Valitut palat [K7-K13 / raapaleita, uusi 4.6.]

K-7 on S:ää hieman vahvempaa materiaalia. Alastomuutta, huumausaineita, väkivaltaa tai huonoa kielenkäyttöä voi esiintyä lievässä muodossa, mutta ei tarkasti kuvailtuna. Seksiä tai seksuaaliseksi koettua käytöstä saatetaan käsitellä maininnan tasolla. K-11 ja K-13 voivat jo sisältää edellä mainittuja sisältöjä hieman enemmän.

Valitut palat [K7-K13 / raapaleita, uusi 4.6.]

ViestiKirjoittaja Ujelo » Ti Elo 26, 2008 8:44 pm

Kirjoittaja: Ujelo
Beta: En koe tarvitsevani
Ikärajat: K7 - K13

Huom. Artistit, paritukset, tyylilajit yms. ovat ficcikohtaisia.

A/N: Tänne varastoin jälleen kaikki lyhyet, alemman ikärajan oneshottini. Nämä ensin tulevat ovat tietty niitä tuttuja, vanhassakin Lafissa olleita, mutta kommentoiminen on silti ihan suositeltavaa! 8D Tähän ensimmäiseen viestiin listaan myös topicin sisällön järjestyksessä.

~*~


Lost in my eyes - D'espairsRay
Purema - D'espairsRay
Luonnontieteitä - the GazettE
Harhaluulo - D'espairsRay
Sedatiivi - Dir en grey, D'espairsRay
Vaihtolämpöinen - Dir en grey, D'espairsRay, MUCC
Ihovampyyri - D'espairsRay / Angelo
Viimeksi muokannut Ujelo päivämäärä Ma Kesä 03, 2013 11:23 pm, muokattu yhteensä 2 kertaa
I'm sure the answers will echo there

Vuoden NC liian monena vuonna

avatar credit to silentcarnival @ LJ

Avatar
Ujelo
Taustalaulaja
 
Viestit: 359
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 12:02 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Valitut palat [pg - pg-13 / raapaleita]

ViestiKirjoittaja Ujelo » Ti Elo 26, 2008 8:46 pm

Lost in my eyes


Kirjoittaja: Ujelo
Paritus: Hizumi/Zero (D’espairsRay)
Tyylilaji: romantiikka ja huumori~ Ou jeah.

Yhteenveto: Suudelma olisi yksinkertainen, mutta Hizumi pitää asioista monimutkaisina.


A/N: Puhdas yötuotos, eli vinksahtanutta tekstiä luvassa. Kommentit enemmän kuin toivottuja.
Täysin omistettu Katzulle syntymäpäivälahjaksi vuonna 2007, ole hyvä!




~*~

Hizumin PoV


Musiikki rummutti vieläkin korvissani, tunnelma pysyi korkealla sen mukana.
Olin nauranut enemmän kuin vuosiin, eikä hymy vieläkään ollut pyyhkiytynyt kasvoiltani. Kiskoin häntä rappusia ylös, pitkin käytäviä vauhdilla, jonka olisi luullut olevan mahdotonta humalaiselle.
”Hizumi, oletko menettämässä järkesi?” Kuulin naurun hänen äänestään, kuvittelin sen monimielisesti huvittuneen ilmeen hänen kasvoilleen, ja nauroin entistä enemmän. Hengitykseni melkein vinkui, kun pääsimme hänen asuntonsa ovelle.
Nojasin hetkeksi seinään ja tasasin hapensaantiani hänen avatessa lukkoa, ja kun ovi aukeni, minulla oli taas energiaa rynniä hänen edelleen ja kiskoa hänet mukanani sisälle.

Asunto tuntui heräävän eloon napsauttaessani valot päälle. Käännyin katsomaan häntä moittivasti.
”Zero, sinä olet pitänyt asuntoasi yksinäisyydessä.”
Hän naurahti viimein ääneen. ”Tiedät, ettei ole aikaa.”
”Tiedän, mutta se on sääli.”

Hän ehti juuri ja juuri heittää avaimet jonnekin, jonne ne ilmeisesti kuuluivat, kun tartuin häntä takin rintamuksesta ja kiskoin häntä eteenpäin. Sitten käännyin ja työnsin häntä taaemmas, kunnes makasin hänen päällään sohvalla.
Hän nauroi. ”Hizumi, mitä sinä teet?” Hän ei ollut juuri lainkaan humalassa, mutta ilmeisesti mielialani tarttui hieman. Hän vain loikoi rauhallisesti paikoillaan, kun vääntelin itseäni hänen yllään ja kiskoin meidän molempien kengät pois.
”Ajattelin rakastella sinua koko yön”, ilmoitin leveästi hymyillen ja riisuin nyt takkia yltäni.
Zeron suunnalta kuului pitkä, huutomerkkien täyttämä hiljaisuus.

”Hizumi...”
”Mitä?” Katsoin hämmentyneen vakavana hänen paheksuviin silmiinsä.
”Sinä olet juonut liikaa.”
”Enhän”, intin vastaan ja istahdin suoraan hänen lantionsa päälle avatessani hänen takkiaan. ”Vaan juuri sopivasti tietääkseni, että haluan ottaa selville, millaista on olla sinun sisälläsi.”

Olen aina rakastanut sitä, kun hän punastuu. Sitä ei tapahdu usein, mutta kun on se aika, paloautotkin ovat kateellisia.

Hän muuttui kummasti niin turraksi, että sain kiskottua takin hänen yltään ja altaan ilman sen kummempia akrobaattiesityksiä. Sitten keskityin oman kauluspaitani eliminoimiseen.

Joiko hän sittenkin enemmän kuin luulin? Selvät ihmiset eivät heittäydy niin palikoiksi suorista sanoista. Varsinkaan, jos ne sanat tulevat kännikalan suusta.
”No, kun noin hiljaa olet, sinulla ei varmaan ole vastaanpanemista”, totesin virnuillen ja lennätin paitani lattialle.
Viimein hän naurahti epävarmasti. ”Ei, Hizumi, odota hiukan-” Hän kohotti käsiään ilmeisesti estääkseen minua jotenkin, mutta antoi vain minulle mahdollisuuden kiskoa hänen paitansa pois.
Loisteliaan ovela toimintani sai hänet jälleen sanattomaksi. Kun ryhdyin riisumaan farkkujani, hän aukoi edelleen suutaan kuin tuulessa heiluva koiranluukku ovessa.
Hänen katseensa sentään lähti liikkeelle, kun sormeni siirtyivät hänen housunnapeilleen. En rehellisesti sanottuna ehtinyt tutkia hänen ilmettään, mutta tunsin miten tuijotus suuntautui suoraan näppeihini.

Hän olisi voinut pysäyttää minut koska tahansa. Hän tiesi, että olen kännissä yhtä voimakas kuin keitetty sammakonreisi, olisin luultavasti rysähtänyt lattialle pienestäkin tönäisystä.
Negatiivista vastakaikua ei kuitenkaan kuulunut, ei edes siinä vaiheessa, kun olin saanut hänen housunsa pois ja siirryin bokserien kimppuun.
Suuressa epäluulossa minun oli pakko tarkistaa, ettei hän vain ollut nukahtanut, joten kohotin katseeni hänen kasvoihinsa.
Sillä sekunnilla oli minun vuoroni jähmettyä.
Hänen ilmeensä oli täysin vakava, ja hänen katseensa kohtasi omani niin tummana ja intensiivisenä, että se oli porata kaksi reikää päähäni.
Sitten hän yhtäkkiä liikkuikin, työnsi minut selälleni ja nousi itse polvilleen. Roikuin melkein puoliksi poissa sohvalta, mutta hän kiskoi minut pian alleen niin, etten tuntenut enää itseäni kuivumaan ripustetuksi pyykiksi.
”Miksi ihmeessä lopetit?” Hän kysyi matalasti, ja samalla tunsin, miten viimeinen vaatekerrokseni meni menojaan.
Katseeni napsahti alas ja suuni muodosti lähes täydellisen o:n, kun hän riisui itseltään sen, joka minun hetki sitten piti.
En ollut enää yhtä varma siitä, mitä halusin ja minne.
”Halusit tietää, millaista on olla minun sisälläni?”
No, siitä olisi hyvä aloittaa.


Jos olisin aikaisemmin tiennyt, että hän kanteli niitä koko ajan taskussaan, olisin ottanut hänet jo baarin vessassa.

Periaatteessa hän kyllä otti minut, vaikka minä hoidinkin miehen työt.

Elämä on monimutkaista, vai mitä?


~*~
I'm sure the answers will echo there

Vuoden NC liian monena vuonna

avatar credit to silentcarnival @ LJ

    1 tykkää.
Avatar
Ujelo
Taustalaulaja
 
Viestit: 359
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 12:02 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Valitut palat [pg - pg-13 / raapaleita]

ViestiKirjoittaja Ujelo » Ti Elo 26, 2008 8:50 pm

Purema

Kirjoittaja: Ujelo
Tyylilaji: Draama
Päähenkilöt: Zero, Hizumi (D’espairsRay)

A/N: Kello on jotain yöllä, luin kirjaa. Sitten idea vain iskee päähäni kuin salama kirkkaalta taivaalta (jäljet kaulassa, muuttumaton hymy, jäljet kaulassa, muuttumaton hymy...). Onneksi oli kynä ja vihko lähellä.
(Lol, tulee tähän topiciin muutakin kuin ZeroxHizumia!)

~*~

Zero avaa oven ja näkee pienesti hymyilevän Hizumin.
Huivi ei riitä peittämään kaikkia kaulan jälkiä.

Pahat aavistukset värisevät pitkin selkääsi.

”Hizumi?”
Toinen astuu sisälle, riisuu takkinsa, huivinsa, ja kengät jalastaan. Sitten hän kävelee sisemmälle.

Hymy ei poistu hänen kasvoiltaan, näetkö?

Zero seuraa häntä huolestuneena aina makuuhuoneeseen saakka.
”Mitä on tapahtunut?”

Tuskin hän tälläkään kerralla kertoo.

Hizumi istuu sängylle, ja katsoo Zeroa.
Basisti värähtää hänen ilmettään: tulkitsemattomat silmät, ja hymy. Suupielet kaartuneet vain hieman ylöspäin, ja sen sävy on kuin toinen tietäisi pienen, hienon salaisuuden.

Huomaat kai, miten levollinen hän taas on?

”Mikset koskaan kerro...” Zeron ääni on tukahtunut, ja hän kömpii polvilleen Hizumin viereen sängylle. Vokalistin katse seuraa häntä, mutta ilme ei muutu.
Hän katselee vastahakoisesti kaikkia niitä puremajälkiä Hizumin kaulassa, siirtyy hiukan lähemmäksi toista.
”Sanoisit edes jotain.” Zero hipaisee vaurioitunutta ihoa.

Hänen ihonsa tuntuu kylmältä, eikö tunnukin?

Hizumi pysyy hiljaisena, sama olematon hymy huulilla leikkien.
Toinen koskettelee hänen kaulaansa varovaisin sormin, katsoo tekoaan; kumartuu lähemmäs, hyväilee huulillaan punaisia, violetteja jälkiä.


Ääni on vaiennut.


Viileät sormet napittavat tumman kauluspaidan auki, työntävät sen alas Hizumin olkapäiltä.
Vokalisti kaartaa päätään taaemmas, hymyilee vain aavistuksen enemmän.
Zero suutelee hänen kaulaansa, niskaansa, olkapäitä. Hellästi, pehmeästi, lämmittäen.
Katse pysähtyy tuijottamaan yhtä jälkeä kaulalla, se on jo hivenen haalea.

Hengitys puhaltuu hämäränkolkon huoneen ulottuvuuteen, ja iholle.

Zero kumartuu hieman eteenpäin
ja puree.
Upottaa hampaansa vanhaan merkkiin
ja satuttaa.

Viimein hymy katoaa Hizumin kasvoilta, hänen huulensa raottuvat äännähdykseen, silmät sulkeutuvat, kädet nousevat puristamaan toisen olkapäitä.


Yön jälkeen hymy on jälleen hänen huulillaan.


~*~
I'm sure the answers will echo there

Vuoden NC liian monena vuonna

avatar credit to silentcarnival @ LJ

    1 tykkää.
Avatar
Ujelo
Taustalaulaja
 
Viestit: 359
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 12:02 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Valitut palat [pg - pg-13 / raapaleita]

ViestiKirjoittaja Ujelo » Ti Elo 26, 2008 8:57 pm

Luonnontieteitä


Kirjoittaja: Ujelo
Artisti: the GazettE, paritus lukijan päätettävissä~
Tyylilaji: draamasotku


A/N: No johan pomppas. Sain odottamattomasti fysiikan kokeen liian aikaisin valmiiksi. Konseptipaperille on kiva kirjoittaa jotain, johon saa idean MAOL-taulukkokirjan takakannesta. >D
Ja kyllä, ainakin ennen muinoin matematiikka luettiin luonnontieteeksi. Nykyäänkin se kuuluu suurena osana kemiaan ja fysiikkaan.



Matematiikka

Minun mielestäni ajatuksesi oli kuin huono yhtälö.
Yksi plus yksi ei voi olla kolme, paitsi lapsien teossa. Sitä ei kuitenkaan meidän kohdallamme voi laskea vaihtoehdoksi.
”Miksi me?” Kysyin, etkä pystynyt vastaamaan loogisella kaavalla.

Tunteet eivät kuitenkaan kuulu matematiikkaan.

Fysiikka

Kun vietimme aikaa, uhmasimme painovoimaa makaamalla yhdessä liian kapealla sohvalla.
Osoitimme huippunopeuden sille, kuinka lyhyessä ajassa voi saada vaatteet pois kahdelta ihmiseltä.
Todistimme, miten nopeasti hengitykset voivat kiihtyä.
Kuinka monen yksikön voimalla painauduit minua vasten epätoivossa?

Kemia

En ymmärrä, millaisen kemiallisen reaktion sait aikaan, kun pullataikinasi paisui pöydän kokoiseksi.
Laitoit kalanpalaasi niin paljon sitruunaa, että happamuus neutralisoi fisun hajun kokonaan.

Mutten minä välittänyt siitä, millaisia omituisia reaktioyhtälöitä sinä sait aikaan keittiössä.
Monet muut asiat todistivat, että kemiamme sopivat yhteen.


~*~
I'm sure the answers will echo there

Vuoden NC liian monena vuonna

avatar credit to silentcarnival @ LJ

    1 tykkää.
Avatar
Ujelo
Taustalaulaja
 
Viestit: 359
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 12:02 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Valitut palat [pg - pg-13 / raapaleita]

ViestiKirjoittaja Dobnu » La Syys 20, 2008 9:05 pm

Luin nämä kaikki ja pidin kaikista, mutta en ole nyt kykeneväinen kommentoimaan kuin tuota ensimmäistä ja viimeistä, ethän potki lujaa? .__. Lupaan, että kun olen angstisemmalla tuulella, palaan kommentoimaan tuota keskimmäistäkin.

Lost in my eyes Tämä on varmasti yksi parhaista huumorificeistä, jonka olen aikoihin lukenut. Ei sillä, että olisin niitä viime aikoina edes hirveästi harrastanut, mutta nyt kun oli sellainen mieliala, oli mahtavaa löytää tämmöinen loistava yksilö luettavaksi. Ensinnäkin, sun sanavalinnat ja aivan omanlaisesi lauseet ja ilmaisut: "paloautotkin ovat kateellisia", "hän aukoi edelleen suutaan kuin tuulessa heiluva koiranluukku ovessa", "Hän tiesi, että olen kännissä yhtä voimakas kuin keitetty sammakonreisi". Repesin jokaikiselle näistä erittäin lahjakkaasti. Sä käytät kieltä ja omanlaisiasi sanavalintoja monessa käänteessä, tuoden oikeaa tunnelmaa tekstiin, tässä tapauksessa erittäin hajoiltavaa sellaista. :'D Sun tapasi kertoa on täysin sun omanlaisesi, Ujelon tekstin tunnistaa aina Ujelon tekstiksi. Musta se on ihailtavaa.

Pidin aivan hirveästi Hizumin suorasanaisuudesta. >3
Ujelo kirjoitti:”Ajattelin rakastella sinua koko yön”,
--
”Vaan juuri sopivasti tietääkseni, että haluan ottaa selville, millaista on olla sinun sisälläsi.”


Hemmetti nainen, yritätkö sä tappaa mut tähän awwitukseen, sairaan hulluun hymyyn ja puhtaaseen hyvään oloon? >D Oikeasti. Tosin välillä mun mieleen hiipi pelko, että ehkä Zero ei sitten kuitenkaan jostain täysin käsittämättömästä syystä haluakaan ja.... no se nyt vain olisi ollut kaikessa yksinkertaisuudessaan hirveää, jos Hizumi olisi pakottanut Zeron johonkin. Toisaalta kuka nyt voisi sanoa ei Hizumin kaltaiselle höpönassulle. >3 Huomaatko, olen ihan tuon sun Hizumisi lumoissa. >D
Ai niin, hajosin myös tuolle "suuressa epäluulossa" ilmaisulle. Se jotenkin kuulosti aivan siltä, kuin Hizumi olisi ajatellut, ettei se nyt yleensäkään ole mahdollista nukahtaa kesken silloin, kun __minä olen päällä ja jos niin on tapahtunut, se todellakin on maailman kahdeksas ihme. >D Hizumi on ihanan itsevarma. Vaikka no, ei hän oikeastaan vedä vertoja sille Zerolle, joka pistää esiin tuossa loppupuolella. Kunnon seme. :'D

Mun todella tekee mieli kirjoittaa Hizumi x Zeroa nyt tämän jälkeen. Kiitos tästä, piristi iltaani aivan hirveästi. :'3


Luonnontieteitä Arvaas vain, mä vihaan luonnontieteitä, oon aina sukannut pahiten koulussa juuri näissä kolmessa aineessa. >D Mutta huomaan pitäväni luonnontieteistä paljon enemmän, kun ne yhdistetään jrokkareihin. Itselleni tuo paritus oli Ruki x Kai, vaikka ensin ajattelin kaitaa. Se vain ei sopinut läheskään niin hyvin, kuin rukai. Sitä en tosin tiedä, miksi itse olit sen alun pitäen tarkoittanut.
Musta oli kiva, että olit liittänyt lähes jokaiseen lauseeseen jotain juuri otsikon luonnontiedettä kuvaavaa. Tietysti jos et olisi tehnyt niin, olisi idea saattanut mennä _hiukan pilalle, mutta luulen, ettei ihan jokainen olisi ajatellut asiaa kuten sinä. Toisaalta, tuskin kuka tahansa edes olisi saanut tällaista ideaa.

Mun mielestä tuo "Yksi plus yksi ei voi olla kolme, paitsi lapsien teossa." oli nerokas lause jollain tapaa. Tai ehkä nerokkaan siitä teki nimenomaan se jälkimmäinen lause, en tiedä. Tämä pieni ajatus kuitenkin pisti hymyilemään.

Hih, olin muuten kaikista kolmesta aineesta paras kemiassa ja tässä raapaleessa pidin tuosta kemia-raapaleesta eniten. >3 No ensinnäkin keittiö-tupeksinta tietenkin viittaa selkeästi tupeksivaan Rukiin, ja Kaihin, jota ei haittaa, vaikkei Ruki olekaan hänenkaltaisensa mestarikokki. Mutta siis, pöydänkokoinen pullataikina on ihan hyvä suoritus keltä tahansa ja musta sana 'fisu' oli hyvä, vaikka se olikin puhekieltä yleiskielen seassa. Tässä sen näkee, kuinka sekin kuulostaa hyvältä, kun sen osaa laittaa oikeaan paikkaan, eikä koko ficci ole vain yhtä puhekieltä. Ja äh, pidin tästä muutenkin.

Kiitos näistä, täyttelehän tätä topiccia jatkossakin, joohan? :3

Avatar
Dobnu
Teknikko
 
Viestit: 231
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:49 pm
Paikkakunta: Tähtilaiva

Re: Valitut palat [pg - pg-13 / raapaleita]

ViestiKirjoittaja Ujelo » Su Heinä 26, 2009 9:41 pm

Voi että, kun on lähemmäs vuosi sun kommentista, Dobnu. Olen pahoillani, etten ole vastannut, ja kiitos kommentoinnista, tietenkin!

Lost in my eyesin huumori... Voi että. :'D Siinä mun huumori on oikeasti varmaan kamalimmillaan juuri noissa ihme vertauskuvissa. En oikein itse tiedä, pidänkö sellaisista puolivahingossa tulleista "hyvistä" läpistä vai en, mutta hyvä, jos ne iskee ainakin suhun! Kieltämättä kellään ei taida olla yhtä kamalanihania ilmaisuja kuin mulla.
Mäkin tykkään tästä mun Hizumista, siinä oli sellaista... lapsenomaista itsepäisyyttä? "Mä haluan nyt, ja mulle ei sanota ei!"-tyylistä. Mukavaa että rakastetaan samanlaista pöhköä Hizua.
Ja vaihtelun vuoksi pitää joskus kirjoittaa Zero sememmäksi, kyllä.

Luonnontieteiden kohdalla pitää myöntää, etten enää edes itse muista, miten ajattelin sen parituksen. Saattaa olla, että mulla oli vahva viba siitä, että paritus on Gazesta, mutten itsekään keksinyt, että mikä sopisi parhaiten.

Ja, ja--- Enpä nyt osaa sanoa enempää, anteeksi, Despa vei multa aivot. :'D (On muuten pätevin syy aikoihin!) Kiitän kuitenkin hirveästi kommentista.






~*~





Harhaluulo

Sanamäärä: 105
Paritus: Zero/Tsukasa (D'espairsRay)
Ikäraja: PG13
Tyylilaji: random
A/N: Despan keikan inspiroimaa, olkaa hyvät.



Zeron niska.
Vaaleaa ihoa pitkin valui hikipisara, jonka matka katkesi paidan kaula-aukkoon.
Sinä yönä Tsukasa tulisi nuolemaan sellaisen tuskallisen hitaasti pois Zeron niskasta samalla, kun toinen värisisi nautinnosta hänen allaan.
Tsukasa hymyili salaisen itsetyytyväisesti ja tiukensi otettaan rumpukapuloista.


Hotellihuoneen ovi ehti juuri kolahtaa kiinni, kun Tsukasa oli jo Zeron selässä kiinni. Hän painoi huulensa tiiviisti vasten basistin kaulan sivua.
”Haluan sinua”, hän huokaisi samalla, kun kädet löysivät tiensä Zeron paidan alle. Hitaat, kömpelöt yhteisaskeleet johdattivat heidät vähitellen lähemmäs sänkyä.


Mutta se oli Tsukasa, joka löysi itsensä selällään sängyltä, katselemassa hämmästynein silmin Zeron vinoa hymyä. Se ei ollut Zero, joka sinä yönä vapisi jonkun alla.




~*~
I'm sure the answers will echo there

Vuoden NC liian monena vuonna

avatar credit to silentcarnival @ LJ

    1 tykkää.
Avatar
Ujelo
Taustalaulaja
 
Viestit: 359
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 12:02 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Valitut palat [pg - pg-13 / raapaleita, uusi 19.9.]

ViestiKirjoittaja Ujelo » Su Syys 18, 2011 11:41 pm

Sedatiivi

Sanamäärä: 108
Paritus: Kaoru (Dir en grey) / Tsukasa (D'espairsRay)
Tyylilaji: täysin olematon tilannerandom
A/N: Tämä oli alunperin tekstiviestillä kirjoitettu minificci eräälle.




~*~



Kaorun reisilihasta nyki.
”Rauhotu.”
Lämpimät kädet liukuivat kiireettä yli ihon, peittivät tatuointeja hetkittäin alleen. Kaorun hengitys tärisi.
”En mä... pysty...”
Jopa toisen naurahdus oli hidas, ajaton. Eikä Kaoru vain osannut olla, vain olla, ei pystynyt, vaikka aina olisi pitänyt.
”Ei sun tarvitse pystyä, sen kuin vain olet.”
Rattaat Kaorun päässä natisivat, takertuivat toisiinsa, ja – pysähtyivät. Huoneeseen laskeutui miehelle täysin uusi hiljaisuus, kun ikuiselta vaikuttanut raksutus vaimeni, ilma kulki vaivattomasti raotettujen huulten välistä. Kaoru sulki silmänsä, ja toisen suu hymyili hänen hartiaansa vasten. Hellät sormenpäät pyörivät lantion vain hetki sitten rentoutuneilla hermoilla.
”Eihän ollut niin vaikeaa?”
Kaoru huokaisi tyynenä. ”Tsukasa, turpa kiinni. Mä nukun nyt.”
Hymyily ei kuitenkaan loppunut.



~*~
I'm sure the answers will echo there

Vuoden NC liian monena vuonna

avatar credit to silentcarnival @ LJ

    3 tykkää.
Avatar
Ujelo
Taustalaulaja
 
Viestit: 359
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 12:02 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Valitut palat [K7-K13 / raapaleita, uusia 19.9.]

ViestiKirjoittaja Ujelo » Ma Syys 19, 2011 12:07 am

Vaihtolämpöinen

Sanamäärä: 243
Paritus: Die (Dir en grey) / ? (D'espairsRay), Yukke (MUCC) / ? (D'espairsRay)
Tyylilaji: hurlunkurlun draamasekoite
A/N: Lisää epämääräisiä pieniä raapaleita, hurraa!



~*~



Dieta alkoi toden totta nyppiä, kun rokkarimiesten seurue räjähti nauruun noin tuhannetta kertaa sen illan aikana. Ei sillä, etteikö hän olisi viihtynyt. Oli viinaa, hyvää läppää, vapaata aikaa. Ainoa asia, joka häntä aidosti otti päähän ja sai kaiken muunkin raivostuttamaan, oli se loppumaton vino, hiljainen hymy Yukken ja Tsukasan välissä. Se hymy ei kadonnut, mutta ne silmät vastasivat hänen nälkäiseen katseeseensa, kun muut eivät huomanneet. Se takamus ei liikahtanutkaan sohvalta, se, jolle Die olisi mielellään-

”Die, tuletko sä?”
”Mitä, en!”

Kaoru katsoi kitaristia oudosti ennen kuin lähti muiden, liian monen, kanssa tupakalle. Die jäi yksin istumaan ja tuijottamaan tyhjää sohvaa. Ulkoa kuului naurunremakka, parveke oli tupaten täynnä, kuin sillit suolassa. Die vei sormiaan hiustensa läpi, tuhahti ja vaelsi keittiöön, jäätyi oviaukkoon nähdessään tutun takapuolen jääkaapilla.
Jalat, kädet, selän.
Hän lähestyi, lukitsi kehon käsiensä väliin. Ne hartiat jännittyivät. Kitaristi kumartui lähemmäs, hengitti tuoksua, eikä epäröinyt piirtäessään kielellään tien leukalinjalta korvan alle, hampaat painuivat korvalehteen. Kylmä ilmavirta avoimesta jääkaapista viilensi Dien kasvoja, kun kaikkialla muualla kuumeni. Zeron keho vuorotellen jäykistyi ja rentoutui, karkasi Dielta lähemmäs jääkaapin hyllyjä, jolloin kitaristi painoi basistin kiinni niihin – he kumosivat pulloja, ruokia, juusto putosi lattialle.
Zero tunsi kaiken pidemmän vartalon muodoista, liian hyvin, se sai hänet hengittämään huurretta kaatuneiden pullojen lomaan. Dien kädet olivat ahneet Zeron kyljillä, lanteilla, paljon yksityisemmilläkin paikoilla. Sormet malttoivat karata hiuksiin, päätä käännettiin väkisin, mutta sallitusti, huulet hipaisivat toisia.

”Kylmä karkaa.”

Ja yhtä kylmä oli Yukken ääni keittiön ovelta, liian nopeasti karkasi Zero Dien otteesta, häpeillen.



~*~
I'm sure the answers will echo there

Vuoden NC liian monena vuonna

avatar credit to silentcarnival @ LJ

    3 tykkää.
Avatar
Ujelo
Taustalaulaja
 
Viestit: 359
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 12:02 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Valitut palat [K7-K13 / raapaleita, uusia 4.6.]

ViestiKirjoittaja Ujelo » Ma Kesä 03, 2013 11:20 pm

Ihovampyyri

Sanamäärä: 523
Artisti: D'espairsRay / Angelo - Karyu
Ikäraja: K13
Tyylilaji: Draama
A/N: JrockFanFic50-haasteen kohtaan 44: Vanhuus.



~*~



Karyu nautti täysin siemauksin yksinoikeudestaan ja siitä, ettei häntä häiritty. Hän veti t-paidan ylös ja pudotti sen lattialle. Tytöllä oli yllään harvinaisen yksinkertaiset, mustat rintaliivit. Kitaristi vei kätensä toisen taakse ja avasi hakaset tottunein sormin. Hän rakasti sileää kalpeaa ihoa ja sen tapaa nousta kananlihalle, kun hän puhalsi ilmaa rintojen väliin. Mustien farkkujen nappi aukesi vähintään yhtä kevyesti kuin liivien hakanenkin, hän napautti etusormellaan tummien alushousujen vyötärönauhaa. Tyttö siirtyi polvistuneesta asennostaan makaamaan sängylle, jotta Karyu sai vedettyä tuon housut pois. Iho oli pelkkää silkkiä hänen huuliensa alla ja tytön suonissa veri kuumeni, posket saivat väriä.


Karyu nosti kätensä veden alta ja käänsi kämmenensä ylöspäin. Sormenpäiden iho oli vetäytynyt voimakkaille rypyille, jotka tuntuivat kireiltä, mutta lievästä tunnottomuudestaan huolimatta eläviltä. Vesipisarat valuivat käsivarsia pitkin takaisin ammeeseen.
Mies huokaisi, nojasi päänsä taaksepäin kiinni kaakeloituun seinään ja laski kätensä takaisin pinnan alle. Jos hän olisi kylpenyt nuorten neitsyiden veressä niin kuin eräs kauan sitten elänyt eurooppalainen aatelisnainen, olisiko hän selvinnyt ilman niitä rypistymiä? Olisiko hän säilynyt ikuisesti nuorena?
Vai olisiko parempi käyttää elämänsä tarunomaisen Nuoruuden Lähteen etsimiseen ja kuolla sen partaalla loppuun palaneena ilman ketään, joka kaipaisi?
Pitäisikö käyttää rahansa botoxiin ja myöhemmin leikkauksiin, joissa hänen ihoaan kiristettäisiin eri puolilta kerta toisensa jälkeen?
Tulisiko palkata henkilökohtainen ohjaaja, joka pitäisi huolta hänen lihaksistaan ja kieltäisi häneltä tupakoinnin ja alkoholin?
Milloin hän löytäisi itsensä meditoimasta ja vääntämästä kehoaan solmuun lievittääkseen stressiään?
Kuinka vanha hän olisi sinä päivänä, kun kitara ei enää pysyisi hänen käsissään?
Milloin hän alkaisi tarvita nitroja tai viagraa?
Kumpi jaksaisi nousta kauemmin pystyyn, hänen selkänsä vai hänen peniksensä?

Pelkäisikö hän kuolemaa sen kolkuttaessa ovella?

Kaakeleiden pinnalla oli läpikuultava kerros vesihuurua.
Karyu tarttui kylpyammeen reunoihin ja avitti itsensä ylös. Viilentynyt vesi, harmahtava ja shampoosta kiemurainen, poistui viemäriin. Hän otti pyyhkeensä, astui lavuaarin ja sen yllä olevan peilin eteen ja puhdisti kädellään sumun peilin pinnalta.
Kasvot olivat kuin ennenkin. Hänen vatsansa ei ollut veltostunut eivätkä lihakset surkastuneet, hänen ryhtinsä oli suora.
Nuorempana hän oli halunnut säilyä kuin vampyyri, siksi hän oli ottanut sen bändissäkin roolikseen. Se oli silloin istunut heidän imagoonsa. Ja veri kiehtoi häntä edelleen, siinä oli sekä elämä että kuolema.
Karyu kuivasi kehonsa ja kietaisi sitten pyyhkeensä lanteilleen.

Kylpyhuoneen kuumankosteaan ilmaan verrattuna muualla hämärässä asunnossa oli kylmä, joten hän kiirehti makuuhuoneeseensa. Muuten hiljaisessa tilassa kuului hyvin hidas hengitys, jonka lähde oli kääriytynyt peittoon keskelle leveää sänkyä. Karyu silmäili nukkuvaa ihmistä samalla, kun hän puki ylleen bokserit ja t-paidan. Toisen vaatteet olivat pitkin poikin lattiaa.
Ongelmana oli, että hän halusi sen samaisen peiton alle, jonka toinen oli niin tiukkaan ominut. Karyu tarttui täkin reunaan ja kiskoi, jolloin vastahakoisesti ynähtävä ihmisolento kierähti ulos turvallisesta piilostaan. Tuo oli aikeissa vetää suojansa takaisin samalla, kun Karyu pujahti peiton alle.
”Idiootti.”
”Olit ominut sen kokonaan.”
19-vuotiaan katse oli herätyksestä uninen ja ärtyisä. Nuorella ei ollut yllään mitään muuta kuin alusvaatteet, joten häntä paleli. Karyu virnisti vain ja kiskaisi toisen viereensä lämpimään. Hento keho painautui houkuttelevallakin tavalla häntä vasten. Karyu painoi kasvonsa tytön hiuksiin hengittäen syvään makeaa hajuveden ja vähien vuosien tuoksua. Tyttö lähtisi aamulla, ja seuraavana iltana poika koputtaisi hänen ovelleen.
Karyu oli kuitenkin vampyyri. Hän imi kahden ihmisen rakkautta ja elinvoimaa itseensä loputtomasti. Hän ei halunnut kuihtua, unohtua, menettää arvoaan.



~*~
I'm sure the answers will echo there

Vuoden NC liian monena vuonna

avatar credit to silentcarnival @ LJ

    2 tykkää.
Avatar
Ujelo
Taustalaulaja
 
Viestit: 359
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 12:02 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Valitut palat [K7-K13 / raapaleita, uusi 4.6.]

ViestiKirjoittaja Avalyn » Ma Syys 30, 2013 9:25 pm

Huomasin Kommenttihaasteesta, ettei kukaan ollut vielä kommentoinut tämän topicin viimeisimpiä raapaleita, ja päätin korjata tilanteen. ^^


Harhaluulo:

Olet aina ollut hyvä luomaan eroottista tunnelmaa, eikä tämä ficci ole siinä suhteessa mikään poikkeus. Vaikka tekstillä on mittaa vain 105 sanaa, saat viritettyä melkoisen jännitteen. Ensin on keikka ja hikoileva Zero, jota Tsukasa katselee himoiten ja tulevasta yöstä fantasioiden. Sitten tulee aika tehdä fantasiasta totta ja ottaa kontaktia toiseen hotellihuoneen kätköissä. Lopuksi seuraa paljastus siitä, miten yö todellisuudessa meni: Tsukasan suunnitelmista poiketen mutta yhtä kaikki erittäin nautinnollisesti. Loppuratkaisu on nokkela, jopa huvittava, mutta onnistuu silti säilyttämään heti alussa luodun eroottisen tunnelman. Kaiken kaikkiaan oikein nautittava pikkuficci.

Sedatiivi:

En ole ihan varma, mitä tässä ficissä tapahtuu. Antaako Tsukasa Kaorulle hieronnan vai orgasmin vai onko kenties kyse ihan jostain muusta? Jätät tilanteen sen verran avoimeksi ja tulkintavihjeet vähäisiksi, että kaikki edellä mainituista vaihtoehdoista ovat mahdollisia. Selvästi kyseessä on kuitenkin yritys rentouttaa aina yhtä kireää ja Kaorua ja saada tämä päästämään hetkeksi irti rakkaasta kontrollistaan. Tämä yritys vaikuttaa myös onnistuvan, mitä nyt Kaorun päässä pysähtyvistä rattaista ja vaienneesta raksutuksesta voi päätellä.

Tässäkin raapaleessa tunnelma on mielestäni kohdallaan. Se on kevyt ja leikillinen mutta toisaalta myös lämmin ja välittävä. Itselleni jäi sellainen vaikutelma, ettei kyseessä ole vain yksittäinen kaveripalvelus vaan että Kaorun ja Tsukasan välillä on jotain syvempää ja pitkäaikaisempaa. En usko, että Kaoru pystyisi rentoutumaan noin täydellisesti, ellei hän todella luottaisi Tsukasaan. Tsukasa puolestaan tuskin olisi aivan noin tyytyväinen saatuaan Kaorun rentoutumaan, ellei Kaoru ja tämän hyvinvointi merkitsisi hänelle paljon.

Vaihtolämpöinen:

Nimi on ihastuttavan kekseliäs ja omaperäinen. Aluksi ajattelin tietysti matelijoita, mutta ficin lukemisen jälkeen nimi avautui ihan uudella tavalla. Kunpa itsekin onnistuisin taikomaan päästäni näin erinomaisia nimiä teksteilleni kuin sinä!

Mitä itse tarinaan tulee, minun piti lukea teksti kahdesti, ennen kuin tajusin asetelman kokonaisuudessaan. Alkutietojen parituskohdan kysymysmerkit hämäsivät minua vähän, samoin ilmaisu "loppumaton vino, hiljainen hymy Yukken ja Tsukasan välissä". Luulin nimittäin aluksi, että paritukset ovat Die/Zero ja Yukke/Tsukasa. Tällöin lopetus ei kuitenkaan ollut kovin mielekäs, minkä vuoksi päätin lukea tekstin uudemman kerran. Jälkimmäisellä lukukerralla sitten tajusin, että Dien himon kohde Zero onkin jo varattu, mikä tosin ei tunnu pahemmin kumpaakaan miestä pidättelevän. Zeron vastarinta jääkaapilla on nimittäin melko näennäisen oloista, aiemmista hymyistä ja nälkäisistä katseista nyt puhumattakaan. Yukke-paran pitäisi selvästi hankkia luotettavampi seurustelukumppani itselleen.

Vaikka sekä Die että Zero toimivat mielestäni itsekkäästi ja ajattelemattomasti, heidän lyhyt kielletyn intohimon hetkensä on jännittävää luettavaa. Vaikka tuo hetki kestää vain muutamien virkkeiden ajan, taitosi takaa sen, ettei lukija jää kylmäksi. Siitä huolimatta tuntuu oikealta, että kielletty hetki keskeytyy alkutekijöihinsä ja päättyy häpeällisesti, koska kuten sanottu, Die ja Zero tekevät tyhmästi antautuessaan päättömästi viettiensä armoille. Sitä paitsi Yuken ilmaantuminen paikalle ja tämän kylmä toteamus muodostavat sopivan dramaattisen ja yllättävän lopetuksen.

Ihovampyyri:

Olet valinnut varsin yllättävän ja rohkean aiheen. En muista lukeneeni montaakaan ficciä, joissa käsiteltäisiin vanhenemista tai sen pelkoa, mikä johtunee siitä, että ficcejä kirjoitetaan idoleista, joiden ei haluta ajatella vanhenevan ja rumenevan meidän muiden lailla vaan pysyvän ikuisesti nuorina ja kauniina. Kuitenkin ulkonäkökeskeisessä visual kei -maailmassa ryppyjen ilmaantuminen huolestuttaa varmaan yhtä jos toistakin kolmenkymmenen rajan ylittänyttä rokkaria. Aihevalintasi onkin mielestäni paitsi kiinnostava myös realistinen.

Karyun kylpyammeessa suorittama nuorena pysymisen keinojen pohdinta lähentelee paikoin inhorealistista. Näen kohtauksessa myös ripauksen mustaa huumoria ja itseironiaa. Kokonaisuudessaan koen kuitenkin ficin melko surulliseksi. Se, että joku on valmis pyörittämään kahta nuorta rakastajaa näiden tunteista välittämättä vain pysyäkseen nuorena, kertoo jotain hyvin huolestuttavaa paitsi kyseisestä yksilöstä myös ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen arvoista. Näenkin tämän ficin kritisoivan nyky-yhteiskunnassa vallitsevaa ikuisen nuoruuden ihannetta kestämättömänä. Ficci tuntuu kysyvän, kuinka pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään pysyäkseen ikuisesti nuorina ja hehkeinä, mikä on erittäin hyvä kysymys.


Kiitos näistä raapaleista, kirjoita toki lisää! ^^
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm


Paluu K-7 - K-13

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron