Fire alarm | K-18, HiyuuxYuuki, AU, one-shot

Voi sisältää erityisen selkeää alastomuutta ja seksikuvausta, raakaa väkivaltaa, voimakkaita huumausainekuvauksia ja erityisen rankkaa kielenkäyttöä. Sisältö ei sovi lapsille.

Fire alarm | K-18, HiyuuxYuuki, AU, one-shot

ViestiKirjoittaja Kaerimichi » Pe Joulu 19, 2014 2:05 pm

Title: Fire alarm
Author: Kaerimichi
Rating: K-18
Pairing: HiyuuxYuuki
Genre: AU, slash, PWP, humor
Fandom: Lycaon
Chapters: one-shot
Beta: Mä.
Warnings: Sisältää tarkasti kuvailtua seksiä.
Summary: ”Vaikutat niin jännittyneeltä, ajattelin lievittää oloasi.”

A/N: Tumblrissa joku mainitsi tällaisen haasteen ja innostuin sitten siitä. Olen myös pitkään halunnut kirjoittaa Lycaonista, joten koin että tilaisuuteni on viimein tullut. Kiitos sille ihmiselle, joka sanoi, että olisi mukavaa lukea ficci tästä aiheesta. Asiat tapahtuvat aika nopeasti ja toivon, että lukijat pysyvät mukana siitä huolimatta. Liitän vielä mukaan kuvat herroista. Hyvää Joulua kaikille!

Hiyuu
Yuuki


Fire alarm


Se oli taas yksi niistä lukuisista illoista, kun Yuuki ei saanut unta. Jotenkin hän oli aina työpäivän päätyttyä hirveän rauhaton ja ne tunnit, jotka hänen olisi pitänyt viettää unten mailla, kuluivat sängyssä puolelta toiselle pyörimiseen. Siitä oli kolme tuntia, kun hän oli tiputtanut takkinsa lattialle ja avaimet niillä tarkoitettuun laatikkoon. Kengät oli hylätty ulko-oven viereen, ja Yuuki oli pudottanut housunsa ja paitansa makuuhuoneen lattialle, ennen kuin oli romahtanut vatsalleen sänkyynsä. Hän oli kovasti toivonut, että uni seuraisi nopeasti perässä, mutta niin ei ilmeisesti ollut tarkoitus tapahtua. Yuuki kirosi hiljaa ja vilkaisi yöpöydällä olevaa radiokelloa, jonka näytössä oli punaisin numeroin aika 4:57. Yuuki manasi toisenkin kerran. Joulu oli jo aivan ovella ja hänellä oli kiireistä työpaikallaan. Lisäksi hän teki töitä enemmän kuin hänen olisi täytynyt siinä toivossa, että hän saisi jonkinlaisen bonuksen vielä ennen vuoden vaihtumista. Yuuki tiesi, ettei hän nukahtaisi varsinkaan, jos hän alkaisi painostaa itseään siihen. Hän tiesi, että aika kului koko ajan ja hän oli tietoinen siitä, että hänen lihaksensa olivat edelleen jännittyneinä ja hänen hengityksensä kulki liian nopeasti. Yuuki päätti, että olisi aika nousta sängystä ja mennä katsomaan jotain turhanpäivästä ohjelmaa televisiosta. Hän keittäisi itselleen mukin teetä, nappaisi viltin sohvansa toisesta päädystä, kietoisi sen ylleen ja ehkä torkahtaisi. Hän nousi ja venytteli särkevää kehoaan, ennen kuin suunnisti olohuoneen kautta keittiöön. Yuuki napsautti vedenkeittimen päälle ja penkoi hetken kaappejaan löytääkseen teepussit. Löydettyään sellaisen hän asetti sen mukiin ja nojasi lantiotaan työtasoa vasten odotellessaan, että vesi kuumenisi. Lopulta hän kaatoi höyryävän nesteen kuppiin ja suunnisti kohti sohvaansa. Yuuki käpertyi viltin sisälle, avasi television ja kävi kanavat läpi. Hän pysähtyi kokkausohjelman kohdalle ja keskittyi siemailemaan teetään. Hänestä tuntui kovasti siltä, että hän voisi todellakin torkahtaa.

***

Hiyuu oli sitä tyyppiä, joka yleensä käyttäytyi tyynen rauhallisesti. Hän ei tehnyt piloja tai ollut hurjan spontaani. Se oli lähinnä hänen ystäviensä alaa, kun hän seurasi sivusta osaamatta päättää, olisiko hän huvittunut vai paheksuva vai kenties hieno sekoitus molempia tunnetiloja.
Hiyuu sulki tietokoneensa kannen ja nojasi taaksepäin tuolissaan. Hän oli turhaan yrittänyt vakuuttaa Satoshia siitä, ettei tuon kannattaisi mennä taas juomaan Meton kanssa. Nuo retket eivät koskaan päättyneet hyvin Satoshin osalta – itse asiassa yleensä tuo mies löysi itsensä Meton sängystä ilman rihman kiertämää seuraavana aamuna. Satoshi valitti asiasta, mutta se oli tapahtunut jo useammin kuin kolmesti, joten Hiyuu oli päätynyt siihen johtotulokseen, että hänen ystävänsä oikeasti nautti niistä illoista, jotka tuo vietti mielenkiintoista muotitietoa edustavan miehen kanssa.

Hiyuu huokaisi raskaasti. Hänellä ei ollut tekemistä eikä häntä pahemmin huvittanut mennä nukkumaankaan, sillä hän tuskin saisi edes unta. Hän oli vielä aivan liian vireässä olotilassa nukahtaakseen. Satoshi oli hävinnyt linjoilta eikä Hiyuuta huvittanut ottaa yhteyttä Ichirouhun tai Ritoon. Hän mietti, mitä hän voisi enää tehdä. Hän oli lukenut kirjahyllynsä kokoelman läpi jo useamman kerran ja hän osasi opukset miltei ulkomuistista. Hän olisi voinut napata bassonsa olohuoneen nurkassa olevasta telineestä, mutta hän ei tiennyt mitä mieltä naapurit olisivat musiikista siihen aikaan yöstä. Hiyuusta tuntui, että hänen täytyi tehdä jotain ja ilkivallan harrastaminen alkoi koko ajan tuntua houkuttelevammalta ja houkuttelevammalta. Hiyuu nousi tuolistaan ja käveli olohuoneen läpi eteiseen. Hän nappasi avaimensa naulakosta ja suunnisti rappukäytävään. Hetken hän mietti, että hän voisi olla ilkeä ja pelästyttää jonkin vanhuksen sydänjuuriaan myöten, mutta sitten hänen katseensa osui palohälyttimen kehykseen ja sen alapuolella olevaan pieneen vasaraan. Hiyuu ei antanut itselleen aikaa miettiä paria sekuntia kauempaa, kun hän jo rikkoi lasin ja täräytti vasaran päin hopeista kelloa. Ääni, joka siitä lähti oli sellainen, mikä raapi hänen aivojaan ja hetken Hiyuu mietti, pitäisikö hänen suunnistaa pois rikospaikalta. Hän päätti siirtyä alempaan kerrokseen, etteivät asunnoista poistuvat ihmiset olisi kiinnittäneet häneen niin paljon huomiota.

***

Yuuki säpsähti hereille kuullessaan äänen, mikä ei luvannut mitään hyvää. Hän ei tiennyt mihin aikaan hän oli nukahtanut, mutta hän uskoi ettei siitä ollut kovinkaan kauaa. Hetken häneltä kesti miettiä, mistä se ääni oikein tuli ja kuuluiko se hänen asunnostaan. Se oli kuitenkin sen verran häiritsevä, että Yuuki kampesi itsensä ylös sängystä ja suuntasi eteiseen. Hän tiesi, ettei se ääni kuulunut hänen kotoaan ja siksi hän päätteli, että se kuuluisi rappukäytävästä tai toisesta asunnosta. Yuuki painoi korvansa vasten kerroksessaan olevia ovia, mutta minkään takaa ei kuulunut sitä piipittävää ääntä. Yuuki huokaisi syvään. Olisi ollut liikaa pyydetty, että se ääni olisi vain loppunut ja sallinut hänen jatkaa uniaan. Yuuki meni kerroksen alemmas ja kohtasi toisen miehen, jonka katseessa oli syyllinen sävy.
”Onko sinulla tietoa, mikä tuo ääni on?” Yuuki tiedusteli.

***

Hiyuu miltei säpsähti kuullessaan askeleet, jotka tulivat siihen kerrokseen, missä hän sillä hetkellä oli. Toinen mies oli ilmeisesti ollut nukkumassa, sillä tuolla oli yllään vain bokserit. Vaaleanpunaiset hiukset valuivat olkapäille ja tuolla oli kasvoillaan hämmentynyt, ehkä hieman uteliaskin ilme. Hiyuulta kesti hetki rekisteröidä toisen kysymys, ennen kuin hän edes kykeni vastaamaan. ”Palohälytys meni päälle jostain syystä”, Hiyuu vastasi ja seurasi, kuinka muitakin asukkaita alkoi virrata ulos kodeistaan. Hän saattoi tuntea Yuukin katseen hivelevän kehoaan eikä hän tiennyt, mitä mieltä hän olisi ollut asiasta. Hän enemmän kuuli kuin näki toisen miehen hivuttautuvan lähemmäs häntä. Hän tiedosti paremmin kuin hyvin, ettei hänellä ollut yllään muuta kuin huppari ja verryttelyhousut, jotka olivat niin alhaalla, että ne hädin tuskin peittivät hänen privaatit alueensa.
”Pitäisikö meidän siirtyä ulos?” hän kysyi kiinnittääkseen toisen miehen huomion. Yuuki hymähti. ”Eihän täällä ole kuuma. Eikä täällä haise savukaan. Ehkä kyseessä on vain väärä hälytys.”
Hiyuu tiesi, että Yuuki oli oikeassa. Silti häntä huoletti se tapa, millä Yuuki lähestyi häntä. Hän tunsi toisen käden laskeutuvan rintakehälleen, ja Hiyuun silmät laajenivat hieman. ”Mitä teet?”
”Vaikutat niin jännittyneeltä, ajattelin lievittää oloasi.”
”Ja se tapahtuu koskettamalla?” Hiyuu hymähti. Toisen kasvoille nousi virnistys.
”Juuri niin. Voimme siirtyä asuntooni ja voin antaa sinulle hieronnan?”
”Vaikka olen täysin vieras sinulle?”
”Et vaikuta hullulta psykopaatilta”, Yuuki totesi ja juoksutti sormiaan toisen rinnalta vatsalle.
”Etkä sinä ole hyökkäävä.” Hiyuu hymähti uudestaan.
”Oliko tuo sarkasmia?” Yuuki kohotti kulmiaan ja pysäytti kätensä liikkeen.
”Ehkä.” Hiyuu ei silti tehnyt mitään vetäytyäkseen kauemmas toisesta miehestä. Yuuki ilmeisesti tulkitsi hänen elekieltään, sillä tuon käsi valui alemmas ja pysähtyi Hiyuun lonkkaluulle.
”Sinä et silti yritä pakoon”, tuo totesi hieman käheämmällä äänellä.
”Et ole pelottava.” Hiyuu tuhahti. ”Ja kaipaan jotain sisältöä iltaani.”
”Joten sallisit minun hieroa sinua?”
”Ehkä.”

***

Yuuki tiesi olevansa spontaani, kun hän flirttaili niin avoimesti naapurilleen. Hiyuu vain oli erittäin vetävän näköinen ja jostain alkukantaisesta syystä Yuuki tunsi vetoa toista miestä kohtaan. Hiyuu oli hänen täydellinen vastakohtansa - toinen vaikutti ihmiseltä, joka ei viihtynyt bileiden keskipisteessä vaan seurasi mielellään hieman sivummasta. Silti toisessa oli jotain, mikä kiehtoi Yuukia. Hän ei osannut tarkkaan sanoa, mitä se jokin oli, mutta hän tunsi selittämöntä vetoa toista miestä kohtaan. Hän nojautui lähemmäs naapuriaan ja painoi huulensa kevyesti toisen kaulalle. Se oli tutkiva, utelias pieni pusu, jonka avulla Yuuki halusi selvittää torjuisiko toinen mies hänet. Hiyuu haukkasi happea pikaisesti ja pidätteli hetken hengitystään, muttei kuitenkaan työntänyt Yuukia kauemmas. Yuuki hymähti tyytyväisenä ja ujutti oikean kätensä Hiyuun paidan alle tunnustelemaan vatsalihaksia. Hän tiesi, että hän toimi todella nopeasti ja hyökkäävästi, mutta hän ei voinut vastustaa. Ei varsinkaan silloin, kun hän kuuli toisen haukkaavan happea uudestaan, ja hän saattoi tuntea toisen vatsan värähtävän kosketuksensa alla.

”Mennäänkö minun luokseni?” Yuuki kysyi matalasti. Toinen mies kohotti kulmiaan.
”Eikö sinua huoleta tuo palohälytys?”
”Se on luultavasti väärä hälytys. Täällä ei edes haise savu ja kyllä sen pitäisi jo haista tässä vaiheessa.”
”Sinä olet erittäin hyökkäävä, tiesitkö?” Hiyuu hymähti.
Yuuki virnisti. ”Tiedän.”

Hän oli ollut jo aikaisemmin kiinnostunut Hiyuusta, kun hän oli nähnyt toisen miehen menevän töihin tai tulevan kaupasta ostoskassin kanssa. Hän ei ollut saanut kerättyä tarpeeksi rohkeutta lähestyäkseen toista aikaisemmin, mutta nyt kun he olivat rappukäytävässä, hän ei enää voinut vastustaa kiusausta. Yuuki saattoi tuntea Hiyuun katseen lepäävän ihollaan, jota ei peittänyt muut vaatteet kuin bokserit. Hän kääntyi vieressään seisovan miehen puoleen ja painoi huulensa kevyesti vastaparille. Jos Hiyuu ei nyt torjuisi häntä, niin hän alkaisi johdatella toista miestä kohti asuntoaan. Hän halusi tuntea naapurinsa paljaan ihon kosketuksensa alla, painaa huulensa herkille paikoille tuon keholla, painautua toisen lähelle. Hän halusi tuntea niin paljon ja seuraavaksi hän sai tuntea, miten toisen miehen huulet liikkuivat hänen omiaan vasten kevyesti. Hän ynähti ja kietoi kätensä naapurinsa ympärille.

Hiyuu painautui lähemmäs naapuriaan ja päätti olla ajattelematta. Oli harvinaista, että hän antoi mielitekojensa viedä ja yleensä hänellä oli parempi itsekuri. Nyt hän kuitenkin huomasi haluavansa tuntea enemmän. Hänen kehonsa hakeutui lähemmäs toista miestä kuin itsestään, mutta ei ollut kyse siitä, että Hiyuu olisi yrittänyt estellä. Hän ahmi Yuukin alastonta ylävartaloa katseellaan ja vastusti halua painaa huulensa vasten toisen solisluun kaarta. Hän ei ollut ihminen, joka teki kepposia eikä hän todellakaan ollut tyyppiä, joka sortui yhden yön suhteisiin. Jotenkin hänestä silti kummallisesti tuntui siltä, ettei pinkkipäinen mies olisi vain yksi merkityksetön pano. Hän ei jaksanut analysoida tilannetta enempää eikä hän todellakaan halunnut työntää toista miestä kauemmas itsestään. Sen sijaan hän vei kätensä Yuukin lanteille, veti toisen lähemmäs itseään ja painoi huulensa uteliaina vastaparille. Hiyuu tunsi, miten Yuukin suu vastasi eleeseen alkuun rauhallisesti ja hän tunsi myös, miten toisen miehen kädet kietoutuivat hänen niskaansa. Se tuntui mielenkiintoisen oudolta, mutta hyvällä tavalla. Hiyuu hymähti tyytyväisenä ja kosketti kielellään toisen miehen alahuulta. Yuukilta ei kestänyt pitkään raottaa suutaan ja toivottaan Hiyuun kostea elin tutkimusmatkalle. Toisen kieli hyväili hänen hampaitaan, ikeniään, kitalakea ja aloitti lopuksi tangon Yuukin oman elimen kanssa. Sitä jatkui muutama minuutti, jotka tuntuivat ikuisuudelta, siltä, kuin aika olisi pysähtynyt ja he olisivat kahden maailmassa. Siltä se tuntui Hiyuusta. Lopulta oli pakkoa vetäytyä irti toisesta, kun hengittämisen tempo muuttui liian kiihkeäksi. Silti hän ei päästänyt irti pinkkihiuksisesta miehestä.

”Haluan sinua helvetisti”, Yuuki kuiskasi matalasti. Hän tiedosti itsekin, että hän toimi taas impulsiivisesti, mutta hän tiesi omaavansa sen luonteenpiirteen. Hän ei ollut sitä tyyppiä, joka pahemmin ajatteli ennen toimimista eikä hän todellakaan kuluttanut aikaa seurauksista murehtimiseen. Hiyuu vei kätensä Yuukin paljaille kyljillä, juoksutti sormiaan toisen lapaluiden ja kylkiluiden yli ja lopuksi pujotti kätensä toisen miehen hiuksiin. Yuuki värisi hänen sylissään ja painautuessaan toista vasten, Hiyuu saattoi tuntea kasvavan kohouman reittään vasten. Hän virnisti hieman kierosti.
”Huomaan sen”, hän lopulta kommentoi toisen aiempaa lausetta. Hän kuuli tuhahduksen purkautuvan pinkkihiuksisen miehen huulilta, mutta Yuuki ei jatkanut aiheesta. ”Kumman asunto on lähempänä?”
”Sinun”, Hiyuu hymähti hiljaa. Mies hänen sylissään ravisti avainrengastaan käsissään ja Hiyuu oli erittäin tyytyväinen, ettei Yuuki ollut unohtanut avaimia sisälle asuntoonsa. Hän ei ollut kiinnittänyt huomiota siihen, että osa avaimista oli jättänyt jälkensä hänen selkäänsä, kun Yuuki oli ollut kietoutuneena Hiyuun ympärille. Yuuki irrotti otteensa ja Hiyuu seurasi esimerkkiä hieman vastahakoisesti astuen pari askelta kauemmas lähinnä voidakseen hillitä itseään. Yuuki kääntyi kannoillaan ja asteli asunnon 35 ovelle alkaen asettaa avainta lukkoon, joka avautui pienen kilahduksen saattelemana. Yuuki vilkaisi takanaan seisovaa miestä olkansa yli, kuin kehottaen tuota seuraamaan, ennen kuin pinkkihiuksinen mies astui eteiseensä. Hiyuu ei tuhlannut aikaa epäröimiseen, sillä hän saattoi tuntea tietyn kehonosan sykkivän housuissaan ja kaipaavan huomiota toiselta mieheltä. Hän ei kiinnittänyt huomiota muihin naapureihin, jotka olivat pikkuhiljaa astuneet rappukäytävään tutkimaan, pitäisikö heidän poistua koko rakennuksesta. Hän ei kiinnittänyt huomiota vanhaan naiseen, joka pyysi häntä kiinnittämään enemmän varovaisuutta palohälytykseen. Sen sijaan hän seurasi Yuukia tuon asuntoon ja painoi oven kiinni perässään. Hän ei kauaa ehtinyt ihailla sisustusta, kun hänellä jo oli kädet täynnä pinkkihiuksista miestä, joka suudelman intensiivisyydestä päätelleen yritti sulattaa heidän huulensa yhteen. Hiyuu ynähti hiljaa ja suuteli toista miestä takaisin samalla ahneudella ja kiihkeydellä. Hänen kätensä löysivät toisen miehen alaselän uudelleen, kun hän veti Yuukia lähemmäs itseään ja painoi heidän lantionsa tiiviisti yhteen. Hän enemmän tunsi kuin kuuli pinkkihiuksisen miehen hiljaisen vaikerruksen, kun heidän miehuutensa hieroivat toisiaan vasten. Hiyuu murahti matalasti ja näykkäsi toisen alahuulta, ennen kuin ujutti kielensä uuteen tanssiesitykseen toisen suuhun. Pian hän saattoi tuntea, kuinka Yuuki alkoi ottaa varovaisia askelia taaksepäin vetäen Hiyuuta samalla mukanaan. Hiyuu tiesi tasan tarkkaan, mikä heidän määränpäänsä oli ja tieto siitä sai hänet tiukentamaan otettaan toisesta miehestä.
Yuuki pujotteli ohi sohvaryhmän, nojatuolien, kirjahyllyn ja pienen pöydän, jonka päällä oli stereot. Hiyuu oli enemmän kuin tyytyväinen, että makuuhuoneen ovi oli jo valmiiksi auki eikä heistä kummankaan tarvinnut alkaa avaamaan sitä. He saattoivat keskittyä vain ja ainoastaan suudelmaan ja siihen, etteivät he kolauttaisi itseään huonekaluihin, ovenpieliin tai seiniin.

Yuukin polvitaipeet kolahtivat vasten sängynreunaa ja Hiyuu saattoi tuntea toisen kaatumisen samalla, kun pinkkihiuksinen mies veti hänet mukanaan patjalle. Hiyuu varoi, ettei olisi satuttanut hauraampaa miestä kaatuessaan tuon päälle. Hän imi toisen alahuulen hampaidensa väliin ja juoksutti kieltään herkkää aluetta pitkin. Hän hiveli kielellään toisen huulikaarta ja painoi samalla lantionsa tiiviisti vasten toisen miehen vastaavaa. Se tuntui niin helvetin hyvältä, vaikka se kaikki eskaloitui niin nopeasti. Hiyuu ei kuitenkaan sillä hetkellä olisi pystynyt ajattelemaan tilannetta vakavasti, vaikka olisi halunnutkin. Sen sijaan hän halusi tuntea niin paljon enemmän, hän tiesi sen siitä, miten syke hänen miehuudessaan nopeutui koko ajan hieman lisää ja miten tahmeus hänen miehuutensa päästä imeytyi bokserien etumukseen. Hän juoksutti kättään Yuukin kyljeltä tuon rintakehän kautta alavatsalle tutkivasti ja Hiyuu saattoi tuntea, miten pinkkihiuksinen värisi hänen kosketuksensa alla. Se oli jotain uutta ja jännittävää eikä Hiyuu pystynyt katumaan asiaa, sillä hän oli täysin omien halujensa ja himonsa vietävänä. Mies hänen allaan vaikersi ja kohotti lantiotaan Hiyuuta vasten selvästi toivoen, että saisi huomiota herkimmällä alueelleen. Hiyuu kuitenkin virnisti lähes pirullisesti ja veti omaa lantiotaan kauemmas Yuukista, vaikka se vaatikin jonkin verran mielen lujuutta.
”Helvetti, älä kiusaa.” Yuukin ääni oli huomattavasti matalampi ja hieman käheäkin.
Hiyuun virne vain leveni. ”Et kai sinä ole kärsimätön? Vastahan me aloitimme.”
Yuuki tuhahti. ”Sinä kiusaat itseäsikin samalla, kun yrität kiduttaa minua. Voin tuntea sen.” Yuuki vei kätensä Hiyuun farkkujen etumukselle ja painoi kämmenensä tiiviisti vasten toisen miehen kovettumaa. Hiyuu kirosi matalasti, mikä taas sai Yuukin virnistämään tyytyväisesti. ”Huomaatko?”
”Ole kiltisti, jos haluat, että teen yhtään mitään.”
”Totta kai olen kiltisti, nythän on jo melkein joulu.”
”Vasta viiden päivän päästä.”
”Silti. Pitää aloittaa hyvissä ajoin.”
”Voisit siis ottaa minulta suihin?” Hiyuu virnisti leikkisästi. Pinkkihiuksinen mies hänen allaan pyöräytti silmiään. ”Lupaatko, että sinäkin olet kiltisti, jos teen niin?”
”Hyvä on.”

Hiyuu ei ehtinyt pahemmin rekisteröidä mitä tapahtui, kun toinen mies pyöräytti heidät ympäri niin, että päätyi itse päällimmäiseksi. Yuuki avasi Hiyuun hupparin vetoketjun ja työnsi paidan liepeet sivuille, jotta saattoi nuolaista toisen miehen nänniä. Hiyuu värähti eikä huomannut kohottavansa lantiotaan ylös patjasta. Toinen mies hymähti ja lipui alemmas painaen suukkoja milloin minnekin toisen miehen vartalolla. Yuuki ei tehnyt elettäkään painaakseen Hiyuun takaisin vasten lakanoita, vaan tuo siirsi kätensä availemaan toisen miehen housuja. Saatuaan vyön, napin ja vetoketjun auki, Yuuki alkoi hivuttaa toisen miehen housuja alas yhdessä bokserien kanssa eikä kulunut kauaakaan, että kyseiset vaatekappaleet päätyivät mytyksi lattialle. Yuuki näykkäsi Hiyuun sisäreittä ja hymähti, kun Hiyuu levitti jalkojaan niin, että toisella olisi enemmän tilaa työskennellä. Yuuki ei halunnut kiusata enempää, vaan hän otti toisen miehuuden suuhunsa juoksuttaen kieltään pitkin herkkää varta. Hän vetäytyi sen verran, että vain pää oli hänen hampaidensa välissä ja sitten hän alkoi imeä kiivaasti. Hän kuuli Hiyuun vaikertavan samaan aikaan, kun toinen mies pujotti sormensa hänen vaaleanpunaisiin hiuksiinsa. Siitä huolimatta Hiyuu ei yrittänyt kontrolloida tahtia, millä Yuuki tyydytti toista miestä. Lähinnä osoittaakseen arvostusta, Yuuki alkoi liikuttaa päätään ylös ja alas ottaen vartta suuhunsa enemmän jokainen kerta, kun painoi päänsä alas. Hän saattoi tuntea Hiyuun miehuuden osuvan kurkunpäähänsä kevyesti ja hänen täytyi hetki pitää päätään paikoillaan, että hän saattoi rentoutua eikä tuo teko olisi laukaissut hänen oksennusrefleksiään. Yuuki tunsi Hiyuun miehuuden sykkeen tihentävän tahtiaan ja hän oli miltei yllättynyt, miten nopeasti hän sai toisen miehen niinkin lähelle rajaa. Hän painoi kielensä kärjen toisen miehuuden päässä olevaan pieneen reikään ja keräsi talteen sen tahmean eritteen, mikä enteili toisen miehen siemensyöksyä. Tämän jälkeen Yuuki vetäytyi täysin ja loi katseensa allaan makaavaan mieheen, joka näytti siltä, ettei osannut päättää olisiko helpottunut vai pahoillaan siitä, että pinkkihiuksinen mies oli lopettanut kesken.

”Haluan sinulta jotain”, Yuuki totesi matalasti ja painoi huulensa Hiyuun kaulalle. Hän imi pienen, punertavan merkin toisen aataminomenan alle ja kietoi samalla sormensa Hiyuun miehuudelle alkaen pumpata kovuutta kevyesti.
Hiyuu kirosi. ”Mitähän se mahtaa olla?”
”Tiedät varmasti.”
”Anna vihje.”
”Mitä minä sanoin siitä, että sinun tulee olla kiltti minulle?”
”Sisältääkö se toiminta liukuvoiteen ja kondomin?”
”Ehkä.” Yuuki virnisti ja irrotti otteensa toisen miehen erektiosta. Hiyuu kirosi taas ja Yuuki saattoi vain arvailla, miten lähellä toinen mies oli jo käynyt. Hän kierähti pois vahvemman yltä tuon viereen ja levitti jalkojaan kutsuvasti.
”Missä?” kuului kysymys, kun Yuuki siirsi kätensä boksereiden vyötärönauhalle ja alkoi hivuttaa ainoaa vaatekappalettaan alas. Hiyuun katse oli nauliutunut hänen käsiensä liikkeisiin ja Yuuki hymähti tyytyväisenä, kun toinen mies veti terävästi happea, kun Yuuki viimein heitti bokserinsa johonkin suuntaan makuuhuonetta.
”Yöpöydän laatikko”, oli kaikki mitä hän sanoi, mutta se riitti Hiyuulle. Pian tuo kaivoi esiin neliskulmaisen pienen paketin sekä läpinäkyvän tuubin ainetta, mikä helpottaisi heidän toimintaansa huomattavasti ja tekisi siitä edes hieman vähemmän kivuliasta vastaanottavalle osapuolelle. Yuuki seurasi katsellaan, kuinka Hiyuu rullasi kondomin miehuudelleen ja jotenkin vaistomaisesti hän levitti jalkojaan vielä hieman lisää. Ei kestänyt kauaa, kun Hiyuu puristi liukasta ainetta sormilleen ja hieroi etusormeaan vasten toisen sisäänpääsyä. Yuuki painoi takamustaan vasten toisen kättä eikä Hiyuu viitsinyt kiusata enempää. Hän antoi sormensa upota toisen sisälle ja tämän jälkeen hän alkoi käännellä hieman rannettaan yrittäessään löytää sen pisteen, joka saisi Yuukin rentoutumaan nopeammin. Hän saattoi tuntea pientä vastustelua hetken verran, mutta lopulta hän pystyi työntämään myös keskisormensa toiseen mieheen. Yuuki vaikersi pienestä epämukavuuden tunteesta, muttei pyytänyt Hiyuuta lopettamaan. Hiyuu painoi sormiaan syvemmälle ja lopulta hän saattoi tuntea sen pienen nystyrän sormiensa alla. Hän painoi sormiaan sitä vasten, hieroi sitä kevyesti ja hymähti tyytyväisenä, kun Yuuki ilmaisi nautintoaan hiljaisella vaikerruksella samalla, kun painoi takamustaan vasten Hiyuun sormia. Villeimmissä kuvitelmissaakaan Hiyuu ei ollut osannut odottaa, että hänen pieni kepposensa voisi johtaa johonkin sellaiseen, mutta hän ei todellakaan ollut pahoillaan. Sen sijaan hän lisäsi vielä kolmannen sormen toisen miehen sisälle ja alkoi hieroa pinkkihiuksisen miehen eturauhasta. Yuuki levitti jalkansa niin levälleen kuin mahdollista ja alkoi liikuttaa lantiotaan vasten Hiyuun sormia. Tästä vahvempi mies tiesi, että hän voisi edetä. Hän veti sormensa ulos toisesta, hieroi liukuvoidetta kovuudelleen ja työntyi toiseen hitaasti ja varovasti, ettei satuttaisi Yuukia turhan paljon.

Yuuki ei yleensä käyttäytynyt niin. Hän ei vain valinnut satunnaista ihmistä kadulta, jota sitten lähestyi niinkin suorasukeisesti ja hyökkäävästi. Hän ei houkutellut ihmisiä kotiinsa, jos baareissa tavattuja tapauksia ei otettu lukuun. Siinä hän kuitenkin oli, täysin valmiina antamaan itsensä Hiyuulle, vaikka toinen oli hänelle miltei tuntematon. Hän oli nähnyt toisen vain vilaukselta rappukäytävässä aina silloin tällöin, mutta jokaisella kerralla hän oli ottanut huomioon, miten hyvännäköinen toinen mies oli kaikessa yksinkertaisuudessaan. Hän värähti toista vasten, kun Hiyuu työnsi tarpeeksi syvälle löytääkseen hänen herkimmän pisteensä uudestaan. Samaan aikaan toinen mies painoi huulensa hänen omilleen ja jotenkin Yuuki oli huomaavinaan hellyyttä siinä suudelmassa. Lupausta jostain enemmästä. Hän ynähti tyytyväisenä ja veti Hiyuun lähelleen tiiviisti. Jotenkin se suudelma merkitsi hänelle niin paljon enemmän, kuin se nautinto, jota toinen mies hänelle tuotti. Se suudelma lupasi niin paljon enemmän ja vakuutti siitä, ettei Yuuki ollut vain joku, jonka avulla toinen tyydytti tarpeitaan. Saamansa tunteen myötä hän pystyi rentoutumaan ja luottamaan siihen, ettei Hiyuu pukisi ylleen nopeasti seksin jälkeen ja lähtisi sanomatta sanaakaan. Hänestä tuntui, että hänen yllään oli mies, josta hän ei haluaisi noin vain päästää irti. Hän ei halunnut potkia Hiyuuta ulos ja toivottaa toiselle onnellista loppuelämää, missä hän itse ei olisi osallisena. Hän saattoi tuntea Hiyuun lopettavan työntönsä, vaikkei tuo ollut vielä saavuttanut rajaansa. Yuuki kurtisti kulmiaan. ”Mikä hätänä?”
”Ei minulla ole hätää, mutta onko sinulla?” Vahvempi kaksikosta nojasi otsaansa pinkkihiuksisen vastaavaan.
”Ei?” Yuuki veti toista lähemmäs itseään niin, että heidän rintakehänsä painautuivat toisiaan vasten.
”Kurtistit kulmiasi ja vaikutit muutenkin poissaolevalta.”
Yuuki tuhahti ja liikahti toista vasten ottaen toisen miehuutta syvemmälle sisäänsä. Sen jälkeen hän supisti lihaksiaan toisen ympärillä ja virnisti pirullisen tyytyväisesti, kun Hiyuu vaikersi hänen huuliaan vasten. ”Mitä jos lakkaisit huolehtimasta minusta ja jatkaisit?”
Hiyuu tuhahti ja loi tutkivan katseen allaan makaavaan mieheen. Saatuaan varmuuden siitä, ettei ollut rikkonut pinkkihiuksista miestä, hän aloitti työntönsä uudelleen vetäytyen miltei ulos toisesta, ennen kuin työntyi niin syvälle kuin mahdollista. Hän hengitti kiivaammin ja painoi nälkäisesti huulensa toisen omille samaan aikaan, kun ujutti kätensä heidän väliinsä voidakseen kietoa sormensa Yuukin miehuudelle. Hän sovitti kätensä liikkeen samaan tahtiin lantionsa kanssa ja hymyili tyytyväisenä, kun tunsi Yuukin jännittyvän itseään vasten.

”Olen lähellä...” Toinen mies vaikersi hiljaa. Hiyuu näykkäsi toisen kaulaa kevyesti jättäen jälkeensä punertavan jäljen. Hän tunsi olevansa itsekin lähellä, liian lähellä. Hän painoi sormensa herkkiin kohtiin ja työntyi vasten toisen herkintä pistettä. Sitä seurasi vaikerrus, kun Yuuki purkautui sykähdyksittäin heidän vatsoilleen ja Hiyuun käteen. Hiyuu seurasi perässä, kun Yuukin lihakset puristuivat hänen erektionsa ympärille. Hän täytti toisen tahmealla aineella ja jatkoi työntöjään hitaina toisen sisään niin kauan, kun hänen miehuutensa purki paineita. Lopulta hän vetäytyi toisesta ja kierähti tuon viereen tasaamaan hengitystään. Ei kestänyt kauaa, kun Yuuki painoi poskensa hänen rintakehälleen. Hiyuu ei ajatellut mitä hän teki, kun hän kietoi kätensä hauraamman miehen ympärille ja veti tuon kiinni itseensä. Hän huokaisi tyytyväisenä ja raotti silmiään hieman voidakseen katsella kattoa. Toinen mies sopi niin täydellisesti hänen kainaloonsa, että se oli miltei pelottavaa.

”Mennäänkö kahville huomenna?” Yuuki kysyi hieman arasti, kuin olisi pelännyt Hiyuun torjuvan hänet sittenkin. Hiyuu suukotti toisen päälakea lähinnä siksi, että halusi rauhoittaa tuota.
”Mennään vain.”
”Ehkei tästä joulusta tule sittenkään kamala.”
”Ehkä. Hyvää joulua siis..?”
”Yuuki.”
”Yuuki. Minä olen Hiyuu.”
”Hauska tavata ja hyvää joulua sinullekin.” Yuuki virnisti ja uskalsi rentoutua toista vasten täysin. Ei kulunut kauaa, että hiljainen tuhina kantautui Hiyuun korviin, kun Yuuki uskalsi nukahtaa.
The D I S O R D E R in my BRAIN.

Avatar made by: greenmoon666

Avatar
Kaerimichi
Teknikko
 
Viestit: 170
Liittynyt: To Elo 14, 2008 9:27 pm
Paikkakunta: Kauhajoki

Paluu K-18

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron