Dizzy TRICK。 [Ryuuji/Tatsuhi, slight R]

Tänne voi postata muulla kuin suomen kielellä kirjoitetut ficit.

Dizzy TRICK。 [Ryuuji/Tatsuhi, slight R]

ViestiKirjoittaja Piitou » Su Helmi 03, 2013 8:27 pm

.
Title: Dizzy TRICK。
Words: ~187 w.
Author: Piitou
Beta: ...haz none. D:
Fandom: Zoro
Genre: angst, general.
Rating: slight R (hinted sex, drug abuse, violence...)
Characters: Ryuuji/Tatsuhi
Summary: Sing to me once more, baby.

A/N: Tatsuhi's POV.



~*~*~*~



Don’t pull me with you!

I’m trying to shout, I’m trying my best. And yet your irresistible smirks and your hidden intentions behind them creep into my nightmares as you sway through the music industry with so much graze that I seem to lose myself into your energy.

I keep on getting stomped to the ground by you.

You keep me with you where ever you go, you drag me from one band to another, you keep me in those hotel rooms until I lose my mind. Sing to me once more, baby, tell me it’s all going to be worthwhile. As you pound into me until I bleed, it’s worthwhile, as you forget to take your medicine and destroy everything, it’s worthwhile. Our music is now much more than it once was.
Everything I suffer will make this all so meaningful.

I put the ear-phones back on, turn the volume up, up, up and enjoy the sounds your sinful mouth makes, them flowing between the treble and the bass with ease.

You are out of your mind and so am I. Shall us never be cured.
insomnia.

Avatar
Piitou
Fani
 
Viestit: 17
Liittynyt: Pe Loka 17, 2008 5:23 pm
Paikkakunta: Rovaniemi

Re: Dizzy TRICK。 [Ryuuji/Tatsuhi, slight R]

ViestiKirjoittaja Avalyn » Ke Helmi 27, 2013 11:38 pm

Heipä hei! Ellen ihan erehdy, siitä, kun viimeksi postasit ficin Lafiin, on kulunut melkoisesti aikaa. Lienee siis paikallaan toivottaa sinut tervetulleeksi takaisin. ^^

Täytyy tunnustaa, että nimimerkkisi oli se, mikä sai minut avaamaan tämän ficin. Lafissa on hyvin vähän ihmisiä, jotka ovat koskaan kirjoittaneet Juista, ja sinä olet yksi heistä. Muistan edelleen hyvin ficcisi "Hetki hetkeltä", joka oli masentavuudestaan huolimatta viehättävän runollinen ja uniikki. Siksi olikin pakko tulla vilkaisemaan, millaista tekstiä näin reilun kolmen vuoden jälkeen kirjoitat. Olen pohjimmiltani utelias otus. :D

Myönnän heti kättelyssä, että Zoro on minulle varsin vieras fandom. Olen nähnyt vain yhden musiikkivideon ja lukenut yhden ainoan ficin, ja kumpikin niistä käsitteli nelijäsenistä Zoroa. Tästä kaksijäsenisestä Zorosta en tiedä oikeastaan mitään - jokusen kuvan olen nähnyt, ja siihen se sitten jääkin. Minulla on kuitenkin sellainen tuntuma, ettei tämä kaksijäseninen Zoro ole enää sellainen iloinen oshare-tyylistä musiikkia tekevä kokoonpano kuin alkuperäinen nelijäseninen Zoro. Ainakin uusi visuaalinen ilme tuntuu viittaavan ihan eri suuntaan armeijakuoseineen ja sidottuine silmineen.

Tämä ficci on selvästi kirjoitettu nimenomaan uudesta kaksijäsenisestä Zorosta, sen verran rankkoja asioita tekstissä ilmenee. Raju seksi, väkivalta, lääkkeet ja mielenterveysongelmat eivät oikein sovi yhteen sen nelijäsenisen oshare-Zoron kanssa, jona minä Zoron alun perin opin tuntemaan. En itse asiassa olisi aiemmin osannut edes kuvitella saavani vielä joskus lukea Zorosta jotain näin synkkää ja vääristynyttä. En kyllä toisaalta pane pahakseni, sillä tämä ficci on jollain kielletyllä ja vähän kieroutuneella tavalla kiehtova. Itse teksti on varsin lyhyt, mutta siinä kerrotaan sekä riveillä että rivien välissä melkoinen tarina. Vaikka kohtalaisen paljon jätetään lukijan täydennettäväksi, tilanteesta piirtyy silti kaiken kaikkiaan yllättävänkin selkeä kuva.

Ryuujin ja Tatsuhin suhde on kaikessa sairaalloisuudessaan kiinnostava. Erityisesti pidän siitä, miten Tatsuhi samaan aikaan kiroaa ja ylistää Ryuujia. Tatsuhi on hyväksikäytetty ja uhri, ja ajoittain hän tuntuu tajuavan sen hyvin itsekin, mutta silti hän ei missään nimessä halua jättää Ryuujia. Tatsuhi on kuin aivopesun uhri, joka on valmis jättämään kaiken kärsimyksensä huomiota, koska uskoo, että lopullinen palkinto on sen arvoinen. On selvää, ettei Tatsuhi ole ihan täysissä järjissään, kun sietää tuon kaiken ja ajattelee aidosti sen kannattavan. Yllättävää kyllä, hän tajuaa mielettömyytensä itsekin - mutta toteaa heti perään, ettei halua parantua. Toisin sanoen Tatsuhi on kaiken avun ulottumattomissa ja tekee itse mahdolliseksi kärsimyksensä jatkumisen.

Ryuuji taas... En ole ihan varma, mitä hänestä pitäisi ajatella. Periaatteessa hän on tämän tarinan pahis, mutta minulle jäi kuitenkin sellainen kuva, ettei se ole koko totuus. Tuntuu, ettei Ryuuji täysin tajua, mitä Tatsuhille tekee. Tekstissä vihjataan, että Ryuujilla on vakavia mielenterveysongelmia, ja juuri ne tekevät mielestäni hänestä osin syyntakeettoman. Tai no, voi toki olla niinkin, että Ryuuji manipuloi Tatsuhia ihan tarkoitella eikä välitä tämän tunteista. Itse kuitenkin kallistuin enemmän sen vaihtoehdon puoleen, että Ryuuji on mielenterveysongelmiensa vuoksi syyntakeeton ja Tatsuhi on itse sitonut itsensä Ryuujiin vastoin tervettä järkeä. Jotkut ihmiset vain ovat sellaisia, että vaikka he olisivat kuinka kamalia ja tuhoisia ja sairaita, he vetävät muita ihmisiä puoleensa kuin musta aukko. Ja jotkut ihmiset taas ovat sellaisia, että he hakeutuvat aktiivisesti ja masokistisesti kohti mustia aukkoja sen sijaan, että pyrkisivät niitä pakoon. Ihmismieli on omituinen.

Vaikka tämä ficci on pitkälti tarina tuhoisasta ihmissuhteesta, näen tämän myös tarinana musiikista ja sille omistautumisesta. Ainoa, mistä Ryuuji tuntuu todella välittävän ja mitä varten hän elää, on juuri musiikki. Sen rinnalla Tatsuhi ja Tatsuhin hyvinvointi ovat merkityksettömiä asioita, mikä vaikuttaa Ryuujin mielestä oikeuttavan Tatsuhin kaltoinkohtelun. Tatsuhi taas sietää Ryuujilta saamaansa kohtelua ainakin osittain juuri Ryuujin musiikillisten lahjojen ansiosta. Hän tuntuu ajattelevan, että niin nerokkaalla ihmisellä kuin Ryuujilla on lupa kohdella muita huonosti ja muiden ihmisten kuuluu vain sietää sitä. Tatsuhin palkkio on saada pieni osa Ryuujin valokeilasta ja olla mukana tekemässä ihmeellistä musiikkia. Harvalle tuollainen palkkio riittäisi, mutta Tatsuhille musiikki tuntuu merkitsee enemmän kuin useimmille ihmisille. Se, että Zoron musiikki on nyt enemmän kuin ennen, on Tatsuhin silmissä todiste siitä, että hänen kannattaa jatkossakin antaa Ryuujin kohdella itseään kurjasti, jotta hän saa olla osa uutta ja parempaa Zoroa.

Mitä ficin kieliasuun tulee, englantisi on virtaviivaista ja miellyttävää lukea. Vaikka tekstin välittämä tarina ei ole järin kaunis, teksti itse kyllä on. Kappalejakoa on käytetty hyvin tekstin rytmittämiseen, ja kursiivikin toimii niin kuin pitää. Erityisesti pidän ficin lopettavasta kursivoidusta virkkeestä Shall us never be cured, jossa on lähes maagisen vangitseva tuntu, mutta myös hieman aiemmin oleva up, up, up on mielestäni ihan perusteltu.

Ficin nimi taitaa olla myös jonkin Zoron kappaleen nimi? Ainakin ulkoasu tuo mieleen jrockille tyypilliset erikoiset nimimuotoilut. En ole ihan varma, että kaikki nuo erikoismuotoilut ovat tarpeen ficin nimessä, mutta menkööt nyt tämän kerran autenttisuuden nimissä. Sinällään tykkään kyllä nimestä, "Dizzy Trick" tuntuu kuvaavan hyvin tämän ficin sisältöä. Tässä tarinassa asiat ovat varsin sekaisin ja pyörryttäviä, minkä lisäksi "Dizzy Trickin" voi nähdäkseni tulkita viittaavan siihen, miten Ryuuji on onnistunut kietomaan Tatsuhin pauloihinsa. En ole aivan varma, kuinka se on tapahtunut, mutta melkoisen huimaava temppu kyseessä on epäilemättä ollut, tekipä Ryuuji sen sitten tahallisesti tai tahattomasti.

Kiitos tästä erilaisesta mutta kiehtovasta Zoro-ficistä! Kirjoitustaitosi on selvästi vähintään ennallaan, minkä vuoksi täytyy toivoa, ettei seuraavaa ficciäsi tarvitse odottaa toista reilua kolmea vuotta. ^^
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm


Paluu Vieraskieliset ficit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron