Kolmion maailma (monia parituksia/bändejä, K-13)

K-7 on S:ää hieman vahvempaa materiaalia. Alastomuutta, huumausaineita, väkivaltaa tai huonoa kielenkäyttöä voi esiintyä lievässä muodossa, mutta ei tarkasti kuvailtuna. Seksiä tai seksuaaliseksi koettua käytöstä saatetaan käsitellä maininnan tasolla. K-11 ja K-13 voivat jo sisältää edellä mainittuja sisältöjä hieman enemmän.

Kolmion maailma (monia parituksia/bändejä, K-13)

ViestiKirjoittaja Kaerimichi » Ti Elo 26, 2008 1:15 am

Tungen julmasti kaikki K-13-vyöhykkeelle sopivat Kolmiohaasteeni tähän yhteen topicciin helppouden ja lyhyyden nimeen.
Paremmat tiedot löytyy raapaleen alusta, mutta jos jonkinlaista selvitystä bändeihin/parituksiin värkätään, se menisi jotenkin näin:

Kanon x Teruki (An Café)
Die x Kaoru (Dir en grey)
Kana x Mayo (Panic Channel)
Karyu x Tsukasa (D'espairsRay)


Title: Nuoteilla koristeltua paperia
Author: Kaerimichi
Rating: K-13
Pairing: Kanon/Teruki
Genre: Romance/fluff, slash, angst
Fandom: An Café
Beta: Monika

A/N: Ujelon kolmiohaaste nro: 16: Kolme lyriikkaa.

Kanonin PoV
Ensimmäinen


Muistatko sen päivän, jolloin tapasimme ensimmäisen kerran? Puhuit hetken Mikun kanssa jostain. En kiinnittänyt huomiota keskusteluunne, sehän ei ollut tärkeää. Bou tunki välillä omia sanojaan väliinne, ja te hymyilitte hänelle. Istuin silti vain sohvan varjoissa sanomatta mitään. Toivoin, ettet kiinnittäisi minuun huomiota. Antaisit minun lähestyä sinua.

Mutta tietenkään niin ei käynyt. Käännyit katsomaan minua, hymy huulillasi. Tiesin heti, että hiljainen muurimme oli murtunut. En voisi enää vain istua paikallani tuijottaen sinua. Ja se häiritsi minua.

Kävelit luokseni, istuuduit viereeni. Aloit taas puhua jostakin, millä ei ollut niin merkitystä. Yritit vain tutustua minuun, kuten muihinkin. Muistan, että puhuin sinulle lopussa. En voinut olla hiljaa, olit liian itsepäinen ja kiltti.

Sinä iltana aloin kirjoittaa lyriikoita meille.


Toinen

Taivas oli turkoosi sinä päivänä. Missään ei näkynyt edes pientä pilveä. Ehkä siksi suurin osa ihmisistä uskalsi liikkua ulkona. Osa raahasi lapsiaan kauppojen ohi. Tutut huutelivat tervehdyksiä toisilleen. Voisinko minä joskus olla samanlainen? Voisiko minullakin olla joskus perhe? Lapsi, joka roikkuu hihassani? En tiedä, enkä jaksa miettiä asiaa pitemmälle.

Tupakan savu sekoittuu ilman saasteisiin. Se täyttää huoneen tuoksullaan. Osa ei lähde muiden mukaan vaan jää pitämään seuraa minulle. Ovi avautuu takanani, ja sinä kävelet ulos. Vilkaiset minuun moittivasti. Et koskaan ole hyväksynyt tätä puolta minusta. Tapaa, jolla voin jäädä kiinni hetkeen. Tiedätkö, etten välttämättä pääse irti? Vaikka haluaisin palata luoksesi, en voi. Vaikka haluaisin lopettaa, en voi. Nämä omat hetket ovat minulla vain joskus liiankin rakkaita. Hetket, joina voin vain miettiä.

Mutta sitten sinä tulet. Keskeytät nuo hetket, suutelet huuliani. Et välitä tupakan mausta, jonka myös sinä voit maistaa.

Kirjoitan sinä iltana taas lyriikoitani. En tiedä, tuleeko niille surullinen vai onnellinen loppu. En tiedä, minne tie johtaa. En tiedä, haluanko näyttää lyriikoitani sinulle. En tiedä, miten reagoisit, enkä loppujen lopuksi halua päätyä menettämään sinua…


Kolmas

Hymyilet, kätesi ovat kaulani ympärillä. Puhut taas, enkä erota sanojasi, vaikka kuinka yritän. Ne ovat vain surinaa minulle. Tiedätkö, että haluaisin oikeasti ymmärtää sinua? Haluaisin oikeasti vain olla kanssasi. Haluaisin olla se, jonka jalat pettävät, kun suutelet minua. Mutten ole. En ole sinulle se oikea, vaikka kuinka haluaisin. Haluaisin muuttua vuoksesi.

Sinä lähdet, suukotat otsaani. Katson vain perääsi, en tiedä, pitäisikö minun huutaa sinut takaisin. Kertoa sinulle totuus, jota et haluaisi kuulla. Totuus, jota pelkään enemmän kuin kuolemaa. En pysty. Haluan vain olla kanssasi, vaikka osa minusta huutaa. Se osa haluaa, että tiedät. Se haluaa, että sinä teet päätöksen. Mutta sillä osalla ei ole oikeutta tulla kuulluksi.

Sinä iltana kirjoitan lyriikkamme loppuun ja lisään niiden perään kysymysmerkin.


Title: Ja kuinkas sitten kävikään.
Author: Kaerimichi
Rating: K-13
Pairing: Kaoru/Die
Genre: Romance/fluff, slash
Fandom: Dir en grey
Beta: Monika

A/N:Ujelon kolmiohaaste nro: 38, Kolme krapulaa.

Kaorun PoV
Ensimmäinen

Makaat sohvallani, tyyny kasvoillasi. Punaiset hiuksesi ovat täysin sotkussa. En ole koskaan nähnyt niitä sellaisina. Välillä pidät epämääräistä ulinaa, jonka hahmotan valitukseksi. Välillä puristat päänalustasi, ja luulen, että yrität tappaa itsesi. Murahdat vain jotain, jos edes avaan suutani hiukan. Kuulet jopa hengitykseni kaksinkertaisina, sanoit niin.

"Tässä." Lasken vesilasin ja särkylääkkeen viereesi. Mutiset hiljaisen kiitoksen, siirrät tyynyn pois naamaltasi. Kasvosi ovat valkoisemmat kuin paitasi, silmiäsi kiertävät mustat ympyrät. Olet kuin panda. Kätesi tärisee, et saa otetta lasista. Huokaisen, tartun uudelleen lasiin ja nappaan tabletin käteeni. Sinä katsot niitä kaipaavasti.

"Avaisitko suusi?" Katsot minua hetken, mietit, sanoinko todella äskeisen. Sitten tajuat, ettei sinulla ole muuta toivoa kivun hellittäjien suhteen. Avaat suusi, annat minun nakata tabletin kitaasi. Kallistat päätäsi, kun asetan lasinreunan huuliasi vasten. En tiedä, miksi se olen aina minä, jonka luokse päädyt ryyppy-iltojesi jälkeen. En tiedä, miksi se olen aina minä, joka saa hoivata sinua seuraavana päivänä.

Lähden viemään lasia keittiöön, miettien kysymyksiä. "Kaoru..?" Äänesi keskeyttää liikkeeni.
"Hmm?" Käännyn vilkaisemaan sinuun, saamatta katsettasi.
"Kiitos…" Ja hautaat pääsi taas tyynyn alle. Hymähdän sinulle, jatkaen matkaani. Tosiaan, miksi se olet sinä?

Toinen

Aukaisen silmäni. Huone on tuntematon. Seinät ovat mustat, eivät tummansiniset. Huonekalut ovat aivan eri paikoissa. Vain takki ja kengät puuttuvat, jos jotain positiivista pitää löytää. Mitä helvettiä viime yönä tapahtui..? En saa muistosta kiinni. Mutta sen tiedän, että joku hakkaa päätäni sisäpuolelta. Enkä pidä tunteesta ollenkaan, jos rehellisiä ollaan.

"Huomenta, Kaoru", tuttu ääni sanoo ovelta. Näen sinut ovensuussa. Kasvoillasi on tyytyväinen virne. Näyt selvästi voivan paremmin. Joten tämä tunne päässäni on yksinpuolinen. Muistutat minua paljon laskiessasi lasin ja pillerin yöpöydälle. Mutta minä en muistuta sinua, kun otan lääkkeen.

Käännän katseeni takaisin sinuun nielaistuani lääkkeen.
"Mitä eilen tapahtui?" Joka sana lisää tuskaani, saa minut irvistämään. Näyttää siltä kuin miettisit hetken. Etkö sinäkään muista? Vai mietitkö miten muotoilisit totuuden?

"Sait itsesi aikamoiseen känniin. Tuloksena oli se, että minun täytyi raahata sinut ulos baarista. Menimme kodillesi, ja kysyin avaimia. Sanoit, että ne olivat sisällä, ja nauroit aivan kuin olisit tehnyt sen tahallasi. Siispä minulle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin tuoda sinut tänne. Sohvani oli romujen valloittama, ja näytit siltä kuin et pysyisi hereillä. Siispä päätin viedä sinut sänkyyni, ja nukuin itse sohvalla."

Olen jo unohtanut puolet tarinastasi, kun pääset loppuun. Mutta sen olen ymmärtänyt, että autoit minua. Siispä lausun hiljaisen kiitoksen, joka kumminkin yltää korviisi.

Sinä virnistät, sanot, ettei sillä ole merkitystä. Halusit korvata minulle ne kerrat, joina olen hoivannut sinua. Mutta minulle tällä kaikella on merkitystä. Enemmän kuin haluaisin myöntää…

Kolmas

Punaiset verhot on vedetty ikkunoihin. Ne estävät auringon kultaista valoa pääsemästä sisään. Tummat varjot piirittivät huonetta, suojelivat sen asukkeja. Sinä ynähdät jotain epämääräistä, heräät todellisuuteen. Tämä hetki ei ole ihana meille. Vatsassa myllertää, ja olen valmis itkemään, kun rintasi kohoaa ja laskee. Mutten silti siirrä päätäni paljaalta rinnaltasi, kieltäydyin ajattelemasta totuuksia.

Kätesi eksyy hiuksiini, se silittää hellästi. Selvittää pieniä takkuja varoen. Meidän pieni todellisuutemme. Vihdoinkin tiedän, miksi tulet luokseni krapulassa. Vihdoinkin tiedät, miksi hoidan sinua kun voit pahoin. Vihdoinkin tiedän, miksi me päädymme aina saman katon alle rankan illan jälkeen.

Ehkä kolmesta krapulasta oli meille sittenkin hyötyä.


Title: Mustia sanoja
Author: Kaerimichi
Rating: K-13
Pairing: Kana/Mayo
Genre: Angst, slash
Fandom: Panic Channel
Beta: Monika

A/N: Ujelon kolmiohaaste ~ nro: 86, Kolme valhetta.

Kanan PoV
Ensimmäinen

Puiston kukat loistavat värikkäinä katuvaloissa. Ilma on tyyni, edes pieni tuulenvire ei kulje puiston läpi. Tällaisina hetkinä tuntuu siltä kuin aika olisi pysähtynyt. Hetkinä, jolloin istun yksin puiston penkillä. Tuijotan eteeni näkemättä varsinaisesti mitään. Suihkulähteen lorina on ainoa ääni, jonka voin erottaa.
Voin vain ajatella, missä olet. Nukutko sängyssäni, nähden kauniita unia minusta? Vai oletko huomannut poissaoloni ja lähtenyt etsimään minua? En voi tietää, en ole meedio.

Valehtelin sinulle, että olisin luonasi koko yön. Mutta en vain voi maata vierelläsi katsellen viattomia kasvojasi. Siltikään en osaa kertoa totuutta sinulle. Nousen penkiltä, tungen käteni taskuihini. Päätän palata kotiin. Voinhan olla kotona, kun heräät. Ehkä syyttävä tunne rinnassani ei sitten olisi niin painava.

Toinen

Istun taas, tällä kertaa keittiön pöydän ääressä. Katselen selkääsi, kun häärit aamiaisen parissa. Luovutin sen tehtävän sinulle katseltuani koiranpentu-ilmettäsi useita minuutteja. Hymyilit tyytyväisenä. Sitten kysyit, häiritseekö se minua. Pyöritin päätäni virnistäen. Se oli taas yksi vale.

Puren huultani, kun kaadat sokeria muroihin. Tiedät hyvin, mitä mieltä olen painostani. Mutta et taida välittää. No, minä välitän. Liikaakin, jos sinua on uskominen.
"Yritätkö taas lihottaa minua tahallasi?" kysyn ja saan sinut huokaisemaan.
"Kana… Sinä et ole lihava", sanot painottaen kielteistä sanaa.
"Mutta…"
"Kana! Syö aamiaisesi ja ole hiljaa", hymyilet herttaisesti. Näytän sinulle kieltäni, mutta syön yhtä kaikki. Olet tottunut näihin aamuihin. Niistä on kai muotoutunut jonkinmoinen rutiini myös minulle. Miten voisin sanoa sinulle, että tämä harrastus ei ole minulle mieleen? Miten voisin lopettaa valehtelemisen? Kohta en itsekään erota valetta totuudesta.

Kolmas

Makaan sohvallani, kiroan. Muistan itkuiset kasvosi, kun sain vihdoinkin totuuden ulos. Muistan pettyneen ilmeesi, kyynelvanojen raidoittamat poskesi. Muistan luovuttaneen kolauksen, jonka ovi päästi jäljessäsi. Tällaisina hetkinä haluaisin unohtaa. Elää valheessa.

Sanoin sinulle sen, mikä on totta. En rakasta sinua. Tunteeni kuolivat jo silloin, kun suhteemme otti ensimmäiset askeleensa. Valehtelin sinulle, kun sanoin, että olet rakas. Niin sinä oletkin, mutta vain ystävänä. Tosin enää en tiedä, voitko olla ystäväni…

Huokaisen rasittuneesti, peitän kasvoni kädelläni. Jos valehteleminen olisi rikos, istuisin elinkautista. Voin vain toivoa, että pystyn parantamaan tapani. En halua päätyä loukkaamaan enää ketään näin…


Title: Maalaa se punaiseksi.
Author: Kaerimichi
Rating: K-13
Pairing: Karyu/Tsukasa
Genre: Slash, romance/fluff
Fandom: D’espairsRay
Beta: Monika
Warnings: Sisältää… verta~

A/N: Ujelon kolmiohaaste nro: 71, Kolme veripisaraa.

Tsukasan PoV
Ensimmäinen

Tiedätkö, en aina ymmärrä sinua. En ymmärrä tapaa, jolla puret ihosi rikki. En ymmärrä, kun imet punaista nestettä suuhusi ranteestasi. Näytät siltä kuin todella nauttisit rautaisesta mausta.

Saat tarpeeksesi ja vilkaiset minuun kohottaen kulmakarvojasi. Tuolloin minä siirryn nopeasti katsomaan muualle. En voi kohdata silmiäsi, en voi kysyä. Olet kuin vampyyri, mustassa pimeydessä asuva yön olento. Mutta sinä et tapa viattomia ihmisiä, ethän? Toivon todella, että vastaus on kieltävä.

”Mitä mietit?” Istuudut viereeni, veripisara leuallasi. Hetken jään tuijottamaan sen punaisuutta, kunnes käännän taas katseeni pois. Sinä virnistät ilkikurisesti, siirryt puhumaan jostain Hizumin kanssa.

Huone on hiljainen, vaikka suunne liikkuvat puheen tahdissa. Paikka tuntuu ahdistavalta, vaikka tilaa on paljon. Veripisaroita silmissäni…


Toinen

”Karyu!” Zeron karjuminen kaikuu kauniina huoneessa. Hänellä on onneksi hyvin rauhalliset naapurit, muuten tuo miesparka olisi taivaan alla hetkessä. Tai sitten muut ihmiset pelkäävät rakasta basistiamme, en tiedä.

Karyu hymyilee, nuolee huuliltaan Zeron verta. Kitaristimme puuhat alkavat pikkuhiljaa pelottaa minua. Enää hän ei tyydy jättämään jälkiään vaan itseensä. Nyt myös me saamme kärsiä. Hizumi suhtautuu rauhallisesti ja painelee paperilla kaulaansa. Ilmeisesti hän on jo tottunut ’pikku-vampyyrimme’ toimiin. Zero antaa toisen olla, vaikka luokin murhaavia katseita.

Karyu vilkaisee minuun. Olen valmis jo juoksemaan ja toivomaan parasta. Siksi hämmennyn, kun kitaristi vain hymyilee. Pomppii parantamaan suhdettaan soittimensa kanssa. Veripisaroita huulillaan…


Kolmas

Tiedätkö, mikä on pelottavinta tässä uudessa leikissäsi? Tiedätkö, miksi unohdun aina tuijottamaan sinua? Koska onnistut jotenkin näyttämään kauniilta. Unohdun katselemaan veripisaroita, jotka juoksevat kalpealla ihollasi. Kiemurtelevat sinua pitkin kuin käärmeet. Onneksi ne eivät ole myrkyllisiä…

Nyt, kun makaat vieressäni, punaiset pisarat ihollamme… onnistut olemaan vieläkin kauniimpi. Tyytyväinen hymy, suljetut silmäsi. Ehkä tämä leikki ei sittenkään ole niin pelottava.
The D I S O R D E R in my BRAIN.

Avatar made by: greenmoon666

Avatar
Kaerimichi
Teknikko
 
Viestit: 170
Liittynyt: To Elo 14, 2008 9:27 pm
Paikkakunta: Kauhajoki

Re: Kolmion maailma (monia parituksia/bändejä, K-13)

ViestiKirjoittaja Spacecraft » Ti Heinä 12, 2011 10:12 am

Hei, bongasin tämän fikin tuolta kommenttihaasteista ja päätin lukaista ja kommentoida!

Ensimmäinen fikki:
Joo, siitä kun olen lukenut fikin joka sisältää An Cafen on varmaan pienoinen ikuisuus : D (Ja ne oli aika huumoripainotteisia...) Jotenkin outoa lukea vakava fikki niistä...

Mutta, hienostihan se oli kirjoitettu~ Vähän jäi ehkä itseä häiritsemään se että mikä se että ongelma jäi aika epäselväksi, että miksi Kanon ei ollut se oikea? Vai enkö vaan tajua vihjeitä? No, toisaalta salamyhkäisyyskin voi olla hyvä asia, se jättää lukijalle enemmän ajateltavaa ja keskittyy enemmän hahmojen tunteisiin kun itse asiaan/toimintaan.

Tykkäsin varmaan eniten tuosta ensimmäisestä osiosta. Siinä oli sellainen tutustumisen tunnelma~

Toinen fikki:
Vaikka en tykkäkkään lukea krapuloista ja/tai kännäämisestä niin tälle paritukselle se kyllä sopii ihan hyvin. Heidän miehinen lähentyminen on vaan aika suloista : 3 Se on sellaista vähän kömpelön ja hapuilevan tuntuista. PIdän siitä miten Kaoru tajuaa tunteitaan tässä, se ei kailota maailmanluokan tuskissa kuinka hän on niin dramaattiseti rakastunut tai ole ihan sokea tunteilleen. Myös suhtautuminen tunteisiin on mukavan arkista, vaikka taustalla vellookin hämmennys ja jännitys mikä nyt kuuluukin asiaan.

Tämän kirjoitustyylin (yhden henkilön näkökulmasta, aika lyhyt teksti) yksiä heikkouksia varmaan on se että toinen osapuoli jää hiukan etäiseksi. Ainakin näissä ekoissa sen toisen osapuolen tuntemukset ja ajatukset jäivät pimeän peittoon.

Kolmas:

Nuo henkilöt ovat minulle ihan tuntemattomia, joten se hiukan häiritsi koska jostain syystä minulle tuli sellainen tunne että en ollut ihan varma oliko ne miehiä vai naisia... Mutta tutkiskelin asiaa hiukan ja ymmärsin että he (kai?) olivat sitten miehiä..

Pidin tästä. Mukava idea, hyvin toteutettu se että mitä sellainen henkilö jolta odotetaan romanttista rakkautta mutta tunteekin vaan ystävyyttä voisi tuntea. Tuo tilanne oli kuvattu hienosti ja todentuntuisesti. Siinä tuli ilmi se että vaikka kiintymystä on niin ei halua kuitenkaan valehdella toiselle, vaikka tuo suhde olisikin ehkä voinut toimia jos rakkauden puutteen olisi osannut sivuuttaa. Tykkään ehkä enemmän sellaisita tarinoista joissa tunteet ovat miedompia, tai sellaisia jotka enemmänkin kytevät pinnan alla kun että kaikki purkautuu heti ulos ja kaikeen on aina voimakkaita tapoja reagoida.

Neljäs:

Mielenkiintoista. Tuo Karyun käyttäytymisen kuvailemisen kirjoittaminen oli varmaan suht. vaikeaa. Tai ainakin minun korvaan teksteissä usein viiltly tms. kohdat kuulostavat usein epäaidoilta ja jotenkin vaivaannuttavilta, ja niitä on hyvin vaikea kirjoitta kuulostamaan järkeviltä. Tässä se kuitenkin oli ihan omaperäisen kuuloista, vaikka ihan täysin tämäkään ei ollut vapaa sellaisesta tietystä tunteesta mikä minulle tulee tuollaisesta (tosin tähän ei liittynyt halua facepalmata toisin kui joissain vanhoissa omissa tekeleissäni...)

Tässä fikissä ehkä parhaiten näistä neljästä sai otetta myös tuosta vastapuolesta koska se keskittyi aika paljon kuvailemaan Karyun toimintaa kun taas toisissa kertojahahmon ajatukset ja miettimiset olivat eniten etusijalla.
Karyun ja Tsukasan suhde on mukavan kutkuttava, siinä tuntuu sellainen jännite. Ja sitä ei ole kuvailtu liian suoraan, joten se tuntuu salaisemmalta ja jännemmältä. Jos olisit suoraan sanonut että heidän välillään oli selittämätöntä vetovoimaa tms. sitä tunnetta ei varmaan olisi tullut yhtä voimakkaasti.

Kiitos lukukokemuksesta!
You can't see the shooting stars when your eyes are on the ground.

    1 tykkää.
Avatar
Spacecraft
Bändäri
 
Viestit: 38
Liittynyt: Ma Touko 02, 2011 3:44 pm

Re: Kolmion maailma (monia parituksia/bändejä, K-13)

ViestiKirjoittaja Kaerimichi » To Syys 18, 2014 8:01 pm

Siitä on kauan, kun kirjoitin tämän ficin. 8'D En siksi voi satasen varmuudella sanoa, miksei Kanon ole se oikea, mitä olin miettinyt ja... tämä on se huono puoli, kun kirjoitat paljon. :'D

PIdän siitä miten Kaoru tajuaa tunteitaan tässä, se ei kailota maailmanluokan tuskissa kuinka hän on niin dramaattiseti rakastunut tai ole ihan sokea tunteilleen.

Mulle tuli tästä mitä mielenkiintoisin mielikuva, mikä varmasti johtuu jo hieman väsyneestä olotilastani. 8'D

Mutta tutkiskelin asiaa hiukan ja ymmärsin että he (kai?) olivat sitten miehiä..

Juu, miehiä he. :)

Tykkään ehkä enemmän sellaisita tarinoista joissa tunteet ovat miedompia, tai sellaisia jotka enemmänkin kytevät pinnan alla kun että kaikki purkautuu heti ulos ja kaikeen on aina voimakkaita tapoja reagoida.

Mä tykkään kirjoittaa mieluummin sellaisia ficcejä, joissa tunteet eivät heti roihahda, vaikka tätä ei ehkä uskoisi ottaen huomioon sen, kuinka paljon olen kirjoitellut tänne PWP-ficcejä.

Olen iloinen, että pidit lukukokemuksesta, kiitos itsellesi kommentista! :)
The D I S O R D E R in my BRAIN.

Avatar made by: greenmoon666

Avatar
Kaerimichi
Teknikko
 
Viestit: 170
Liittynyt: To Elo 14, 2008 9:27 pm
Paikkakunta: Kauhajoki


Paluu K-7 - K-13

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron