Porn without Plot, K-18, RyogaxTsuzuku, PWP/AU, one-shot

Voi sisältää erityisen selkeää alastomuutta ja seksikuvausta, raakaa väkivaltaa, voimakkaita huumausainekuvauksia ja erityisen rankkaa kielenkäyttöä. Sisältö ei sovi lapsille.

Porn without Plot, K-18, RyogaxTsuzuku, PWP/AU, one-shot

ViestiKirjoittaja Kaerimichi » Ti Syys 29, 2015 2:10 pm

Title: Porn without Plot
Author: Kaerimichi
Rating: K-18
Pairing: RyogaxTsuzuku
Genre: PWP, humor, slash, AU
Fandom: MEJIBRAY & BORN
Warnings: Sisältää tarkoin kuvailtua seksiä.
Chapters:
one-shot
Beta: Mä.
Summary: Se oli peitelty lupaus siitä, ettei heidän suhteensa jäisi siihen yhteen iltaan.


A/N: Tämä idea iski jostain, ei mitään muistikuvaa mistä. Olen jo pitkään halunnut kirjoittaa jotain, mikä sisältää Tsuzukun ja tiettyjen kuvien takia tämä paritus tuntui järkevältä. Liitän kuvan mukaan.

Tsuzuku edessä ja Ryoga vierellä.



Porn without Plot

Tsuzuku oli vain tavallinen mies, jolla oli hieman erilainen ammatti. Tuskin jokainen Japanissa työskentelevä ihminen olisi voinut sanoa myyvänsä ammatikseen dildoja, vibraattoreja, käsirautoja, pornoelokuvia, kyseenalaisia vaatteita ja kaikenlaista muuta, mitä saatettiin makuuhuoneessa tarvita jos oltiin yksin tai kaivattiin muuten vain hieman vaihtelua. Tsuzuku ei tiennyt miksi, mutta jollain tavalla hän nautti ammatistaan. Ollessaan nuori hän oli kuvitellut, että hän olisi päätynyt johonkin kauneudenhoitoon liittyvälle alalle tai kenties muusikoksi, mutta siinä hän oli, täyttämässä hyllyihin kaikenlaisia tuotteita. Hän ei tiennyt miksi, mutta hän sai päivän hupiannoksen asiakkaistaan – punastelevista ja ujoista ihmistä, jotka arasti kysyivät häneltä neuvoa sekä niistä itsevarmoista ihmisistä, jotka pokerinaamalla tulivat tiedustelemaan häneltä, mitä kannattaisi ostaa ystävälle tai poikaystävälle tai tyttöystävälle tai kaverille, joka oli muutakin kuin kaveri. Yleensä Tsuzuku pokka piti tilanteen ollessa päällä, mutta asiakkaan poistuttua hän saattoi hieman kihertää nyrkkiinsä.

Tsuzuku palasi takaisin maanpinnalle ajatuksistaan, kun oven päällä oleva kello kilahti ilmoittaakseen asiakkaan saapumisesta. Tsuzuku ei noussut kyykystä vaan käänsi päätään sen verran, että saattoi vilkaista tulijaa olkansa yli. Miehellä oli yllään mustat revityt farkut, joihin oli kiinnitetty niittivyö ja muutama metri kettinkiä. Tumman nahkatakin vetoketju oli auki, mitä Tsuzuku ei pahemmin ihmetellyt, sillä ulkona oli kuuma kesäpäivä. Takin alla oli valkoinen bändipaita, mutta Tsuzuku ei ollut kuullut bändistä aikaisemmin vaikka hän seurasikin musiikkimaailman uutisia melko aktiivisesti. Tsuzukun huulille nousi pieni kaksimielinen hymy ilman, että hän huomasi sitä itse.

”Hei, miten voin palvella?”

***

Ryoga käänsi katseensa hyllyistä asiakaspalvelijaan. Tuolla oli yllään vain mustista naruista koostuva verkkopaidan tapainen sekä niin ikään mustat nahkahousut. Ryoga saattoi nähdä lukuisia tatuointeja miehen iholla, kuten yhden miehen kaulalla, jonka päälle tummat hiussuortuvat valuivat. Eniten huomiota puoleensa vetivät kuitenkin miehen käsivarret, jotka olivat lähes täysin eri kuvien peitossa. Ryogan katse siirtyi takaisin sille ihokaistaleelle, mikä oli miehen housujen vyötärön ja paidan helman välissä ja vaati paljon, ettei hän olisi nuolaissut huuliaan rivosti. Ajatukset vilistivät hänen päässään ja hetken hänen piti hillitä kielenkantojaan sen verran, ettei olisi käskenyt toista tiputtamaan housut jaloistaan ja nojautumaan hyllyrivejä vasten niin, että Ryoga olisi saanut vallan toteuttaa itseään. Sen sijaan hän astui peremmälle liikkeeseen ja siirsi katseensa miehestä tuotteisiin.

”Etsin syntymäpäivälahjaa ystävälle, voisitko auttaa?”

Myyjä suoristautui viimein ja Ryoga melkein kirosi, kun tuo kääntyi täysin ympäri kohdatakseen hänet. Ryoga ei ollut niitä ihmisiä, jotka analysoivat asioita useita tunteja ja siksi hän ei jaksanut pahemmin ihmetellä, mistä se alkukantainen himo toista miestä kohtaan kumpusi. Hän tunsi jonkin värähtävän housuissaan ja se riitti kertomaan hänelle tilanteen todellisuudesta. Ryoga työnsi tunteen kuitenkin taka-alalle ja astui vielä pari askelta lähemmäs myyjäänsä. Hän tunnisti askeleissaan saalistavan eläimen liikkeitä ja hänen katseensa oli nauliutunut saaliiseen. Toinen mies ei ilmeisesti aistinut vaaraa, sillä tuon kasvoilla pysyi se ystävällinen hymy.

”Minkälaista lahjaa etsit?”
”En tiedä, itse asiassa. Jotain hauskaa, ehkä?”
”Sitten suosittelen huumoriin liittyviä leluja. Seurusteleeko ystäväsi?”
”On hän jonkinlaisessa suhteessa.”
”Seksisuhteessa? Paneskelee ystävänsä kanssa?”
”Jotain sellaista.”
”Sitten voisin suositella tätä lautapeliä.” Tsuzuku otti hyllystä neliön muotoisen paketin ja ojensi sen Ryogalle tutkittavaksi. Ryoga hymähti. ”Tämä voisi jopa toimia”, hän totesi samalla, kun tutki pakkauksen takaosaan kirjoitettua tekstiä. Hänen myyjänsä virnisti. ”Lisäksi siinä on edullinen hinta ja se tuo mukavasti piristettä.”

***

Tsuzuku ei tiennyt, mitä mieltä olisi ollut siitä ilmeestä, joka hänen asiakkaansa kasvoille nousi yhtäkkiä. Asiakkaan silmät vaelsivat hänen kehollaan niin kuin tuo olisi yrittänyt riisua häntä katseellaan. Tämän faktan rekisteröityessä aivoihin Tsuzuku oli erittäin onnellinen siitä, ettei hän punastunut helposti. Sen sijaan hän vastasi toisen elekieleen pienellä hymähdyksellä ja pään kallistamisella.
”Pidätkö siitä, mitä näet?” hän kysyi ja nojasi olkaansa seinää vasten. Hän tiedosti olevansa ihan hyvännäköinen eikä hän yleensä syyllistynyt epävarmuuteen. Hänen teki mieli nostaa olematonta hattua, kun Ryoga ei näyttänyt hämmentyvän edes etäisesti. Sen sijaan tuo naurahti matalasti.
”Ehkä?”
”Miten niin ehkä?” Tsuzuku miltei mutristi huuliaan.
”Yritätkö kalastella kehuja?”
”Ehkä”, Tsuzuku lähes kehräsi ja astui muutaman hassun askeleen lähemmäs toista. Ryoga ei tehnyt elettäkään perääntyäkseen. Sen sijaan tuo naurahti matalasti.
”Et tiedä, mihin olet ryhtymässä.”
”Enkö?”
”Et.”
”Näytä minulle sitten.”
Tsuzuku huomasi vasta nyt, miten heidän molempien äänet olivat madaltuneet hieman. Kipinäsuihkut pystyi miltei näkemään ja Tsuzuku tunsi, miten hänen oma kiihottumisensa teki itseään tunnettavaksi hänen nahkahousujen etumusta vasten. Hän tunsi lähes alkukantaista vetoa asiakastaan kohtaan eikä hän tiennyt miksi. Johtuiko se siitä, miltä toinen tuoksui? Sekoitukselta sitruunaa ja vaniljaa ja jotain, mikä oli yksinkertaisesti tuon ominaistuoksu. Vai oliko se kenties se, miten häpeilemättömästi toinen häntä katsoi? Vai oliko syynä se, että Tsuzuku saattoi nähdä, että toinenkin alkoi käydä kovaksi. Helvetti. Hän ei ollut valmis antautumaan niin helposti toisen vietäväksi, vaikka Luoja tiesi, että mieli teki. Tsuzuku nuolaisi huuliaan ja oli jo antamassa periksi, kun toinen yllättäen perääntyi hänen luotaan.
”Valitettavasti minun pitää mennä, mutta...” Tuo astui sen verran lähemmäs, että saattoi leikkisästi puristaa Tsuzukun housujen etumusta. ”... olen vapaa illalla. Onko sinulla kynää ja paperia?”

Tsuzukulta kesti hetki kasata aivonsa haarojensa tasolta ja kaivaa esiin pieni vihkonen ja kynä hieman vapisevilla käsillään. Hän katsoi, miten asiakas kirjoitti osoitteen ja puhelinnumeron paperille, ennen kuin työnsi sen lähemmäs häntä. ”Ota yhteyttä. Paljon tämä maksaa?”

Tsuzuku seurasi, kun toinen maksoi tuotteensa ja sitten hän lepuutti hetken silmiään toisen loittonevassa selässä. Vasta oven kilahdettua kiinni tuon perässä Tsuzuku laski katseensa paperinpalaan. Hän oli ehkä hieman hullu, mutta hän halusi tavata toisen uudestaan hieman turvallisemmalla alueella.

***

Ryoga pysähtyi punaisiin liikennevaloihin. Hän tiedosti olevansa joskus hieman hyökkäävä, mutta ne, joita hän kohteli sillä tavalla, olivat harvassa. Jokin hänen myyjässään vaan oli herättänyt hänessä ne lähes eläimelliset tunteet ja tarpeet. Hän halusi, että toinen soittaisi hänelle ja ilmoittaisi ilmestyvänsä hänen ovelleen illalla. Hän halusi tarjota toiselle pari drinkkiä ja sitten salakavalasti houkutella toisen makuuhuoneeseensa. Hän halusi nähdä jokaisen tatuoinnin toisen kuvioidulla keholla ja hän halusi juoksettaa sormiaan toisen keholla. Hän halusi kiertää kätensä tuon miehuuden ympärille samalla kun -, ei helvetti, ei tällaisia ajatuksia keskellä Tokion kiireistä keskustaa, kiitoksia vitusti.

Ryoga miltei hyppäsi ilmaan, kun puhelin alkoi väristä hänen taskussaan. Hän toivoi hartaasti, että soittaja olisi se ihminen, jonka soittoa hän odotti eniten sillä hetkellä. Ryoga kaivoi valkean kapistuksen taskustaan, liu'utti sormensa vihreän luurin yli ja vei kapineen korvalleen. ”Haloo?”
”Onko se tarjous vielä voimassa?”
Ryogalta kesti hetki tajuta, kuka linjan toisessa päässä oikein oli. Sitten tyytyväinen virne levisi hänen huulilleen. ”On. Näemmekö monelta?”
”Oletko vapaa kahdeksalta?”
”Olen. Nähdään siis silloin.” Ryoga ei odottanut vastausta toiselta. Hänelle riitti tieto siitä, että toinen oli tulossa paikalle. Hänen täytyisi siivota edes hieman, jos hän sattuisi ehtimään.

***

Tsuzuku ei tiennyt, mikä tunnetila hänellä oli päällimmäisenä, kun hän navigaattorin turvin asteli kohti päämääräänsä. Jotenkin häntä jännitti, vaikkei hän yleensä kokenut mitään sen kaltaista. Hän ei kuulunut niihin tapauksiin, jotka pelkäsivät tulevaa, ennen kuin se edes ehti tapahtua. Silti hänen vatsassaan myllersi ja sydän juoksi maratonia pikavauhdilla. Samaan aikaan hän kuitenkin odotti sitä, mitä sitten ikinä tulisikaan tapahtumaan. Jotenkin tuntui siltä, että hän katuisi pitkään ja hartaasti, jos hän jättäisi tämän tilaisuuden käyttämättä. Asiakkaassa oli jotakin, mikä veti häntä puoleensa kuin magneettia.
Tsuzuku heitti savukkeensa tiensivuun, kun hän seisoi parkkipaikalle johtavan tien päässä. Hän veti syvään happea ja lähti ohittamaan pysäköityjä autoja joutuen pakottamaan jalkansa liikkeelle. Hän käveli ohi roskakatoksen, pienen leikkikentän ja saapui lopulta B-rapun ovelle. Hieman vapisevin sormin hän näppäili numerokoodin, jonka oli saanut asiakkaaltaan. Ovi päästi pienen piippauksen merkiksi siitä, että Tsuzuku saattoi nyt astua rappukäytävään. Vielä hieman epäröiden hän ohitti ilmoitustaulun ja tilasi hissin pohjakerrokseen. Asia, mistä hän oli enemmän kuin tyytyväinen oli se, ettei hississä soinut minkäänlaista musiikkia, kun se lähti kiikuttamaan häntä ylöspäin kohti kerrosta, jossa hänen asiakkaansa asunto sijaitsi. Oven postiluukussa komeili valkeilla kirjaimilla numero 31, ja Tsuzuku veti syvään happea ja painoi sormensa ovikellolle. Hän kuuli kellon päästämän äänen asunnon oven läpi ja hänen sydämentä otti pari ylimääräistä lyöntiä ja jätti sitten muutaman väliin, kun askeleet lähestyivät ulko-ovea. Nähdessään mitä oven takaa paljastui Tsuzuku oli tiputtaa silmät päästään.

Hänen asiakkaallaan oli vain musta kylpytakki yllään ja vaaleat hiukset olivat vielä hieman kosteat suihkun jäljiltä. Tuon poskilla tai leualla ei näkynyt pientäkään häivähdystä sängestä ja se ilme, jonka tuo loi Tsuzukuun oli lähes syntinen. Tsuzuku nielaisi työläästi ja kohotti katseensa toisen miehen kasvoihin. Tuo astui peremmälle asuntoonsa ja viittasi kädellään olohuonettaan kohti. ”Tule sisään.”
”Kiitos.” Tsuzuku pakotti taas jalkansa liikkeelle ja hän astui eteiseen. Hän kumartui hieman avatakseen kenkiensä vyösoljet ja hän olisi saattanut vannoa, että hänen asiakkaansa katse lepäsi hänen takamuksellaan. Tsuzuku ei tiennyt lisäsikö tieto jännitystä vai tekikö se hänet itsetietoisemmaksi, mutta hän kuitenkin suoristautui riisuakseen takkinsa. Vasta, kun hän kääntyi ympäri kohdatakseen toisen ja kallisti päätään tuolle, hänen asiakkaansa palasi takaisin maanpinnalle. Tuo hymähti. ”Haluaisitko jotain juotavaa? Olen melko hyvä tekemään erilaisia drinkkejä.”
”Mitä, oletko baarimikko ammatiltasi?” Tsuzuku naurahti.
”En, mutta olen tarpeeksi kiinnostunut alkoholista.”
”Et kai ole alkoholisti?”
”En minä niin kiinnostunut sentään ole.”
”Voisin minä kaiketi jotain juoda.”
”Palaan pian.”

Vaaleahiuksisen miehen kadotessa keittiöön, Tsuzuku otti valtuudet vaeltaa olohuoneeseen. Missään ei näkynyt tyhjää pizzalaatikkoa eikä pöytää ollut vallannut kokoelma olutpulloja. Televisiopöydän edessä oli hieman pölyä, mutta Tsuzuku piti sitä pikkuisena vikana. Hän ei itsekään pitänyt kovin hyvää huolta kotinsa taloustöistä. Tsuzuku istuutui tummanvihreälle kulmasohvalle ja risti kädet syliinsä. Hän antoi itsensä tutkia huonetta: hyllyssä olevia erilaisia genrejä edustavia kirjoja, kokoelmaa kauhuelokuvia, synkkiä tauluja ja lasisella pöydällä lepäävää koriste-esinettä. Hän säpsähti hieman, kun hänen eteensä laskettiin lasi, jossa oli vihreää nestettä, jääkuutioita, siivu limeä ja cocktail-tikku. Hän kohotti kulmiaan viereensä istunutta miestä kohti, joka joi kulauksen suoraan vodkapullosta. ”Mikä tämä on?”
”En tiedä, laitoin vain jotain sekaisin. Minusta se maistuu ihan juotavalta.”
”Päätit siis auttaa minua tyhjentämään lasini?” Tsuzuku virnisti.
”En minä niin paljoa juonut.” Toinen tuhahti ja täysin impulsiivisesti laski kätensä Tsuzukun polvelle ja nojautui hieman lähemmäs. Tsuzuku tunsi taas, kuinka hänen sydämensä heitti kuperkeikkaa ja mahassa lenteli pieni parvi lintuja, sillä ne olivat liian isoja ollakseen perhosia. Tsuzuku nosti lasin reunan huulilleen voidakseen edes jotenkin kätkeä hermostuneisuuttaan. Toinen vain hymähti ja silitti peukalollaan hänen reittään. Oli lähes naurettavaa, miten nopeasti Tsuzukun keho reagoi toiseen, vaikka he olivat vasta tavanneet. Se oli kuin suora tapahtuma heti baariretken jälkeen – hän päätyi jonkun itselleen tuntemattoman ihmisen luokse ja he päätyivät jakamaan vuoteen yhden yön verran. Tsuzuku huokaisi.
”Jännittääkö sinua?” toinen tiedusteli äänellä, joka oli muuttunut hieman käheäksi. Tsuzuku oli erittäin tyytyväinen, että toisen kylpytakki kätki alleen sen, mitä toisen haarovälissä saattoi tapahtua sillä hetkellä. Jollain oudolla tavalla hän oli imarreltu siitä, miten nopeasti toisen keho kiihottui hänestä.
”Ei. Ei tietenkään.”
”En usko”, toinen sanoi täysin vakavalla äänellä, nappasi lasin Tsuzukun käsistä ja nojautui sen verran lähemmäs, että saattoi painaa huulensa tiiviisti toista paria vasten.

***

Tsuzukusta tuntui siltä, että hän reagoi kuin koulupoika ensi-ihastuksensa edessä. Hän ei tuntenut toista ollenkaan, mutta jotenkin hän halusi tutustua toiseen paremmin. Suudelma tuntui lupaukselta paremmasta, jostain enemmästä. Tämän takia Tsuzuku uskalsi rentoutua toista vasten vieden vasemman kätensä toisen niskaan. Hän kietoi sormensa toisen vaaleiden suortuvien lomaan ja raotti huuliaan hieman, kun toisen hampaat näykkäsivät hänen alahuultaan kevyesti. Hänen asiakkaansa kieli ujutti tiensä hänen suuhunsa ja se tuntui heti aivan helvetin intensiiviseltä. Tsuzuku painoi oman kostean elimensä vasten toisen vastaavaa ja puristi tuon hiuksia hieman otteessaan. Hänen asiakkaansa vastasi painautumalla vielä tiiviimmin häntä vasten. Käsi siirtyi polvelta sisäreidelle ja sormet silittivät kankaan peittämää ihoa kevyesti, lähes kiusaavasti. Tsuzuku murahti vasten toisen miehen suuta ja nojautui lähemmäs toisen kehoa. Hän pikemminkin tunsi kuin kuuli toisen naurahtavan, ennen kuin tuo vetäytyi muutaman sentin kauemmas. Välittömästi Tsuzuku kaipasi toisen suuta omaansa vasten, minkä hän ilmaisi hiljaisella vaikerruksella. ”Mitä?” Hän kuuli sen kärsimättömyyden ja tietämättömyyden äänestään erittäin selvästi.
”Onko sinulla kiire jonnekin?”
”Ei?”
”Joten jos joisimme juomamme, käykö?”

Tsuzuku ei tiennyt ehtikö heistä kumpikaan reagoida, kun hän jo nousi sohvalta vain asettuakseen toisen miehen syliin. Hän laski kätensä vaaleahiuksisen miehen olkapäille ja katsoi tuota kurtistaen kulmiaan.
”Ei vitussa.”
Hänen asiakkaansa räpäytti silmiään pari kertaa hämmentyneenä, mutta jotenkin tuon kädet silti kietoutuivat Tsuzukun ympärille. Se tuntui automaattiselta reaktiolta siihen tilanteeseen, eikä tummahiuksinen mies pistänyt pahakseen. Tsuzuku hieraisi takamustaan toisen etumusta vasten ja kehräsi hiljaa, kun saattoi tuntea toisen miehuuden heräämän. ”Niin, juuri noin.”
”Tiedätkö sinä yhtään, mihin olet ryhtymässä?” Toinen lähes murisi hänen korvaansa. Se sai kylmät väreet juoksemaan pitkin Tsuzukun selkärankaa.
”Luulisin niin”, hän sai lopulta vastatuksi äänensä kevyeltä värinältä. Toinen ei enää vastannut hänelle, vaan tuo kohotti lantiotaan Tsuzukua vasten ja puraisi sylissään olevan kaulaa kevyesti. Tsuzuku äännähti nautinnosta ja painoi heidän rintakehänsä yhteen. Häntä häiritsi se kylpytakki, jonka pörröisyys tuntui jopa hänen paitansa läpi. Hän halusi tuntea toisen paljaan ihon itseään vasten, sentti sentiltä. Oli turhauttavaa, että heidän välissään oli turhia kankaita, jotka erottivat heidän paljaat ruuminosansa toisistaan. Hänen asiakkaansa tuntui olevan samaa mieltä, sillä tuo vei kätensä Tsuzukun paidan helmalle ja alkoi hivuttaa vaatekappaletta kohti toisen kainaloita. Tsuzuku irrotti otteensa ja nosti kätensä ylös niin, että toinen pääsi viimein eroon hänen paidastaan. Tämän jälkeen hänen asiakkaansa huulet painuivat hänen aataminomenaansa vasten, sitten solisluille, rintakehän keskelle ja lopulta tuon kieli kosketti hänen oikeaa nänniään. Tsuzuku vaikersi hiljaa ja kaarsi selkäänsä kaarelle tarjoten herkän nipukan paremmin esille, kaipasi enemmän huomiota toiselta. Toinen mies murahti taas mielihyvästä ja näykkäsi Tsuzukun nänniä samalla, kun hieroi miehuuttaan vasten toisen nahkahousujen peittämää takamusta. Tsuzuku inahti ja vei toisen käden omiin hiuksiinsa, taivutti kaulaansa taakse ja sulki silmänsä. Se tuntui helvetin hyvälle, kielletyn hyvälle, paremmalle kuin mikään muu aiemmin. Hänen asiakkaansa päästi kärsimättömän äännähdyksen. ”Miten olisi makuuhuone?” tuo kysyi, ennen kuin juoksutti kielensä toisen vasemman nännin yli. Tsuzuku värähti ja kasasi itseään sen verran, että sai aikaan edes jonkinlaisen vastauksen: ”Kuulostaa pirun hyvältä.” Se oli vain kuiskaus, mutta ilmeisesti toinen kuuli, sillä tuo hätisti Tsuzukun sylistään lähes hellästi. Katsoessaan toista tummahiuksinen mies saattoi nähdä toisen paljaan rintakehän, kun kylpytakki oli valahtanut hieman tuon yltä. Tsuzuku olisi halunnut painautua vasten toista, hukuttautua uuteen suudelmaan ja kerjätä huomiota, mutta hän tiesi, että hän saisi sitä yllinkyllin heidän määränpäässään. Hänen asiakkaansa kädet laskeutuivat hänen lonkkaluidensa päälle, huulet etsivät vastaparin ja sitten Tsuzuku tunsi, kuinka hänen asiakkaansa alkoi johdattaa häntä kohti sänkyään. Tsuzuku kietoi kätensä toisen miehen ympärille lähinnä siksi, ettei tuntenut toisen asuntoa tarpeeksi hyvin voidakseen liikkua siellä silmät kiinni ja samalla varoa törmäämästä mihinkään. Hänen asiakkaansa liikkeet olivat varmat vaikka tuon silmät olivatkin kiinni. Kevyesti tuo painoi Tsuzukun lantiota sieltä, minne päin halusi toisen milloinkin liikkuvan. Hetkeksi tuo irrotti otteensa avatakseen oven siihen huoneeseen, johon he molemmat niin kovasti kaipasivat sillä hetkellä. Tsuzuku hellitti otettaan tuntiessaan sängynlaidan polvitaipeitaan vasten ja antoi itsensä kaatua pehmeälle patjalle. Hänen asiakkaansa katsoi häntä hetken, ennen kuin kömpi hänen ylleen ja painoi huulensa uudestaan toista paria vasten.

***

Ryogalle se oli parempaa kuin mikään huumausaine ikinä. Toisen voihkaisut ja vaikerrukset olivat hänelle kuin huumetta, jota hänen oli pakko saada lisää koko ajan. Toisen taipuminen hänen allaan oli humalluttavampaa kuin mikään alkoholi ikinä ja Ryoga tiesi, että hän oli pahasti kusessa. Hän ei halunnut kaiken olevan vain nopea pikapano, minkä jälkeen toinen katoaisi hänen elämästään ikuisiksi ajoiksi. Minun oli ajatus, mikä pyöri hänen päässään koko ajan, kun hän jakeli suudelmia Tsuzukun vartalolle. Minun, eikä kenenkään muun enkä helvetissä jaa. Hän tiesi käyttäytyvänsä erittäin omistavasti, mutta hän halusi, että kaikki tietäisivät kenelle toinen kuului. Hän halusi merkitä toisen niin, ettei kukaan muu enää koskisi toiseen tietämättä, että Tsuzuku oli varattu. Helvetti, hän halusi olla se, jonka luokse toinen tuli, oli asia mikä hyvänsä. Hän vei kätensä avaamaan Tsuzukun housujen niittivyötä, nappia ja vetoketjua. Hän vetäytyi hieman vetääkseen niin toisen housut kuin bokseritkin pois tuon päältä. Sitten hän vain ihaili toisen tatuoitua kehoa, tuon ihon vaaleutta ja täydellisyyttä. Hän ei yleensä ollut omistushaluinen eikä hän kiintynyt mitenkään seksikumppaneihinsa, mutta hänestä tuntui jotenkin jo nyt, ettei kaikki tulisi olemaan niin Tsuzukun kanssa. Tsuzuku oli jotain täysin erilaista, sen hän pystyi sanomaan jo sillä hetkellä.

”Mitä?” Tsuzukun äänestä kuului niin pieni epävarmuus kuin se leikkisä sävy, jolla hän yritti piilotella pelkoaan. Ryoga kehräsi ja painautui toisen ylle painaen huulensa tuon kaulalle. ”Näytät helvetin hyvältä.”
”Tiedän.” Tsuzuku naurahti ja virnisti toiselle. Ryoga pyöräytti silmiään.
”Hyi, miten itsevarma.”
”Olen terveen itsevarma.”
”Niin varmasti. Mutta nyt...” Ryoga painoi huulensa toisen leualle, rintakehälle ja alavatsalle. ”... keskityt minuun.” Hän painoi huulensa Tsuzukun sisäreidelle vain parin sentin päähän siitä alueesta, minne Tsuzuku olisi varmasti kaivannut eniten huomiota. Hän tiesi paremmin kuin hyvin kiusaavansa toista, mutta hän halusi saada toisen siihen tiettyyn epätoivoisuuden pisteeseen, missä toinen unohtaisi kaikki moraalinsa ja anoisi häntä panemaan itseään niin, että tuntui. Hän halusi saada Tsuzukun siihen tilaan, missä millään muulla ei olisi väliä kuin sillä, mitä Ryoga sattui tekemään. Hän näykki toisen sisäreisien ihoa, juoksutti välillä kielensä lähelle toisen miehuutta vain vetäytyäkseen kiusaavasti pois. Lopulta Tsuzuku kohotti päätään tyynyltä luodakseen Ryogaan tuomitsevan katseen.
”Älä kiusaa.”
”En minä mitään kiusaa.” Ryoga katsoi toista viattomasti ja kosketti kielellään toisen miehuuden päätä. Tsuzuku kirosi raskaasti. ”Etpä tietenkään. Helvetti, tee jotain.”
Ryoga hymähti. Hän nautti tavasta, jolla toinen oli täysin hänen armoillaan ja jos hän halusi jotain, hän myös sai sen. Niin se oli aina mennyt ja tulisi menemään nytkin. Hän ei tottelisi toisen käskyjä tai tekisi kuten tuo sanoi, vaan hän toimisi täysin oman mielensä mukaan. Siinä mielessä hän oli hieman ilkeä kumppani.

Kiusattuaan tarpeeksi hän liu'utti kielensä toisen miehuuden juuresta päähän asti ja samaan aikaan nipisti Tsuzukun nänniä. Mies hänen allaan voihkaisi ja kohotti lantiotaan irti patjasta. Ryoga tiesi, että hän käyttäytyi kuin itse piru painaessaan toisen takamuksen takaisin patjaa vasten, mutta hän ei kuulunut niihin miehiin, jotka tekivät tasan sen, mitä partneri kaipasi. Hän loi allaan olevaan tummahiuksiseen tiukan katseen ja naksautti kieltään toruvasti. ”Sinä pysyt täysin aloillasi tai et saa yhtään mitään.” Hän odotti, että toinen nyökkäsi, ennen kuin otti tuon miehuuden pään suuhunsa ja imi kevyesti samalla, kun juoksutti sormensa hivelemään hellävaroen toisen kiveksia. Samaan aikaan hänen vapaa kätensä työskenteli toisen nännien parissa ja hän tiesi, että Tsuzuku nautti. Se näkyi tavasta, jolla tuo kaarsi selkäänsä, vaikersi matalasti ja piti silmiään kiinni ja kättään otsansa päällä. Tuon toinen käsi oli Ryogan hiuksissa, muttei mitenkään sillä tavalla, että ote olisi satuttanut. Ryoga otti toista enemmän suuhunsa ja nautti kaikista niistä äännähdyksistä, joita purkautui toisen miehen huulilta. Niissä oli vain se paha asia, että ne saivat hänen oman kovuutensa sykkimään tavalla, josta hän tiesi, että hänen täytyisi päästä pian toisen miehen sisälle. Siispä hän päätti nopeuttaa prosessiaan kohottamalla Tsuzukun takamuksen ilmaan vieden kätensä toisen polvitaipeiden alle. Tsuzuku itse vei kätensä lantiolleen pitääkseen sen asennon, ja Ryoga juoksutti kieltään toisen välilihalta tuon kiveksille, ennen kuin liu'utti kostean elimensä toisen sisäänpääsyn yli. Tsuzukun huulilta karannut voihkaisu oli aiempia paljon äänekkäämpi ja Ryoga oli erittäin tyytyväinen itseensä. Hän työnsi kielensä toisen sisälle samalla, kun antoi kätensä työskennellä hitaasti toisen kovuudella. Hän tiesi, ettei Tsuzuku kestäisi sellaista kovin pitkään ja no, ei hän itsekään kovin vahvassa hapessa ollut sillä hetkellä. Hän siirsi kätensä toisen rintakehältä ja painoi etusormensa toisen sisälle ensimmäiseen rystyseen asti. Tsuzuku inahti muttei ilmaissut epämukavuuttaan millään muulla tavalla, joten Ryoga uskoi että oli okei jatkaa. Hän työnsi sormensa kokonaan toisen sisälle ja alkoi etsiä sitä pistettä, mikä saisi Tsuzukun menettämään itsehillintänsä kunnolla. Tuntiessaan sen pienen nystyrän hän painoi sormensa sitä vasten ja alkoi hieroa eikä kestänyt pitkään, kun Tsuzuku jo painoi malttamattomana takamustaan hänen sormeaan vasten. Ryogan itsehillintä ei sallinut sitä, että hän olisi kiusannut enemmän, joten hän lisäsi pian toisen sormen ja alkoi tehdä pientä saksivaa liikettä toisen sisällä. Oli helvetin outoa, miten toinen sai hänet niin kiihottuneeseen tilaan niin lyhyessä ajassa, mutta Ryoga ei voinut asialle mitään. Hän ei malttanut jatkaa sormiensa liikettä niin pitkään, kuin ehkä olisi ollut tarpeen, vaan hän veti sormensa ulos toisesta ja katseli, miten tummahiuksisen sisäänpääsy supisteli hänen tekojensa seurauksena. Ryoga ei malttanut enää, hänen kärsivällisyytensä oli jo täysin finaalissa. Hän kaivoi esiin liukasteen ja lähes ekstaasissa hieroi sitä kovuudelleen, ennen kuin asetti miehuutensa kärjen vasten toisen aukkoa. ”Oletko valmis?” Helvetti, saisiko hän pidäteltyä itseään, jos Tsuzuku ei olisi valmis, olikin sitten todella hieno kysymys. Hän saisi Tsuzukun anelemaan jokin toinen kerta, siitä hän pitäisi huolen. Nyt ainoa asia millä oli mitään merkitystä hänelle oli se, että hän pääsisi mahdollisimman lähelle allaan makavaa miestä.
”Olen”, Tsuzuku vastasi eikä Ryoga jäänyt odottelemaan muuta. Hän työntyi nopeasti toisen sisälle ja hän olisi valehdellut, jos olisi sanonut, ettei Tsuzukun huulilta karannut huuto olisi saanut väreitä juoksemaan hänen selkäänsä pitkin.

***

Se tuntui kaikipuolin oikealta. Joltain, minkä oli tarkoituskin tapahtua. Tsuzuku tunsi kipua, mutta samaan aikaan jossain hänen mielensä taka-alalla lepäsi usko siihen, että se muuttuisi paremmaksi aivan pian. Tsuzuku tarrasi kiinni päällään olevaan mieheen, iski lyhyet kyntensä toisen miehen lapaluihin ja vaikersi hiljaa tuon huulia vasten. Vaaleahiuksisen käsi valui hänen rintakehäänsä pitkin alavatsalle ja siitä vielä alemmas. Tuo kietoi sormensa Tsuzukun varren ympärille ja alkoi pumpata samaan tahtiin työntöjensä kanssa. Huulet hamusivat uutta suudelmaa, minkä Tsuzuku salli toiselle mielellään. Hän halusi hukuttautua siihen tunteeseen ja ajatella, ettei se koskaan tulisi päättymään. Hän halusi jäädä siihen toisen lähelle ja luottaa siihen, ettei tuo potkisi häntä ulos asunnostaan kaiken päätyttyä. Tsuzuku kirosi matalasti, kun toisen erektion kärki hipaisi sitä pistettä, minkä koskettaminen sai hänet näkemään tähtiä. Vaaleahiuksinen päästi tyytyväisen äännähdyksen ja muutti työntöjensä kulmaa niin, että hän koskettaisi sitä herkintä aluetta jokaisella kerralla, kun työntyi syvälle toisen sisään. Tsuzukun ote toisen miehen ympärillä tiukkeni ja hän saattoi tuntea, ettei hän ollut enää ollenkaan kaukana rajastaan. Hänen miehuutensa vuoti jo muutaman tipan verran tahmeaa ainetta ja syke varressa oli nopeutunut huomattavasti. Hänen päällään oleva mies iski hampaansa hänen kaulaansa tavalla, josta Tsuzuku tiesi, että hänessä olisi merkki kaiken päätyttyä. ”Nimeni on Ryoga. Muista huutaa sitä, kun tulet”, tuo sanoi käskevällä äänellä. Tsuzuku kaarsi selkäänsä ja tunsi alavatsansa lihasten jännittyvän niin, että se melkein teki kipeää. Vaati vain pari hassua työntöjä ja hetken verran Ryogan käden liikettä hänen miehuudellaan, kun hän lopulta saavutti rajansa huutaen toisen nimeä. Ryoga murahti tuntiessaan toisen lihasten supistelevan ympärillään samaan aikaan, kun Tsuzukun orgasmi lähetti valkeita suihkuja niin Ryogan kädelle kuin heidän vatsoilleen. Ryoga työntyi pari kertaa ulos ja syvälle toisen sisään, ennen kuin hän saavutti oman rajansa toisen sisällä. Tummahiuksinen vaikersi tuntiessaan lämpimän aineen täyttävän itsensä ja Ryoga jatkoi työntöjään niin pitkään, että tuon orgasmi oli ohi ja sitten tuo vain painautui allaan olevaa vasten. Hetken Tsuzuku vain nautti siitä raukeasta olotilasta ja teki töitä saadakseen tasattua hengitystään. Sitten hän naurahti. ”Olisiko uusi etappi kylpyhuone?”
”Kuulostaa hyvältä. Jäät muuten yöksi.”
”Käy erittäin hyvin. Menemmekö huomenna vaikka kahville?”
”Mennään vain.”

Se oli peitelty lupaus siitä, ettei heidän suhteensa jäisi siihen yhteen iltaan.
The D I S O R D E R in my BRAIN.

Avatar made by: greenmoon666

Avatar
Kaerimichi
Teknikko
 
Viestit: 170
Liittynyt: To Elo 14, 2008 9:27 pm
Paikkakunta: Kauhajoki

Paluu K-18

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron