
Joskus mietin, meneekö vähän yli.
I'm sure the answers will echo there

Vuoden NC liian monena vuonna

avatar credit to silentcarnival @ LJ

    1 tykkää.
Avatar
Ujelo
Taustalaulaja
 
Viestit: 359
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 12:02 pm
Paikkakunta: Tampere

Edellinen

Paluu Kirjoittaminen & betaaminen

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron