Silent Nothing [ X Japan, Yoshiki x hide, drama, PG-13 ]

Tänne voi postata muulla kuin suomen kielellä kirjoitetut ficit.

Silent Nothing [ X Japan, Yoshiki x hide, drama, PG-13 ]

ViestiKirjoittaja GanesaIX » Ke Syys 17, 2008 9:35 pm

Title: Silent Nothing
Author: GanesaIX
Rating: PG-13
Genre: drama, angst, romance
Pairing: Yoshiki x hide
Beta: En koe tarvitsevani.
Band / Fandom: X Japan
Warning: None.
Chapters: one shot
Disclaimer: Vaikka kuinka tahtoisinkin omistaa kyseiset herrat, niin valitettavasti toinen on kuollut ja tuhkattu, ja toinen omistaa itse itsensä minkä työkiireiltään ehtii.
Summary: "But you're not dead..."

A/N: Tulipahan eräs nätti ilta kuunneltua Moonlight Shadow-nimistä kipaletta pariin otteeseen, josta lähti inspiraatio tähän ficciin. Koska minulla on paha tapa/fetissi tunkea jiiruja mielisairaalaan sekoamaan ja hajoamaan omaan olemukseensa, en nähnyt mahdollisuutta antaa Yoshikille lupaa olla poikkeus muiden joukossa. Muistakaa, tämä sijoittuu tähän päivään, hide on kuollut tässä ficissä. Enjoy.

~*~


“This room is not perfect.”

“In your eyes nothing ever is.”

A bright, melodic laughter pierces the air.

“Not everything is flawed in my eyes - you know that well enough…”

“I do, I do.” A smirk.

“I don’t like this room.”

“You’ve said that thousands of times already by now.”

“I know I have, but I’ll say it again. All these walls… They have different shades.”

“Do they?”

“Yeah, look at that one, for example. It’s a bit darker than that one.”

A pair of eyes is squinting.

“It really is, as a matter of fact…”

“Well, there you go. It disturbs me.”

“Mr. Perfect.”

“Could you please come up with some other term to describe me with?”

“I don’t want to - it’s the perfect term to describe you with.” A quiet snort.

Steps are echoing in the hall way. A key is opening the lock of the door. A pair of eyes is roaming around.

“I have to go again now…”

“No you don’t, you can stay here – just… ignore the nurse.”

“No, I really have to.”

“You don’t have to do anything else than die!”

“Pretty ironic to hear you say that in my company.”

“But you’re not-“

Soft steps are getting closer in the room.

“Good morning Hayashi-san. Have you been awake for a long time by now?” the nurse asks, fake enthusiasm dripping from her voice.

Yoshiki merely stares at the nurse, completely silent.

“Have you started talking by yourself again?”

Still, no answer is heard.

The nurse is going through a patient information file she carries with her. “Your medication is getting heavier,” she says. “Your hallucinations have been getting worse lately, so your psychiatrist saw that this was the only good way of action.”

Yoshiki opens his mouth and gasps for air like a fish that’s been trapped on dry land, trying to force himself to say something. He feels like there is a chain made of metal around his throat which tightens after every attempt.

“350 milligrams should be enough in your daily dose to erase every hallucination. We don’t want you to get disturbed by weird visions, now do we?” the nurse asks again, with the same fake enthusiasm.

The nurse disappears into the hall way, but only for a moment. Soon she returns, holding a small cup filled with pills – more pills than usually. Yoshiki backs away until he reaches the corner of his bed.

“But Hayashi-san, you’ve always been a good boy when it comes to taking medicine. Now come here.”

‘No.’

“These are for your own good - you know it as well as I do.”

‘No, they aren’t.’

“Those visions will leave you alone.”

‘I don’t want them to leave me alone.’

The nurse sighs. “Well, I guess it’s the hard way then.”

Yoshiki notices two other nurses entering the room – males, the ones that hold you still while someone feeds you the pills with force.

Pill after pill is being forced down the blond’s throat. He feels strange, empty.

A figure that has appeared in one of the corners of the room keeps on fading, until it finally blends into the background full of whiteness.

The nurses leave and lock the door.

Yoshiki stares at his pillow – no, a strand of hair that lies on the pillow. Pink fades into white and Yoshiki is alone again.

~*~


Palautetta saa/pitää antaa, se on erittäin toivottua.

Avatar
GanesaIX
Taustalaulaja
 
Viestit: 273
Liittynyt: Su Elo 17, 2008 7:30 pm
Paikkakunta: Actuate Eden

Re: Silent Nothing [ X Japan, Yoshiki x hide, drama, PG-13 ]

ViestiKirjoittaja Xosurun » To Syys 18, 2008 6:34 pm

Virallisesti rakastan sinua.
Karataan yhdessä :DDD

Tää on tosi hyvä...
Tosin mua häiritsee se, että Yoshiki on lukittu hullujen huoneelle ja
ne ilkeet hoitajat pakottaa sen nieleen nuo lääkkeet.. Mut se nyt ei oo yllätys.
Tosi hyvä ^^
En jaksanut virheitä etsiä, eikä niitä varmaan olekkaan.

~Xosurun
>>On the eight day god created Yoshiki<<

We are so X that your x looks like a pathetic stitchmark.

Avatar
Xosurun
Fani
 
Viestit: 14
Liittynyt: Ti Elo 26, 2008 6:57 pm

Re: Silent Nothing [ X Japan, Yoshiki x hide, drama, PG-13 ]

ViestiKirjoittaja Leonor » La Maalis 07, 2009 1:14 pm

Kommentoin nyt kun kerran lupasinkin, mutta voin heti alkuun varoittaa, että omistan pahan tavan jaaritella. Itse asiaa kirjoitan tätä kommenttia hienosti ansiollisena oppilaana maantiedon tunnilla… XD

Ensimmäiset kahdeksan repliikkiä kertoivat kyllä jo paljon tämän ficin laadusta. Voin kertoa, että rakastuin tähän lähes saman tien. Olen lukenut tämän nyt jo neljästi, mutta tämä on edelleen luistava lukukerroista huolimatta – ei siitä mihinkään pääse. Yleensä minua nääntää, jos en löydä mitään kritisoitavaa ficistä, joten jotta saan itseni tyytyväiseksi, valitan, koska tämä oli aika lyhyt ja olisin ehdottomasti tahtonut lukea lisää Yoshikin ja hiden keskustelua :3 Kyllä tämä toimii oikein hyvin tällaisenaankin, mutta tarvitsin jotain mistä huomauttaa *naur*

Luin jonain aikana suhteellisen paljonkin englanninkielisiä ficcejä, mutta en ole oikein varma, miksi se jäi. Voi olla, että aiemmin englanninkielen taitoni eivät olleet tarpeeksi kehittyneet ja en saanut ficistä haluamaani irti, mutta se oli tosiaan parisen vuotta sitten. Nyt oikeastaan hämmästyin ja aidosti ilahduin, kun huomasin osaavani englantia näinkin hyvin. Ehkä niistä ulkomaalaisista mailikavereista on tosiaan ollut jotain hyöytä! Mutta tämä ficci palautti ehdottomasti intoni lukea jälleen englanninkielisiäkin ficcejä! Tajusin taas, kuinka kaunis ja luonnollinen kieli englanti onkaan, paljon luonnollisempi kuin suomi, vaikka saa siitäkin sujuvaa, jos vain osaa ja tahtoo. Suuri plussa kuitenkin siitä, että tämä on englanniksi! En usko, että tämä olisi toiminut lainkaan yhtä hyvin suomenkielisenä! :3

Tiedätkö, oli muuten tosi hyvä, että mainitsit author’s notessa hiden olevan kuollut tässä ficissä, koska siten tästä pääsi heti aivan alusta asti mukaan eikä turhaa hämmennystä tullut. Tykkään muuten kaiken lisäksi ihan hirveästi dialogista. Vaikka itse kuulunkin ryhmään, joka tykkää kuvailla ja tekeekin sitä kirjoittaessaan paljon, niin en koskaan menisi sanomaan, etteikö ficci voisi toimia pelkkänä dialoginakin (ja mahdollisesti tietenkin ihan vähällä kuvailulla ja kerronnalla). Olen itse ainakin kirjoittaessani *hakkaa päätä seinään, koska jaarittelee taas, mutta jatkaa kuitenkin* huomannut, että keskusteluista saa kaikista sujuvimpia ja luonnollisempia kirjoittamalla koko homman aluksi pelkkänä dialogina. Rakastan muuten ehdottoman paljon sitä, millaisesi olet tehnyt Yoshikin tässä ficissä. Minulle Yoshiki on kuitenkin aina se tärkein. Korostit niin ihanan liioitellusti rumpalimme perfektionistisuutta ja muita luonteenpiirteitä *nauraa Mr. Perfect -kohdalle*

Fetissisi tunkea jiiruja mielisairaalaan ei ole muuten ollenkaan huono, koska minä ainakin tykkään lukea sellaisia ficcejä XD Tai sitten olen kieroutunut ja saan siitä jotain tyydytystä! Yoshiki oli niin raukka, kun ilkeät hoitajat pakottivat hiden katoamaan *snif* Ja asiaa sivuten voisin mainita, että tykkään tuosta kuinka teennäiseksi teit tuon hoitajan. Tunnelma pysyi myös koko ajan kasassa, mikä saattoi ehkä johtua tarinan lyhyydestäkin, mutta uskon kuitenkin, että pystyt samaan myös pidemmän tekstin kanssa ^^

(…pasaatituulet? Mitä ne on… o___O’)

Noh, näin lopuksi tahdon kuitenkin onnitella sinua onnistuneesta ficistä ja samalla lupaan, että tulen lukemaan muitakin tuotoksiasi vielä joskus! Koetan kommentoida ainakin oneshotin pituisia, koska mua on hirveän vaikea saada lukemaan keskeneräisiä ficcejä, vaikka lupasinkin lukea sen sun prologin :3 Mutta niin, kiitos tästä! ♥
~~~~~~ "Moment by moment, until they die, human beings are always changing." ~MYV(•◇•)

Avatar
Leonor
Teknikko
 
Viestit: 106
Liittynyt: To Elo 14, 2008 6:10 pm

Re: Silent Nothing [ X Japan, Yoshiki x hide, drama, PG-13 ]

ViestiKirjoittaja GanesaIX » La Maalis 07, 2009 1:26 pm

Xosu-murunen, kiitos kommentista. Vastasin siihen aikaa sitten, mutta kiitos sen käyttökatkoksen, Lafi söi vastaukseni ja niin. Tiedät kyllä murunen.

Leonor - sain sinulta sitten pisimmän kommentin ikinä ficciin, jonka olen kirjoittanut. Tipun tuoliltani - olet lukenut tämän neljästi? Nainen hyvä, nyt rajoitat! XD Okei, tietty sitä ollaan otettuja kanssa, että niinkin monen lukukerran jälkeen vieläkin pidät tästä. Ja joo, yleensäkin ficcini eivät sisällä mitään supertaiteellista englantia, jossa on ties kuinka monimutkaisia sanoja - pyrin pitämään englantini suht helppona ihan vain senkin takia, että ne, jotka englantia eivät mitenkään erityisesti osaa, pysyisivät kärryillä (joidenkin sanojen merkityksenhän voi päätellä jos katsoo, missä lauseenyhteydessä ne ovat).

Ja niin... Tunnustan, tämä oli alunperin kirjoitettu suomeksi, mutta päädyin kääntämään sen englanniksi, koska se ei todellakaan toiminut minun tönköllä suomen kielen taidollani. XD

Itsekin olen sitä ryhmää, että kuvailen aina jos siihen tulee tilaisuus, mutta katsottuani hieman miten olin tämän kirjoittanut, en uskonut että se kovasti enää vaati sitä. Dialogin kautta tulee kuitenkin miltei jokainen tunnetila sun muu esille, jos kuvittelee herrat puhumaan keskenään.

Yoshiki on perfektionisti, se on. XD Säälin sitä työntekijä-ressua, jonka se haukkui pystyyn kun se oli kaiketi mennyt tekemään ominpäin muutoksia sovituksiin tms. XD "What the fuck was that?!" ... "God you're pissing me off!" ... Nice, Yoshiki, nice. XD

Jiirut kuuluu mielisairaalaan, etenkin Eksut. Niitä kun katsoo (siis nyt tosiaan puhun Taijin aikaisesta kokoonpanosta), niin tulee väkisinkin fiilis että ei noilla ole kaikki legot laatikossa. XD

Kiitos pitkästä kommentista, piristit. ♥ Kommentoi ihmeessä muitakin juttuja, jos vain ehdit/jaksat/haluat. ~

Avatar
GanesaIX
Taustalaulaja
 
Viestit: 273
Liittynyt: Su Elo 17, 2008 7:30 pm
Paikkakunta: Actuate Eden

Re: Silent Nothing [ X Japan, Yoshiki x hide, drama, PG-13 ]

ViestiKirjoittaja gnrbu » La Kesä 29, 2013 7:28 pm

It's a good song, Moonlight Shadow. Which version did you listen to?

I can totally see Yoshiki in a mental hospital, talking to hide. I mean, he talks to hide everywhere, so it wouldn't be a surprise if someone got worried and made him have his head checked. And we all know they would admit him in a second.

His childish defiance against the nurse was sad to read. He's obviously not functioning well enough to be let out, but at the same time hide is so dear to him I don't want Yoshiki to lose him.

Your hide wasn't really hide but rather Yoshiki's representation of him, so I started thinking if that was saying something about Yoshiki. "hide" was reprimanding him in a kind and joking manner. It was like he didn't even think Yoshiki should be let out of the room, so does that mean that Yoshiki knew there was something wrong with him even if he didn't want to admit it to his caretakers? So many questions were left unanswered, but I don't see how this story could have a happy ending, so I'm glad you didn't drag it on.

    1 tykkää.
Avatar
gnrbu
Vuoden Kaoru
 
Viestit: 2497
Liittynyt: Ti Maalis 24, 2009 12:05 am


Paluu Vieraskieliset ficit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron