Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 10/50)

K-7 on S:ää hieman vahvempaa materiaalia. Alastomuutta, huumausaineita, väkivaltaa tai huonoa kielenkäyttöä voi esiintyä lievässä muodossa, mutta ei tarkasti kuvailtuna. Seksiä tai seksuaaliseksi koettua käytöstä saatetaan käsitellä maininnan tasolla. K-11 ja K-13 voivat jo sisältää edellä mainittuja sisältöjä hieman enemmän.

Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 10/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » To Syys 13, 2012 7:17 pm

Ficcisarjan nimi: Intiimi kosketus
Kirjoittaja: Avalyn
Ikäraja: sallittu – K-13
Henkilöt: Jui (ex-Vidoll, nykyisin Gotcharocka + soolo), ficistä riippuen saattaa olla muitakin
Paritus: vaihtelee tekstikohtaisesti, osassa ficeistä ei ole lainkaan
Beta: en koe tarvitsevani
Tekijänoikeudet: En omista tässä ficcisarjassa esiintyviä henkilöitä, en pyri ansaitsemaan heidän avullaan rahaa enkä väitä tarinoiden sisällön olevan totta.
Alkusanat: Vastaus minnakon Jfanfic50-haasteeseen. Kukin ficci on tarkoitettu luettavaksi itsenäisenä, ellei toisin mainita.
Palaute: Kommentit ovat haluttuja ja kommentoijat rakastettuja. ♥
Viimeksi muokannut Avalyn päivämäärä Ke Maalis 11, 2015 5:07 pm, muokattu yhteensä 6 kertaa
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 1/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » To Syys 13, 2012 7:21 pm

Nimi: Puhdistus
Ikäraja: K-13
Fandom: Vidoll & Merry
Paritus: Nero/Jui, taustalla Jui/OC
Genre: angst, dark fic, hurt/comfort, crossover, slash
Varoitukset: Voimakasta, mahdollisesti ahdistavaakin tekstiä. Sisältää sekä fyysistä että henkistä pakottamista.
Yhteenveto: Kätesi ovat elävää tulta, kuin kaksi liekehtivää aurinkoa, ja minä palan niiden alla.
Alkusanat: Kiitokset shunshunille avusta ikärajan kanssa. ^^

* * *


030: Tuli

Juin PoV



Katson, kuinka kätesi häälyvät alastoman vartaloni yllä, ja pelkään. Kun lasket kämmenesi ensimmäistä kertaa paljaalle iholleni, puhkean huutamaan pääni sisällä. Kosketuksesi on niin kevyt, että sitä tuskin tuntee, mutta silti se korventaa minua kuin vasta nuotiosta otettu poltinrauta.

”Tiedät kyllä, etten tahtoisi tehdä tätä.”

Kätesi lähtevät liikkeelle, ja tuli leviää niiden mukana. Piirrät käsilläsi kiehuvan kuumia juovia pitkin käsiäni, jalkojani, rintakehääni, vatsaani, selkääni, niskaani, kaulaani, kasvojani. Yksi toisensa jälkeen kätesi löytävät kaikki samat kohdat kuin hänen kätensä, ja minä huudan yhä kovempaa päässäni, kun pakotat minut elämään häpeän pala palalta uudelleen läpi. Kyyneleet virtaavat kasvojani pitkin alas mutta eivät sammuta käsiesi sytyttämää paloa, ruokkivat vain ahnaita lieskoja.

”Tiedät kyllä, etten nauti tästä.”

Sormesi löytävät jalkojeni väliin ja sisääni, liekit löytävät jalkojeni väliin ja sisääni. Huudan vihdoin ääneen, mutta suuni eteen sidottu kangaskaistale imee äänen itseensä. Tulen hetki hetkeltä voimistuva humina peittää alleen huudon jäänteetkin.

”Olen pahoillani, rakas.”

Vaikka et kuule tuskanhuutoani, näet sen silmistäni. Minä tiedän, että näet.

”Todella pahoillani.”

Huulten amorinkaari, silmäluomet, korvanlehdet, solisluut, kylkiluiden välit, polvitaipeet, nilkan pehmeät kaarteet, sinä löydät ne kaikki ja sata muuta kohtaa, jotka olen antanut itsestäni liata, ja kaikkiin niihin sinä kosket yhtä päättäväisesti, yhtä armotta. Kätesi ovat elävää tulta, kuin kaksi liekehtivää aurinkoa, ja minä palan niiden alla, palan elävältä, palan tuhkaksi ja leviän tuulen mukana kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin, hajalleen ympäri merta ja maata ja taivasta ja helvettiä, jonka olen itse itselleni rakentanut.

Liikaa.

Sinun kosketuksesi on liikaa.

Yritän pyristellä pakoon hehkuvia käsiäsi, polttavia sormiasi, leimuavia kämmeniäsi, mutta sinä painat minut kehollasi tiukasti patjaa vasten ja jatkat koskettamistani, jatkat, vaikka itken ja huudan ja anon sinua lopettamaan, jatkat, kunnes olet koskettanut joka ainoaa kohtaa tahritussa vartalossani, kunnes koko olemukseni on pelkkää valkohehkuista roihua, kunnes en jaksa enää edes kuiskaten pyytää sinua olemaan niin kiltti ja lopettamaan.

Kunnes lopulta olen jälleen puhdas, puhdas ja kokonaan sinun.
Viimeksi muokannut Avalyn päivämäärä Ke Helmi 27, 2013 12:58 am, muokattu yhteensä 2 kertaa
Jossain ollessaan on jostain poissa.

    3 tykkää.
Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 1/50)

ViestiKirjoittaja minnako » Su Syys 30, 2012 7:44 pm

Moi!

Tää oli varmaan ahdistavin ficci, jonka oon pitkään aikaan lukenut. Okei, voi johtua pitkälti siitäkin, etten ole pitkään aikaan oikein lukenut mitään pelkästään loistavan tekstin takia (viime aikoina oon keskittynyt enemmän fandomiin, kun uuteen sellaiseen menin tutustumaan....), mutta tätä oli jostain syystä yllättävän mukavaa lukea.

Vaikka aluksi vain silmäilin tekstin läpi, huomasin silti jo sen fiiliksen, joka tässä oli koko ficin ajan. (Vaikka okei, lopussa tunnelma hieman vaihtui, mutta siitä lisää myöhemmin.) Tää on taas täysin erilainen ficci kuin ne jotka oon sulta aiemmin lukenut. :D Tässä tuntui kuin jokainen sana olisi tarkoitettu luomaan tunnelmaa, ja että se tunnelma olisi tän koko ficin tarkoitus. Mutta ainakin siinä se onnistui! Pidin erityisesti siitä, miten aloitit tän ficin, koska se vei heti mukanaan ja tunnelmaan pääsi mukaan ihan samantien. Tuntui enemmänkin siltä kuin olisi hypännyt laiturilta veteen eikä mennyt totutellen rannan kautta. Jos ymmärrät mitä tarkoitan! Jokainen kuvailu tuntui todella realistiselta, ja hui tuo alun kevyen kosketuksen kuvailu. Vaikken itse ole koskaan ollut edes samantapaisessa tilanteessa, pystyin silti kuvittelemaan tuon tunteen. Kiitos siitä!

Henkilöistä en osaa sanoa paljoakaan, koska fandomit eivät ole mulle tuttuja ja keskityin lähinnä kieleen. Ne kuitenkin tuntuivat aidoilta eikä taaskaan haitannut ollenkaan se, että henkilöistä tiedän vaan nimet ja soittimet, vaan ehkä päinvastoin: tiedän henkilöistä vaan sen, mitä olit kirjoittanut, ja sekin auttoi tunnelmaan pääsyä.

Toisaalta taas Nero tuntui jäävän hieman etäiseksi - mutta ehkä se oli tarkoitus, kun kuitenkin tää oli todella vahvasti Juin PoV.

Viimeinen lause oli kyllä yllättävä, enkä oikein tiedä mitä tapahtui! Ehkä Jui koki itsensä toivottomaksi tuossa tilanteessa? Ehkä se koki jotenkin... ansaitsevansa sen ja Neron tekevän oikein? Eh? Tuo lopetus oli kuitenkin ehkä se ahdistavin kohta koko ficissä, koska Nerohan oli täysi kusipää, eikä Juin pitäisi ikinä ajatella mitään tuollaista. Juin alistuneisuus oli inhottavaa, koska siitä tuli sellainen fiilis, että tuo Neron käytös jatkuu ja Jui joutuu kokemaan tuollaista jatkossakin. Yleensä lopussa tulevaa helpotusta ei tullut, ja vaikka no, kontekstista irrotettuna voisin sanoa tuota onnelliseksi lauseeksi, mutta tässä tapauksessa se ei ollut sitä lainkaan.

Juin ajatukset olivat kuitenkin sen verran mielenkiintoisia ja miljöökin oikein mukaisa, että haluaisin kuulla tästä tilanteesta lisää, vaikka aloituspostauksessa sanoitkin, ettei ficit liity toisiinsa ellet toisin sano. Toivottavasti sanot! Haluan lukea lisää! (Sanon näin aina sulle, mutta se on vaan sun vika!!1)


Kiitos tästä ja kiitos erityisesti sun ficcien korkeasta tasosta. ;-; Tällaisten ficcien takia en koskaan kyllästy lukemaan!
提心吊胆和闷

    2 tykkää.
Avatar
minnako
Mao Zedong
 
Viestit: 2220
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:52 pm
Paikkakunta: BJ

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 1/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » La Marras 24, 2012 7:44 pm

minnako:

Voin kertoa, että tämä oli ahdistava ficci myös kirjoittaa. Olin aika syvällä Juin päässä tätä kirjoittaessani, minkä takia oli vaikeaa pitää omat tunteet erillään hänen tunteistaan, varsinkin kuin Juin tunteet ovat tässä niin voimakkaat ja kipeät ja kaikkinielevät. Ei edes auttanut, että yritin muistuttaa itselleni, että oikeasti tässä ficissä esitetty tilanne ei ole ihan niin yksioikoinen kuin Jui antaa ymmärtää sen olevan. Tahdoin silti vetää Neroa turpaan.

Olet ihan oikeassa siinä, että tunnelma on kaikkein keskeisintä tässä ficissä. On tässä kyllä eräänlainen juonenpoikanen, mutta sekin on oikeastaan tunnelmalle alisteinen. Vaikka olen yleensä kohtalaisen juoniorientoitunut, niin tällainen tunnelmakeskeinen kirjoitustapa tuntui jotenkin luonnolliselta tässä tapauksessa. Johtuu varmaan pitkälti siitä, että minäkertojana on juuri Jui, jonka itse näen pikemmin tunne- kuin järkiorientoituneeksi ihmiseksi. Lisäksi tilanne on tietysti sellainen, joka kutsuu esiin vahvoja tunteita.

Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat tuolla suoraan laiturilta veteen hyppäämisellä. :D Sellainen aloitus tässä kieltämättä oli, ja ihan tarkoituksella. Toisinaan aloitan turhan kaukaa sen sijaan, että päästäisin lukijat suoraan kaiken draaman keskelle, ja olen vähän yrittänyt opetella pääsemään suoraan asiaan. Riippuu tietysti paljon tekstistä, millainen aloitus on sopivin, mutta tässä ficissä rannan kautta veteen meneminen olisi ollut ihan liian armollinen ratkaisu. Nyt halusin pakottaa lukijan heti keskelle tunnemyrskyä.

Ihanaa kuulla, että koit kuvailun realistiseksi. ;_; Minulle on sanottu, että tämä on liian kirjallinen eikä tunnu aidolta, joten oli todella tärkeää saada kuulla eriävä mielipide. Varmaankin eri lukijat vain kokevat samat asiat vähän eri tavalla? Se, mikä koskettaa yhtä, ei kosketa toista jne.

Tässä ficissä fandomien tuntemattomuus on tosiaan aika harmitonta, koska huomio on enemmän tunnelmassa ja kokemuksessa kuin itse kokijassa. Joskaan kaikki eivät tietysti kokisi tuota tilannetta ihan samalla tavalla kuin Jui, mutta se nyt on vähän toinen juttu.

Nero jää kieltämättä etäiseksi, mutta se on melko väistämätöntä, koska PoV on niin vahvasti Juin. Jui katsoo tilannetta vain ja ainoastaan omasta näkökulmastaan, mikä on minusta yhtä aikaa sekä tämän ficin vahvuus että heikkous, niin oudolta kuin se saattaa kuulostaakin.

Tästä ficistä vaikuttaa muodostuneen vaikeatulkintaisempi kuin osasin arvata, sillä tähän mennessä vain yksi tämän lukenut on nähnyt tekstissä kuvatun tilanteen samoin kuin minä. En oikein tiedä, pitäisikö minun selittää, miten itse näen tilanteen, sillä tulkintasi ei ole mitenkään väärä. Oikeastaan se on juuri se, minkä Juin PoV kutsuu esiin... Ehkä siis vain tyydyn tässä vaiheessa toteamaan, että objektiivisesti katsottuna Nero ei ole niin kusipää kuin miltä hän tässä ficissä helposti vaikuttaa, vaikkei hänen menettelytapansa moraalisesti ongelmaton olekaan.

Arvaapa mitä? Kommenttisi sai kuin saikin minut vakuuttumaan, että tässä tapauksessa toinen osa olisi tarpeen. Alun perin minun oli itse asiassa tarkoitus tehdä tästä kaksiosainen, mutta sitten luovuin suunnitelmasta, kun siitä ensimmäisestä osasta ei tullut oikein mitään. Kommenttisi luettuani sain kuitenkin inspiraation ja vakuutuin, että tämä tarina on epätäydellinen ilman Neron näkökulmaa. Luulen, että kokonaistilanne näyttää aika erilaiselta, kunhan olet lukenut toisen osan, joka siis tosiaan on Neron näkökulmasta ja sijoittuu ajallisesti ennen Puhdistusta. Siksi en vielä suostu avaamaan enempää tätä ficciä. ^^

Kunhan saan Pelastajan hiottua loppuun ja uskaltaudun postaamaan sen, haluaisin enemmän kuin mielelläni kuulla, mitä ajattelet. Sitä odotellessa kiitän nöyrästi ihailustasi, jonka arvoiseksi toivon vielä jonain päivänä tulevani. Kiitos. ♥
Jossain ollessaan on jostain poissa.

    1 tykkää.
Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 1/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Ti Tammi 08, 2013 9:03 pm

Nimi: Pelastaja
Ikäraja: K-11
Fandom: Vidoll & Merry
Paritus: Nero/Jui, taustalla Jui/OC
Genre: angst, hurt, crossover, slash
Varoitukset: parisuhdeväkivallan uhkaa + yksi kirosana
Yhteenveto: En halua olla se, joka korjaa meidät.
Alkusanat: Tämä ficci sijoittuu ajallisesti ennen ”Puhdistusta” mutta toimii mielestäni paremmin vasta sen jälkeen luettuna, siksi siis tällainen käänteinen julkaisujärjestys.

* * *


040: Kipu

Neron PoV



”Et voi jatkaa näin.”

Sanani ovat hiljaiset, hädin tuskin kuuluvat, mutta saavat silti sinut säpsähtämään. Katsahdat minuun avuttoman pienen eläimen kostein, kysyvin silmin, niin kuin minä osaisin kertoa, mitä sinun tulee tehdä.

”Helvetti sinun kanssasi!”

Tahtoisin läimäyttää sinua. Miten kehtaat katsoa minua noin? Miten kehtaat olettaa, että minä heilautan taikasauvaa ja muutan kaiken taas hyväksi ja kauniiksi? Sinulla ei ole oikeutta vaatia minulta sitä; sinulla ei ole oikeutta vaatia minulta yhtään mitään! Sinä olet se, joka petti, sinä olet se, joka antoi vietellä itsensä, sinä olet se, joka toivotti vieraat kädet tervetulleeksi iholleen, sinä -

- et kykene estämään häpeän kyyneleitä valahtamasta poskillesi. Omissasi silmissäsi olet syntisi kyllästämä. Se on joka puolella sinua eikä lähde pois sen paremmin vedellä kuin saippuallakaan. Et usko, että voit enää koskaan olla tarpeeksi puhdas minulle.

”Kulta.”

Hellä äänensävy saa minut halveksimaan itseäni, mutta en mahda sille mitään. En osaa katsoa välinpitämättömänä vierestä, kun sinä itket. En ole koskaan osannut.

Käteni ojentuvat sinua kohti kuin niillä olisi oma tahto. Tahdon kertoa sinulle, ettei kaikki ole vielä ohi. Tahdon kertoa, että voit saada anteeksi. Tahdon kertoa, että rakastan sinua yhä, virheestäsi huolimatta.

Sinä kavahdat kuitenkin poispäin, enkä saa kerrottua yhtään mitään.

”Älä.”

Sanot sen kuin kosketukseni tekisivät kipeää.

Olen äkisti itseni ulkopuolella. Vasemman olkapääni takaa seuraan, kuinka oikea käteni kohoaa lyöntiin. Katseesi seuraa kättäni kuin siinä olisi magneetti, ja jokin minussa säröilee. Selvä. Jos kerran väkivaltainen kosketus on tervetulleempi kuin lempeä, niin saamasi pitää!

Sekunnit kuitenkin kuluvat, eikä lyöntiä tule. Hitaasti palaan omaan kehooni ja tajuan, mitä olen ollut vähällä tehdä. Kun käteni valahtaa alas, ilmeesi vaihtuu odottavasta pettyneeksi.

Minäkin olen pettynyt, mutta en tiedä, kehen. Ehkä meihin molempiin.

”Emme voi jatkaa näin.”

Siirrät katseesi lyöntikädestäni kasvoihini. Suusi ei vastaa mitään, mutta silmäsi puhuvat sitäkin selvemmin. Tee sitten jotain, ne sanovat, sillä minä en osaa.

Ei. Käännän selkäni sinulle ja äänettömälle vaatimuksellesi. En halua olla se, joka korjaa meidät. Haluan huutaa ja itkeä ja murjottaa. Haluan paiskoa ovia ja haukkua sinua huoraksi. Haluan jättää vastaamatta puheluihisi ja olla se, jota maanitellaan epätoivoisesti takaisin.

Haluan olla uhri enkä epäitsekäs pelastaja.

Mutta alan ymmärtää, ettei se tule onnistumaan. Ettei se tule ikinä sinun kanssasi onnistumaan. Olet niin heikko, että tulet aina saamaan uhrin osan, mitä ikinä teetkin, ja minun tehtäväkseni jää pelastaa sinut itseltäsi yhä uudelleen ja uudelleen.

Käännyn takaisin sinuun päin ja katson vaiti sohvannurkkaan käpertynyttä olemustasi. Tahtoisin vihata sinua ja heikkouttasi. Minä todella tahtoisin tehdä niin.



Mutta ei sitä avutonta pientä eläintä, joka sinussa asuu, voi vihata.



Ja niin minusta tulee sinun pelastajasi.
Viimeksi muokannut Avalyn päivämäärä Ke Helmi 27, 2013 12:59 am, muokattu yhteensä 1 kerran
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 2/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Ke Helmi 27, 2013 12:13 am

Nimi: Pako
Ikäraja: K-11
Fandom: Vidoll & Merry
Paritus: Nero/Jui, taustalla Jui/OC
Genre: angst, hurt, crossover, slash
Varoitukset: viittauksia seksiin
Yhteenveto: En ole koskaan kyennyt käsittelemään pelkojani järkevästi vaan juoksen niitä karkuun kuin pieni, säikky eläin.
Alkusanat: Tämä ficci edeltää ajallisesti sekä "Puhdistusta" että "Pelastajaa", jotka löytyvät ylempää tästä viestiketjusta.

* * *


007: Pelko

Juin PoV



”Miksi?”

Koska olin väsynyt käymään samoja riitoja yhä uudestaan ja uudestaan mutta en osannut katkaistakaan sitä kierrettä; koska en tiennyt, mitä minun olisi pitänyt tehdä, ja aina kun niin käy, teen jotain typerää; koska minua pelotti, että elimme lopun alkua, enkä ole koskaan kyennyt käsittelemään pelkojani järkevästi vaan juoksen niitä karkuun kuin pieni, säikky eläin.

”En tiedä.”

Hiljaisuus venyy liian pitkäksi. Tuijotan lattiaa ja toivon, että huutaisit tai löisit. Olen sen ansainnut.

”Olen pahoillani”, sanot viimein. Kuulostat siltä kuin rintakehäsi päällä olisi jotakin painavaa etkä saisi kunnolla vedettyä henkeä. ”En pysty tähän juuri nyt.”

Tahtoisin sanoa, että hänen kätensä tuntuivat oudoilta, hänen sormensa vierailta, hänen kosketuksensa vääriltä; etten halunnut seksiä hänen tai kenenkään muunkaan kanssa; että annoin sen vain tapahtua, hänen tarjota drinkin ja suudella ja koskettaa ja naida ja tahria niin kuin tahtoi, koska en tiennyt, mitä muutakaan tehdä; että halusin vain lakata pelkäämästä ja tuntea oloni edes hetken lämpimäksi ja halutuksi; että tahdoin vain meidän olevan kunnossa ja sinun katsovan minua niin kuin rakastettua katsotaan; ettei se merkinnyt mitään, koska sinä olet ainoa, joka merkitsee.

”Selvä.” Vastaukseni on vaisu ja hiljainen, hädin tuskin kuuluva. Minä tein tämän sinulle, tein tämän meille, ja minun pitäisi pystyä parempaan, minun pitäisi löytää oikeat sanat, sellaiset, jotka yhtä aikaa selittäisivät, pyytäisivät anteeksi ja kertoisivat, että rakastan sinua yhä. Tekoni kuitenkin puhuu puolestaan, suorastaan huutaa puolestaan, enkä minä voi kuin vaieta.

Selkäsi loittonee. Ulko-ovi avautuu ja sulkeutuu, liian hiljaa. Hetken kuulen askeleesi rappukäytävässä, sitten en enää mitään.
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 3/50)

ViestiKirjoittaja sunny » Ti Heinä 16, 2013 6:52 am

Minun piti jo aikapäiviä sitten napsaista tämä itselleni Kommenttikampanjassa, mutta kultakalamainen muistini teki tepposet ja idea jäi pelkäksi aikeeksi. Onneksi tänään eksyin jälleen tekemättömyydenpuuskassani kyseiseen hyväntekeväisyystopikkiin, ja saan vihdoin aikaiseksi kirjoittaa tämän kommentin :’) Minusta on vain järkevää kommentoida teoksiasi, kun sinäkin olet niin uskollisesti kommentoinut minun. Olen joskus aikoja sitten jättänyt palautetta pariin vanhempaan teokseesi, mutta siitä on jo kolmisen vuotta (herraisä), joten on jo korkea aika tehdä muutos, eikö?

Aikeenani on siis kommentoida vain näitä kahta uusinta, Pelastajaa ja Pakoa, mutta tietysti Pelastajaan valmistautuneena luin läpi myös Puhdistuksen. Puhdistuksesta sanon vain sen, että se jäi mieleeni kauniin hirveänä, minkä ounastelen olevan juurikin se reaktio, jonka halusit lukijalle jättää. Se oli hirveä raiskauksen tai vähintäänkin nonkonsensuaalisen seksin kuvaus, mutta samaan aikaan niin kauniisti kirjoitettu, että se melkein toi oikeutta kyseiselle rikokselle. Tulielementti jatkui koko tekstin läpi puhtaana ja rikkumattomana. En tiedä, mässäilitkö sillä jossakin kohdin ehkä vähän liikaakin, mutta tekstin lyhyyden vuoksi se ei ehtinyt käydä puuduttavaksi.

Pelastaja toimi mielestäni ilman Puhdistajaakin, etkä sanonutkaan, että lukijan on kahlattava myös Puhdistuksen läpi lukeakseen Pelastajan, mutta koin sen olevan suositeltua. Lisäksi se sijoittui aikajanalle ennen Puhdistusta. Olit tosin oikeassa, Puhdistus tosiaan toi Pelastajaan uusia ulottuvuuksia ja syvensi Juin ja Neron suhdetta, antaen enemmän taustaa tai pikemminkin yleiskuvaa heidän epäterveelliselle suhteelleen.

En lukiessani Pelastajaa oikeastaan tiennyt, kumman kanssa minun pitäisi sympatisoida, Neron vain Juin, joten lopulta päätin olla vihainen heille molemmille. Molemmilla oli tietysti oma lusikkansa sopassa, mutta kuten oikeassakin elämässä tällaisia parisuhteita sivusta katsellessani, tätäkin lukiessani mietin vain, miksei jompikumpi heistä jo pakkaa kimpsujaan ja kampsujaan ja lähde. Se olisi niin paljon yksinkertaisempaa kuin kärvistellä väkivaltaisessa suhteessa, joka ei tosin tässä pätkässä ihan väkivaltaiseksi asti ajautunutkaan. Yksinkertaisempaa, kyllä, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Nero antoikin heidän suhteensa jatkumiselle Pelastajan lopussa hyvän syyn; hän ei voi pysyä vihaisena Juille. Jui puolestaan on kai liian rakastunut/heikko jättääkseen Neron. Molemmat hahmot, kuten ehkä tästä paragrafista voit huomata, jättivät siis minuun realistisen vaikutuksen. Pidin siitä, että Nero halusi myös heittäytyä uhriksi, jotta hänen ei tarvitsisi olla se isompi osapuoli tilanteessa. Oikeastihan heidän tilanteessaan ei ollut uhreja kumpikaan, vaan molemmat olivat yhtä väärässä.

J-50 haasteen teema ”Kipu” sopikin Pelastajaan oikein hyvin. Oliko kipu Juissa tämän kamppaillessa syrjähyppynsä kanssa, vai oliko se Nerossa tämän kärsiessä omien väkivaltaisten valintojensa hedelmistä? Oma veikkaukseni on heissä molemmissa, ja taaskin voin vain ravistella kannettavaani täällä ja toivoa, että jompikumpi lähtisi lätkimään.

Se on joka puolella sinua eikä lähde pois sen paremmin vedellä kuin saippuallakaan.


Pidin käyttämästäsi kielestä todella paljon. En tiedä, olenko sanonut jo aiemmin tästä silloin kolme vuotta sitten kun viimeksi kommentoin, mutta sinun kirjoitustyylistäsi huomaa selkeästi, että luet paljon. Tyylisi on todella valistunut. ”Valistunut” on ehkä vähän omituinen adjektiivi, mutta en osaa selittää vaikutelmaani paremmin. :’D Kielesi on todella rikasta ja värikästä; osaat selittää pitkät historiikit ja monimutkaiset tunteet parinsadan sanan sisään, mikä on ihailtavaa. Ylläoleva quote jäi Pelastajasta suosikikseni. Yksinään se ei näin jälkeenpäin katsottuna kai ole nerokkuuden multihuipentuma, mutta tekstin seassa se pysäytti minut.

Siirrytään sitten Pakoon. Kirjoitin itse asiassa kommenttini tähän asti ennen kuin luin Paon – en edes tiennyt sen olevan prequel sekä Pelastajalle että Puhdistukselle. En kuitenkaan viitsi muokata aiempia mietteitäni siitä, miksei toinen heistä vain lähde ja niin edelleen, koska haluan kommentoida näitä pätkiä ennemmin yksilöinä kuin kokonaisuutena.

Olin hetken todella iloinen Paon päättyessä – Nero lähti, jätti Juin, pakeni siitä suhteesta, toivottavasti hän ei palaa enää ikinä ja molemmat voivat mennä elämissään toivottavasti parempaan suuntaan. Tämä kahden sekunnin onnellinen loppu kääntyikin ympäri muistaessani tämän edeltävän kahta aiemmin lukemaani tekstiä. Sitten taas en voinut muuta kuin lyödä käden otsalleni ja päivitellä ihmismielen typeryyttä.

Ymmärsin Juin päätöksen pettää Neroa, ja vaikka se ei koskaan oikein olekaan, sait sen tuntumaan oikealta. Jui halusi vain kokea itsensä tärkeäksi, eihän siinä ole mitään väärää. Tietysti se on väärin, jos ei ensin lopeta aktiivista suhdetta, joten lopulta olin taas konfliktissa. En taaskaan tiennyt, kumpi näistä kahdesta ansaitsisi sympatiani, joten päätin taas olla antamatta sitä kummallekaan. Hahmot olivat Paonkin läpi erittäin inhimillisiä ja samaistuttavia, mikä oli kaikki sinun valistuneen kirjoitustyylisi ansiota. Itse en onneksi ole näin myrkyllisessä parisuhteessa ollut, mutta pystyin kuvittelemaan molempien osapuolien tuskan selkeästi. Yritin etsiä sopivaa quotea sanojeni tueksi, mutta huomasin, että voisin itse asiassa quotata joka ikisen rivin – kaikki on niin hyvin hienosäädetty, kaikki on selkeästi ajateltu. On vaikeaa siis valita parhaita paloja, kun teksti on niitä täynnä.

En haluaisi jättää tätä kommenttia pelkäksi ylistykseksi, sillä mielestäni rakentava kritiikki kehittää kirjoittajaa enemmän kuin samppanjalasilliset ja konfettisateet. Minun on vain mahdotonta löytää näistä kolmesta lukemastani pätkästä jotakin, mikä kaipaisi parannusta. Lupaan, että ensikommentissani olen vähän enemmän rakentava ja vähän vähemmän hyvästä laadusta sokaistunut. Kiitos paljon tästä! ^^
難道 是天意

    1 tykkää.
Avatar
sunny
Vuoden kommentoija
 
Viestit: 177
Liittynyt: Su Syys 05, 2010 6:14 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 3/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » La Loka 05, 2013 11:05 pm

sunny:

Et selvästikään ole ainoa kultakalamaisesta muistista kärsivä, kun kerran vastaan vasta lokakuussa, vaikka kommenttisi on päivätty heinäkuulle... Anteeksi. Rakastan jokaista saamaani kommenttia, mutta tämä vuosi on ollut minulle sen verran kiireinen, että huomaan vastaamisen venyvän toistuvasti hävettävän pitkälle. :/

Tiedätkö, salaa vähän toivoinkin, että sinä löytäisit tiesi tämän ficciketjun pariin. ^^ Sinun kommenttisi ovat aina yhtä upeita ja ilahduttavia, mutta vaikutat kommentoivan enimmäkseen oneshotteja ja raapaleita, kun taas minä kirjoitan enimmäkseen moniosaisia ficcejä. Siksi ajattelinkin, että kun nyt kerrankin kirjoitan pikkuficcejä, niin olisi ihan parasta, jos saisin sinulta palautetta niistä. Ja kuinkas ollakaan, tässä sitä nyt vastaillaan ihastuttavaan kommenttiisi!

Vaikka Pelastaja ja Pako on suunniteltu niin, että ne voi lukea yksinkin, niihin tulee epäilemättä uusia ulottuvuuksia, jos lukee alle Puhdistuksen. Lisäksi näistä kolmesta ficistä muodostuu yhdessä käänteisessä järjestyksessä kerrottu isompi tarina. Siksi olikin hienoa, että jaksoit käyttää sen verran ylimääräistä aikaa, että lukaisit Puhdistuksen ennen Pelastajaan ja Pakoon syventymistä.

Minusta on ollut mielenkiintoista huomata, että Puhdistus herättää useimmissa lukijoissa niin kielteisen tulkinnan. Ennen Lafissa julkaisemista luetin Puhdistuksen kirjoituspiirissä, jossa käyn, ja suurin osa senkin jäsenistä koki tämän tekstin tarinaltaan hirveäksi. Itse asiassa vain kaksi ihmistä on tulkinnut tämän tekstin samoin kuin minä. Toisenlainen tulkinta ei tietenkään ole väärä tai huonompi, mutta en ole varma, olisiko minun pitänyt kirjoittaa tämä jotenkin toisin, jotta useampi lukija olisi nähnyt nonkonsensuaalisuuden alle.

Sanotaan, ettei kirjoittajan koskaan pitäisi mennä selittämään tekstejään, mutta taidan nyt kuitenkin tehdä sen. En siksi, että kokisin kielteisen tulkinnan Puhdistuksesta vääräksi, vaan siksi, että luulen sinua ja kenties jotakuta muutakin tämän ficin lukenutta kiinnostavan, millä toisella tavalla tämä ficci on mahdollista tulkita. En tiedä, pistitkö merkille, mutta alkutiedoissa tämä on angstin ja dark ficin ohella genretetty hurt/comfortiksi, ja juuri sellaiseksi minä Puhdistuksen pohjimmiltaan koen. Juin ongelma, joka tulee selvemmin Pelastajassa esiin, on se, ettei hän pysty antamaan itselleen anteeksi pettämistä vaan käpertyy syyllisyyteensä, mikä uhkaa pettämistä pahemmin tuhota hänen ja Neron rakkauden. Puhdistuksessa Nero paitsi pakottaa Juin kohtaamaan tekonsa myös auttaa tätä pääsemään siitä yli. Se, miksi Nero tekee tämän kaiken fyysisin keinoin, johtuu siitä, ettei pelkkä puhuminen auta, kuten Pelastajan aikana saadaan nähdä. Sitä paitsi Jui ei halua itseään autettavan, koska hän ei koe ansaitsevansa apua tai lohdutusta vaan ainoastaan rankaisemista. Näistä syistä Neron on Juin itsensä vuoksi pakotettava tämä käymään läpi se fyysinen puhdistumisprosessi, jota Puhdistus kuvaa. Kosketuksillaan Nero ikään kuin polttaa pois ne vieraan ihmisen kosketukset, jotka ovat Juin tahranneet, niin että Jui on lopulta jälleen omissakin silmissään puhdas ja Neron rakkauden arvoinen.

Edellä sanotusta huolimatta on täysin totta, että Neron ja Juin suhteessa on ongelmia. Jos niitä ei olisi, Jui tuskin olisi koskaan päätynyt pettämään Neroa, jolloin tarvetta puhdistumiseen ei olisi tullut. Lisäksi Juilla on varsin selvästi vaikeuksia puhua tunteistaan tai käsitellä niitä rakentavasti, mikä johtaa tilanteen kärjistymiseen Puhdistuksessa kuvatulla tavalla. Neron tapa auttaa Juita on myös kieltämättä hyvin raju enkä todellisessa elämässä kannattaisi moista ratkaisua. Mitä ilmeisimmin Nero ei kuitenkaan enää keksinyt muuta keinoa tilanteen korjaamiseksi, kun yritykset puhua asiasta menivät toinen toistaan huonommin. Neron tekemää äärimmäistä ratkaisua ja sen toimivuutta selittää myös osaltaan Neron ja Juin suhteen valta-asetelma, joka tarjoaa Nerolle mahdollisuuden auttaa Juita silloinkin, kun tämä ei osaa itse auttaa itseään. Ei kuitenkaan enempää tästä, etten luisu vielä nykyistä pahemmin sivuraiteille. (Kuten ehkä huomaat, olen miettinyt Neron ja Juin persoonallisuuksia ja heidän suhteensa luonnetta huomattavasti enemmän kuin on tarpeen kolmea pikkuficciä varten.)

Tulielementti jatkui koko tekstin läpi puhtaana ja rikkumattomana. En tiedä, mässäilitkö sillä jossakin kohdin ehkä vähän liikaakin, mutta tekstin lyhyyden vuoksi se ei ehtinyt käydä puuduttavaksi.

On ihan mahdollista, että tulielementti on vähän liiankin hallitseva. Innostun toisinaan hieman liikaa, kun kirjoitan vertauskuvallista tekstiä. ^^' Tuli liittyy sen verran keskeisesti ficin teemaan eli puhdistautumiseen, että halusin sen olevan selkeästi mukana alusta loppuun asti, minkä lisäksi suomen kielessä on houkuttelevan suuri ja monipuolinen varasto tuleen liittyviä substantiiveja, adjektiiveja ja verbejä. Ensi kerralla täytyy kuitenkin olla hieman maltillisempi, ettei tule sorruttua ylilyönteihin. Kiitos, kun huomautit asiasta. ^^

Jos mennään Pelastajaan, niin ymmärrän hyvin, miksi turhauduit Neron ja Juin tilanteesta lukiessasi. Pelastaja ei juuri anna syitä heiluttaa lippua Neron ja Juin suhteen puolesta vaan saa ihmettelemään, miksei tämä kaksikko ole jo aikoja sitten eronnut. Tulen kuitenkin myöhemmin julkaisemaan tässä ketjussa ainakin yhden ficin, joka kuvaa Neroa ja Juita onnellisemmassa valossa ja auttaa toivottavasti ymmärtämään, miksi he eivät ole valmiita eroamaan suosiolla. Ja jos joskus innostut pidemmistä ficeistä, niin ficcilistauksesta löytyy lisää materiaalia tällä parituksella. Ihan helppoa Nerolla ja Juilla ei kuitenkaan koskaan minun ficeissäni ole, sillä he ovat minun nähdäkseni varsin erilaisia ihmisiä ja kummallakin on omat huonot puolensa, mikä asettaa heidän rakkaudelleen haasteita. Toisaalta juuri heidän eroavaisuutensa tekevät heistä kiinnostavan parin kirjoittaa. Lisäksi he täydentävät toisiaan tavalla, joka tekee heidän rakkaudestaan ainutlaatuisen, ja juuri tuo ainutlaatuisuus antaa heille voimaa taistella suhteensa puolesta silloinkin, kun esteet tuntuvat ylivoimaisilta, kuten Pelastajassa.

Se, ettei Nero hylkää Juita Pelastajassa, ei siis johdu pelkästään siitä, että Juita herättää hänessä sääliä ja tarpeen huolenpitoon. Yhdessä Juin kanssa koetut hyvät hetket ovat Nerolle iso motivaattori antaa Juille anteeksi pettäminen ja pelastaa heidän suhteensa. Lisäksi luulen, että Nero ymmärtää ainakin jollain tasolla, ettei Juin pettäminen tullut tyhjästä vaan että myös hän itse on tehnyt jotain väärin. Niin paljon kuin Nero haluaisikin olla vihainen Juille, hän siis samalla tajuaa, että hänen täytyisi reiluuden nimissä olla vihainen myös itselleen.

Jui taas on tosiaan edelleen rakastunut Neroon, sillä pettäminen johtui jostain ihan muusta kuin rakkauden puutteesta. Lisäksi Jui kokee, että on Neron oikeus päättää, jatkuuko heidän suhteensa vai ei. Tavallaan Jui toivoisi, että Nero jättäisi hänet, koska se olisi hänelle ihan oikein. Eroaminen olisi myös helpompaa kuin oman uskottomuuden ja syyllisyyden jatkuva kohtaaminen. Jui ei kuitenkaan itse voi tehdä eropäätöstä, vaikka haluaisi, koska eron on tarkoitus olla Neron hänelle langettama rangaistus.

On ilo kuulla, että koit Neron ja Juin kaiken kaikkiaan realistisiksi henkilöhahmoiksi. Mitä uhriutumiseen tulee, on mielestäni useita eri tapoja ajatella, kuka tässä ficissä on uhri ja miksi vai onko itse asiassa kukaan. Nero kokee ansaitsevansa uhrin roolin, koska häntä on petetty, mutta heikompi ja siksi uhrin osaan sopivampi on kuitenkin Jui. Ja onhan Jui tavallaan uhri: itsensä ja heikkoutensa uhri. Toisaalta sekä Nero että Jui ovat omalla tavallaan syyllisiä siihen tilanteeseen, josta itsensä Pelastajassa löytävät, eivätkä näin ollen kumpikaan todellisuudessa ansaitse uhrin osaa.

J-50 haasteen teema ”Kipu” sopikin Pelastajaan oikein hyvin. Oliko kipu Juissa tämän kamppaillessa syrjähyppynsä kanssa, vai oliko se Nerossa tämän kärsiessä omien väkivaltaisten valintojensa hedelmistä?

Haluaisin tähän väliin huomauttaa, että minun mielikuvissani Nero ei ole koskaan lyönyt tai muutenkaan vahingoittanut Juita, eikä heidän suhteensa ole luonteeltaan väkivaltainen. Tiedostin kirjoitusvaiheessa, että Pelastaja saattaa maalata Nerosta väkivaltaisen kuvan, mutta halusin tästä riskistä huolimatta kirjoittaa väkivallan uhkaa sisältävän kohtauksen. Tahdoin sen avulla korostaa sitä avuttomuutta, turhautumista ja epätoivoa, jota Nero tässä ficissä tuntee. Uskon, että vaikka ihminen olisi kuinka hyvä tahansa, tietyissä oloissa hänestä voi astua esiin pimeämpi puoli, jota hän ei tiennyt itsessään olevankaan. Tässä ficissä Nerosta tulee hetkellisesti näkyviin juuri tuo pimeämpi puoli, jota Nero itse pelästyy Juita enemmän ja joka hätkähdyttää hänet tajuamaan tilanteen vakavuuden.

Mutta niin, kipua tässä ficissä nähdään paljon. On Jui, joka kipuilee syrjähyppynsä kanssa, ja Nero, joka kipuilee sen kanssa, voiko antaa Juille anteeksi ja ryhtyä heidän suhteensa pelastajaksi. Lisäksi kipu viittaa Neron tuntemaan haluun vahingoittaa Juita, jotta tähän sattuisi yhtä paljon kuin häneen itseensä. Ficin loppupuolella Nero kuitenkin ymmärtää, että Juihin sattuu ihan riittävästi jo nyt ja ettei toisen satuttaminen ainakaan auta heidän tilannettaan.

Kiitos kovasti kielenkäyttöä koskevista kehuista! ^^ Olet ihan oikeassa siinä, että luen kohtalaisen paljon. Sanotaan, että hyväksi kirjailijaksi ei voi tulla lukematta toisten kirjoittamia teoksia, ja uskon sen pitävän pitkälti paikkansa. Lukemalla varastoon kertyy paitsi uusia sanoja myös kerrontaratkaisuja, psykologista ymmärrystä ja juonenkäänteitä. Kun olen siirtynyt vaativampaan kirjallisuuteen, olen huomannut myös omien tekstieni muuttuneen astetta monimutkaisemmiksi. Suurin syy lukemiseen on minun tapauksessa kuitenkin ihan vain kirjoista saatava nautinto. Ja no, onhan tulevan äidinkielenopettajan kartutettava paitsi kielioppiosaamistaan myös kirjallisuuden tuntemustaan. ;D

Kiitos myös lainauksesta. On aina mielenkiintoista ja kehittävää saada tietää, mitkä kohdat ovat jääneet lukijan mieleen. ^^

Haha, olen pahoillani, ettet saanut iloita Paon loppuratkaisusta kovinkaan kauaa. :D Kuten Pelastaja osoittaa, Nero tosiaan palaa takaisin Juin luokse. Koska Pako on Juin näkökulmasta kerrottu, lopusta tulee helposti vaikutelma, että Neron lähtö olisi lopullinen, koska Juin silmissä se vaikuttaa sellaiselta. Todellisuudessa en kuitenkaan usko Neron ajatelleen ovesta ulos astuessaan, ettei hän palaa enää koskaan, vaan pikemminkin kyse on aikalisästä. Nero itsehän sanoi ficissä, ettei pysty keskustelemaan Juin teosta tai heidän suhteensa tulevaisuudesta "juuri nyt".

Ymmärsin Juin päätöksen pettää Neroa, ja vaikka se ei koskaan oikein olekaan, sait sen tuntumaan oikealta. Jui halusi vain kokea itsensä tärkeäksi, eihän siinä ole mitään väärää. Tietysti se on väärin, jos ei ensin lopeta aktiivista suhdetta, joten lopulta olin taas konfliktissa.

Tämä oli vähän niin kuin tarkoituksena. Puhdistuksessa Juin näkökulma on niin hallitseva, että tunsin tarvetta tasapainottaa tilannetta kirjoittamalla toisen osan, joka olisi kerrottu Neron näkökulmasta. Pelastajaa kirjoittaessani huomasin kuitenkin alkavani syyttää Juita ja ihmetteleväni, miksi hän päätti pettää Neroa. Loppujen lopuksi minun olikin kirjoitettava vielä yksi osa, Pako, jossa palattaisiin Juin näkökulmaan ja avattaisiin pettämisen motiiveja. Vaikka en hyväksy pettämistä, halusin Paossa osoittaa, että pettämisen takana olevat syyt voivat olla hyvinkin ymmärrettävät ja oikealta tuntuvat. En tosin vieläkään tiedä, mihin Jui oikeastaan pettämisellä pyrki, ja luulen, ettei Jui itsekään tiedä sitä. Lähinnä se oli kai epätoivoinen yritys tuntea itsensä edes hetken rakastetuksi ja halutuksi. Kenties Jui lisäksi alitajuisesti halusi, että hänen ja Neron jo pitkään paikallaan polkeneessa tilanteessa tapahtuisi käänne johonkin suuntaan - vaikka sitten edes huonompaan. Halu muutokseen lienee jalompien motiivien ohella myös yksi syy siihen, että Jui päätyi tunnustamaan tekonsa sen sijaan, että olisi vaiennut siitä.

En kuitenkaan usko, että Jui halusi kunnon suhteeseen sen miehen kanssa, joka oli hänen rikoskumppaninsa. Juihan törmäsi mieheen baarissa, eivätkä he tunteneet entisestään. Luulen, että kyseisen miehen paikalla olisi voinut ihan hyvin olla kuka tahansa muukin - kyseinen mies vain sattui olemaan saapuvilla silloin, kun Jui antoi heikkoudelleen periksi. Pettämisen motiivina ei ollut rakastuminen eikä edes himo vaan ihan vain läheisyydenkaipuu, joka kuitenkin kanavoitui seksin kautta tilanteen luonteen vuoksi.

En taaskaan tiennyt, kumpi näistä kahdesta ansaitsisi sympatiani, joten päätin taas olla antamatta sitä kummallekaan.

Kova linja. :D Et tosin ole ensimmäinen, joka on päätynyt olemaan molemmille osapuolille kiukkuinen minun ficcejäni lukiessaan. Ilmeisesti kirjoitan varsin raivostuttavia henkilöhahmoja, minkä olen päättänyt ottaa kehuna. :D

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Nero ja Jui olivat mielestäsi Paossakin inhimillisen ja uskottavan tuntuisia. Tavoitteenani oli, että vaikka nämä kolme ficciä sisältävät paljon kiistanalaisia ratkaisuja, lukijan olisi mahdollista ymmärtää henkilöhahmoja ja heidän tekemiään ratkaisuja, vaikka ei niitä hyväksyisikään. Kommenttisi perusteella vaikuttaa siltä, että olen onnistunut tässä tavoitteessa, mikä totta kai ilahduttaa minua kovasti. ^^

Yritin etsiä sopivaa quotea sanojeni tueksi, mutta huomasin, että voisin itse asiassa quotata joka ikisen rivin – kaikki on niin hyvin hienosäädetty, kaikki on selkeästi ajateltu. On vaikeaa siis valita parhaita paloja, kun teksti on niitä täynnä.

Voi ei, kehut minua aivan liikaa! Ensi kerralla saat kyllä pitää kiinni lupauksestasi ja olla paljon kriittisempi, muuten rupean kohta kuvittelemaan, että osaan ihan oikeasti kirjoittaa. :D (Ja no, olet ihan oikeassa siinä, että rakentava kritiikki kehittää kirjoittajaa yleensä ylistystä enemmän, vaikka tietysti myös kehuilla on paikkansa ja arvonsa.)

Kiitos ihan kamalasti kommentista! ♥ Ja anteeksi, että vastaus saapuu näin myöhään ja että siitä tuli tällainen järkäle. Otit kommentissasi esille niin monia sellaisia asioita, joista minulla on paljon sanottavaa, etten millään kyennyt hillitsemään itseäni. ^^'
Jossain ollessaan on jostain poissa.

    1 tykkää.
Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 3/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Pe Loka 11, 2013 2:05 pm

Nimi: Ensisävelet
Ikäraja: K-7
Fandom: Vidoll
Paritus: ei ole
Genre: draama, nostalgia, general
Varoitukset: maininta alkoholista ja seksistä
Yhteenveto: Tosipohjainen kertomus Juin muusikkouran alkutaipaleesta sekä Vidollin perustamisesta.

* * *

001: Alku


Jui laulaa kylvyssä. Jui laulaa autossa ajaessaan töihin ja töistä takaisin kotiin. Jui laulaa hiljaa omassa huoneessaan ja kovaa hylätyllä teollisuushallilla, jonka hän on sattumalta löytänyt. Jui laulaa aina, kun siihen on tilaisuus, sillä laulaminen on parempaa kuin olut ja seksi yhteensä.

Joskus Juin vanhemmat tulevat kylpyhuoneeseen, kun Jui laulaa siellä. Joskus viereisen kaistan autoilija mulkaisee Juita pahasti, kun hän on unohtanut autonsa ikkunan auki. Joskus hylätyn teollisuushallin alueella kiertelevä vartija koputtaa Juin auton ikkunaan, kun hän on kappaleen kohokohdassa.

Kiinnijääminen on joka kerta yhtä noloa. Se ei kuitenkaan riitä saamaan Juita lopettamaan laulamista. Ei mikään riitä, ei enää koskaan.

Kun Juin vanhemmat huomaavat poikansa olevan tosissaan laulamisen suhteen, he lähettävät hänet klassisen laulun tunneille. Jui ei kuitenkaan viihdy niillä pitkään, sillä hän haluaa laulaa rockia eikä klassista. Pian hän liittyykin ensimmäiseen bändiinsä. Parin seuraavan vuoden kuluessa bändejä tulee ja menee: De-vine, Rasa, Raisonne, Luinspear, yksi kerrallaan ne kaikki hajoavat mikä mistäkin syystä.

Sitten Jui kohtaa nuoren kansailaisen basistin nimeltä Rame. Eletään vuoden 2002 alkua: Luinspear on vastikään lopettanut ja Jui on jälleen kerran vailla bändikavereita. Kun Rame ehdottaa, että Jui tulisi laulajaksi hänen uuteen bändiinsä, Jui suostuu melkein saman tien. Levy-yhtiökin löytyy helposti, Rame tuntee Matina-nimisen itsenäisen levy-yhtiön omistavan Kisakin entuudestaan, ja niin Vidolliksi kastettu bändi kiinnitetään Matinalle.

Juin ja Ramen lisäksi Vidolliin kuuluvat kitaristit Yukine ja Ayano sekä höhlä mutta varsin taitava rumpali nimeltä Tero. Koska Matinan kotipaikka on Osaka, Jui muuttaa kotikaupungistaan Sendaista Osakaan. Aluksi hän pohtii, kannattiko taas yhden parin vuoden sisällä hajoavan bändin vuoksi muuttaa melkein toiselle puolelle Japania, mutta pian hän vakuuttuu tehneensä oikean päätöksen. Uudet bändikaverit ovat hyviä, hauskoja ja ennen kaikkea motivoituneita.

Kun Jui nousee ensi kertaa Vidollin laulajana lavalle toukokuussa 2002 Yokohamassa, hän ei vielä tiedä, onko Vidollista mihinkään. Puoli tuntia myöhemmin, poistuessaan lavalta innostuneen yleisön huudot korvissaan soiden, hän kuitenkin tietää. Tämä on se bändi, jota hän on alitajuisesti koko ajan etsinyt.
Viimeksi muokannut Avalyn päivämäärä To Loka 17, 2013 5:46 pm, muokattu yhteensä 2 kertaa
Jossain ollessaan on jostain poissa.

    1 tykkää.
Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 3/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Pe Loka 11, 2013 2:06 pm

Nimi: Turvapaikka
Ikäraja: sallittu
Fandom: Vidoll
Paritus: ei ole
Genre: draama, general
Yhteenveto: Hän on jälleen siellä, minne kuuluu.

* * *

037: Keikka


Valot ovat kirkkaat, lähes sokaisevat. Hetkeen Jui ei näe kuin hohtavaa valkoista ja epämääräisiä tummia hahmoja sen syleilyssä. Tuntuu kuin hän olisi unessa, tai ehkä kuollut.

Sitten silmät kuitenkin tottuvat äkilliseen kirkkauteen, niin kuin ne aina tottuvat, ja epätodellisuuden tunne väistyy. Lattia jalkojen alla on turvallisen kiinteä ja bänditovereiden kasvot lohduttavan tutut. Innostuneesti liikahtelevasta yleisöstä lähtevä epämääräinen häly kuuluu asiaan, samoin aaltoina spottivaloista huokuva kuumuus.

Jui muistuttaa holtittomasti täriseville raajoilleen ja mielipuolisesti hakkaavalle sydämelleen, ettei ole mitään syytä olla levoton. Tämä ei ole hänen ensimmäinen keikkansa, eikä viimeinenkään.

Tero antaa aloitusmerkin ja alkaa takoa rytmiä. Shun ja Giru lähtevät siihen mukaan kitaroillaan ja Rame bassollaan. Jui laskee kätensä telineeseen asetetun mikin ympärille ja nojautuu lähemmäs. Vielä muutamia tahteja, sitten on hänen vuoronsa.

1, 2, 3, nyt! Jui avaa suunsa ja äkkiä kaikki hermostus on poissa, niin kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Hän on jälleen siellä, minne kuuluu, musiikin lempeässä mutta tiukassa syleilyssä, eikä hänellä ole enää mitään pelättävää.
Jossain ollessaan on jostain poissa.

    1 tykkää.
Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 5/50)

ViestiKirjoittaja sunny » Ke Loka 23, 2013 3:54 pm

Minun oli määrä kommentoida näitä kahta uutta lisäystä jo noin kymmenen päivää sitten, mutta valitettavasti syksyn kiireet ovat työntäneet koko Lafin taka-alalle prioriteettilistallani. Nyt otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja päätin palata kommentoimiseen – pakkohan tästä tittelistä on pitää kiinni! ;) Joka tapauksessa oli ilo huomata, että olet julkaissut lisää tähän topikkiin – kuten aikaisemmin totesimme, kirjoitat yleensä vähän pitempiä tekstejä, joita minun attention spanilläni ei ihan äkkiä kahlata. Pidän kuitenkin kirjoitustyylistäsi, joten on mukavaa, että kirjoitat edes toisinaan sellaisissa mitoissa olevia juttuja, jotka ovat minunkin lukumieltymyksilleni sopivia!

”Ensisävelet” oli aivan ihana otsikko, ja pidin siitä vielä enemmän tekstin luettuani. Vaikka Lafi onkin muusikko-RPS-foorumi, täällä on melko vähän musiikkiin pohjautuvia ficcejä. Välillä näkee bändificcejä, mutta yleensä se focus point on jossakin ihan muualla kuin musiikissa. Olin siis innoissani, kun huomasin Ensisävelien ja sitä seuraavan Turvapaikan olevan kertomuksia muusikon elämästä. Lisäksi oikeisiin kokemuksiin perustuvat tarinat ovat aina mielenkiintoisia, ja ilmoitit Ensisävelien A/N:ssä sen pohjautuvan oikean Vidollin alkutaipaleeseen. Vaikkei Vidoll olekaan minulle mitenkään tuttu bändi, olin silti hyvin innokas lukemaan.

Aikaisempien tähän topikkiin postaamiesi ficcien pohjalta minulla oli suuret odotukset – pidin kuitenkin niistä kaikista (vaikka hahmot herättivätkin lähinnä ärsytystä, mutta sehän ei ole huono asia), joten odotin innolla näiden lisäyksien jatkavan samaa rataa. Valitettavasti Ensisävelet oli minulle melkoinen pettymys. Se kuulosti lähinnä bänditopikin esittelyviestiltä, eikä suinkaan ficcipuolen julkaisulta. Se oli liian tasapaksu ja selitetty, minun oli itse asiassa hankala uskoa, että se oli tosiaan sinun tekstiäsi. Mitä tapahtui niille ihastuttavan vihastuttaville sanavalinnoille, symbolistisuudelle ja värikkäälle kielelle? :( Kaikki oli kovin lineaarista, eikä tarina itsessäänkään tarjonnut mitään mieltä mullistavaa historiikkia. Ymmärrän tosin, että näin lyhyeen tekstiin on vaikeaa saada koko historiaa mahdutettua, mutta Ensisävelet tuntui jotenkin laiskalta. Kielellä ei oltu turhia kikkailtu, kaikki oli selkeää ja yksinkertaistettua. Tämä tyyli ehkä vetoaa joihinkin lukijoihin, mutta itseni kohdalla se oli valitettavasti huti. Haluaisin ehdottomasti kuulla, miksi päädyit näin suorasukaiseen lähestymistapaan tämän pätkän kanssa. Ehkä sinulla oli mielessäsi kirjoitushetkellä jotakin, minkä minä missaan täysin, ja voin sitten kiltisti peruuttaa puheeni.

(Ai niin, haluaisin vielä varmistaa – nämä kaksi teostahan eivät liity aikaisempiin pätkiin? Vai?)

Ensisävelet ei siis jättänyt kovin hyvää makua suuhuni, ja siirryinkin Turvapaikkaan vähän varauksellisin aattein. Ehkä kirjoitustyylisi vain toimii paremmin aktiivisessa, tunnerikkaassa kerronnassa, jonkalaista olen lukenut aiemmista teoksistasi. Siltä ainakin minun mielestäni vaikuttaa, sillä vaikka Turvapaikka oli paljon enemmän minun mieleeni kuin Ensisävelet, ei sekään vetänyt vertoja Pelastajalle ja kumppaneille.

Olen lukenut muutamia vastaavia ficcejä, yleensä juuri raapaleen mitoissa tai pitempiin ficceihin sisällytettynä, ja vaikuttaa siltä, että tämä lavalle nousemishetki kerrotaan lähes poikkeuksetta vokalistin näkökulmasta. :D Ymmärrän, että laulaja on se keulahahmo ja tulee vielä viimeisenä paikalle ja kerää kaiken huomion ja niin edelleen, mutta joskus olisi mukava lukea vaikka basistin paineista. Tässä topassahan minun on asiasta aivan turha valittaa, sillä sinun J-50 haasteesi päähenkilö on Jui, ja Jui on Vidollin laulaja, joten… niin. En ole varma, miksi edes otin asian esille – ehkä haastan epävirallisesti sinut ja kaikki muut tätä kommenttia lukevat kirjoittamaan keikasta, mutta laulajan näkökulmasta ei saa olla riviäkään. :D

Takaisin aiheeseen. Kuten sanoin, pidin Turvapaikasta enemmän kuin Ensisävelistä. Tässä sinun oma tyylisi pääsi enemmän oikeuksiinsa – ehkä se johtui siitä, että tämä pätkä keskittyy enemmän Juin tuntemuksiin ja yhteen hetkeen, joka näyttää olevan lähempänä sinun comfort zoneasi kuin historiikin kertaaminen. Sanavalintasi olivat parempia, pidin etenkin

Tero antaa aloitusmerkin ja alkaa takoa rytmiä.

Hän on jälleen siellä, minne kuuluu, musiikin lempeässä mutta tiukassa syleilyssä, eikä hänellä ole enää mitään pelättävää.


näistä kahdesta kohdasta. Rytmin takominen oli tosi hyvin sanottu, juuri sellainen lause, joka kertoo enemmän kuin mitä voisi olettaa. Viimeinen lause puolestaan oli kaunis. Kuolematon rakkaus lauluun on piirre, jota me kaikki varmasti toivomme lempivokalistiltamme, ja oli hellyttävää lukea siitä. Teksti sai minut keikkafiilikseen, ja vaikkei se mitään uutta ja käänteentekevää tarjonnutkaan, oli se silti kiva lukea.

Kuulostanpa negatiiviselta! Aikeinani ei suinkaan ole haukkua lyttyyn Ensisäveliä saati Turvapaikkaa. Opin molempien pohjalta taas vähän lisää sinusta kirjoittajana, enkä kadu kummankaan lukemista. :’) Jatka ihmeessä tähän topaan postaamista, lupaan palata takaisin lukemaan ja kommentoimaan, ehkä jopa vähän lyhemmällä aikavälillä! ^^
難道 是天意

    1 tykkää.
Avatar
sunny
Vuoden kommentoija
 
Viestit: 177
Liittynyt: Su Syys 05, 2010 6:14 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 5/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Pe Marras 15, 2013 11:24 pm

Hei taas, sunny! Aivan ihanaa, että jaksoit toistamiseen lukea ja kommentoida tähän haasteeseen kirjoittamiani ficcejä. ^^ Äläkä huoli yhtään siitä, ettet ehtinyt uusien tekstieni kimppuun heti tuoreeltaan. Noin tasokasta kommenttia kannatti kyllä hieman odottaa. Sitä paitsi kymmenen päivää on minusta varsin lyhyt odotusaika - etenkin, kun ottaa huomioon, kuinka kauan minulla kestää nykyään, ennen kuin löydän aikaa vastata saamiini kommentteihin. ^^'

Lähdin itse asiassa Jfanfic50-haasteeseen, koska halusin kokeilla jotain ihan uutta. Niin paljon kuin moniosaisten ficcien kirjoittamisesta pidänkin, tahdoin vähän haastaa itseäni ja katsoa, sujuisiko pikkuficcien kirjoittaminen minulta. Lisäksi Jfanfic50-haaste tarjoaa mielestäni mahdollisuuden kirjoittaa vähän isommalla riskillä ja pienemmillä onnistumispaineilla kuin tavallisesti, koska tekstit ovat niin lyhyitä ja niitä on niin paljon. On tosin myönnettävä, että olen ihan liian perfektionisti julkaistakseni edes tässä haasteessa mitään puolivalmista tai muuten laadultaan kyseenalaista materiaalia. Että se niistä pienemmistä onnistumispaineista. :D

Täytyy myöntää, etten kuvitellut saavani uusia lukijoita teksteilleni tämän haasteen avulla, koska Jfanfic50-haasteen ficcejä on yleisesti kommentoitu hyvin laiskasti. Siksi onkin ollut erittäin mukava yllätys, että sinä olet löytänyt tästä topicista mieleistäsi luettavaa. Hukkaan näihin ficceihin käytetty aika ja vaivannäkö ei siis selvästikään ole mennyt. ^^

Ihana kuulla, että "Ensisävelet" oli mielestäsi onnistunut nimi. Itserakkaaksi leimautumisen uhallakin on tunnustettava, että pidän itsekin siitä. Yleensä joudun käyttämään nimien keksimiseen turhauttavan paljon aikaa, mutta aina silloin tällöin nimi löytyy kuin itsestään, kuten Ensisävelet-ficin kohdalla.

Yhtä lailla on mukavaa kuulla, että uusimman ficcikaksikon aihepiiri miellyttää sinua. Olen itsekin huomannut, että Lafissa on hämmentävän vähän ficcejä, joissa keskitytään muusikon elämään tai hänen suhteeseensa musiikkiin. (Ellen nyt ihan väärin muista, mainitsin tästä asiasta, kun kommentoin silloin joskus kauan sitten Refrain-ficciäsi.) Haluan tähän haasteeseen kirjoittamieni ficcien avulla korjata tätä epäkohtaa edes hieman. Lisäksi musiikista kirjoittaminen tuntuu hyvin luonnolliselta, onhan tämän ficcisarjan tarkoitus tarjota mahdollisimman kattava ja monipuolinen näkemys Juista, ja hänelle musiikki on yksi tärkeimmistä asioista elämässä. Tuntuu, että jos en kirjoittaisi lainkaan musiikkiin ja muusikon elämään keskittyviä ficcejä tähän topicciin, tarjoaisin lukijoille hyvin puutteellisen käsityksen siitä, millainen ihminen Jui on ja mitä asioita hän pitää arvokkaina.

On hyvin ikävää kuulla, etteivät Ensisävelet ja Turvapaikka täyttäneet odotuksiasi. :( Olen silti kiitollinen siitä, että kerroit rehellisesti ja perustellen mielipiteesi niistä. Kuten olemme tainneet jonkin kommentin yhteydessä puhuakin, kritiikki auttaa usein kirjoittajaa kehittymään enemmän kuin kehut, varsinkin jos kritiikki on perusteltu hyvin mutta kehuja ei. Älä siis suotta pahoittele sitä, että jouduit tunnustamaan pettyneesi uusimpiin teksteihini.

Halusit tietää, minkä vuoksi päädyin kirjoittamaan Ensisävelet niin suorasukaiseen ja itselleni vieraaseen tyyliin. Vastaus on ihan yksinkertaisesti se, että tahdoin vähän kokeilla. Olen ottanut Jfanfic50-haasteen mahdollisuutena kokeilla paitsi pikkuficcien kirjoittamista myös erilaisia rakenne- ja tyyliratkaisuja. Esimerkiksi Puhdistuksessa, Pelastajassa ja Paossa juju oli käänteisessä kertomis- ja julkaisujärjestyksessä. Ensisävelten takana puolestaan oli pyrkimys paitsi eräänlaiseen historiikkiin myös "slice of life" -tyyppiseen tekstiin, joskaan ei sisällöllisesti vaan tyylillisesti. Pyrin siis kirjoittamaan isoista ja merkittävistä asioista, kuten rakkaudesta musiikkiin, unelmien tavoittelusta ja Sen Oikean bändin löytämisestä, mahdollisimman suorasukaisesti ja kielellä kikkailematta, ikään kuin kyseessä olisivatkin hyvin vähäpätöiset ja arkipäiväiset asiat. Kommenttisi osoitti, ettei kokeiluni ollut kovinkaan onnistunut, mutta no, eihän sitä voinut yrittämättä tietää. Kaikella todennäköisyydellä tässä ficcisarjassa tulee ilmestymään vielä muitakin tekstejä, joissa menee huti, mutta toivon mukaan myös sellaisia, joissa osutaan maalitaulun keskelle tai ainakin hyvin lähelle sitä.

(Ei, Ensisävelet tai Turvapaikka eivät liity ensimmäiseen kolmeen ficciin mitenkään. Ilmoitan aina A/N:ssä, jos kyseinen ficci liittyy johonkin toiseen tässä topicissa julkaistuun ficciin.)

On harmi, ettet pitänyt Turvapaikastakaan yhtä paljon kuin tämän ficcisarjan aloittavasta trilogiasta. :/ Ehkä siitä vain puuttuu se jokin, joka olisi nostanut sen korkeammalle tasolle. Turvapaikan pohjana on prologi, jonka kirjoitin erästä moniosaista ficciä varten, josta ei sitten koskaan tullutkaan mitään. Pohdinkin, olisiko mahdollista, että Turvapaikkaan olisi jäänyt jotain jäänteitä sen alkuperästä kaikesta muokkaamisesta ja hiomisesta huolimatta, ja nuo jäänteet vaikuttaisivat negatiivisesti lukukokemukseen. Mene ja tiedä.

Hmm, itse en ainakaan muista lukeneeni kovin montaa ficciä, joissa kuvattaisiin lavalle nousemista. En siis valitettavasti oikein kykene ottamaan kantaa siihen, kuvataanko kyseistä hetkeä useimmiten laulajan näkökulmasta vai ei. Mutta jos vielä joskus kirjoitan uudestaan lavalle nousemisesta ja siihen liittyvistä tunteista, niin koetan muistaa ainakin harkita, että kirjoittaisin kyseisen kohtauksen jonkun muun kuin vokalistin näkökulmasta.

Rytmin takominen oli tosi hyvin sanottu, juuri sellainen lause, joka kertoo enemmän kuin mitä voisi olettaa.


Kiitos! Muutin itse asiassa kyseistä virkettä aivan viime hetkellä, ja on mukava kuulla, että muutos kannatti.

Kiitos myös lopetusvirkettä koskevista kehuista. ^^ On aina yhtä ilahduttavaa saada tietää, että on lopettanut tekstin onnistuneesti - varsinkin, kun tämän ficin tapauksessa lopetusvirke aiheutti niin paljon päänsärkyä.

Vaikka tämänkertaiset tekstit tuottivatkin sinulle pettymyksen, on mukava kuulla, ettet kadu niiden lukemista. Toivottavasti seuraava, faniaiheinen ficcikaksikkoni on ainakin hieman enemmän mieleesi, jottet ihan täysin menetä uskoasi minuun kirjoittajana.

Kiitos vielä paljon rehellisestä ja kehittävästä kommentista! Arvostan kovasti antamaasi palautetta. ^^
Jossain ollessaan on jostain poissa.

    1 tykkää.
Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 5/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Su Marras 17, 2013 3:53 pm

Nimi: Pedot
Ikäraja: K-7
Fandom: Vidoll
Paritus: ei ole
Genre: draama, disilluusio, lievä angst, general, raapale
Varoitukset: seksuaalinen ilmapiiri
Yhteenveto: Vain heidän nälkänsä saattoi tehdä unelmastasi totta.
Alkusanat: Älkää antako toisen persoonan kertojan hämmentää liikaa.

* * *

005: Himo


He vellovat alapuolellasi: lauma teräväkyntisiä, etäisesti ihmismäisiä olentoja, jotka ahmivat sinua silmillään.

Ensimmäisinä vuosinasi laulajana pelkäsit heitä kuollaksesi. Kun he ojensivat kätensä ja koskettivat sinua, jännityit niin pahasti, että sekosit sanoissa. Petomainen nälkä heidän katseissaan kammotti sinua niin paljon, ettet kyennyt katsomaan heitä silmiin.

Samalla kuitenkin tiesit, että vain heidän nälkänsä saattoi tehdä unelmastasi totta.

Venytät paidan kaula-aukkoa sivuun, niin että vasen olkapääsi paljastuu. Vihjaus alastomasta kehosta vaatteiden alla saa heidät ulvomaan kuin sudet, jotka ovat haistaneet saaliseläimen veren. Heidän kätensä kurottuvat sinua kohti ahnaina, valmiina raastamaan niin esiintymisasun kuin ihonkin yltäsi.

Toisinaan inhoat heitä melkein yhtä paljon kuin itseäsi.
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 5/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Su Marras 17, 2013 3:55 pm

Nimi: Fantasia
Ikäraja: K-13
Fandom: Vidoll
Paritus: yksipuolinen miesfani/Jui
Genre: dark fic, songfic, slash
Biisi: Akcent – Kylie
Varoitukset: minäkertojana pahasti häiriintynyt ja todellisuudentajunsa kadottanut fani
Yhteenveto: Minun on pakko saada koskea sinuun, jotta tietäisin sinun olevan totta.

* * *


006: Ahneus

Fanin PoV



Huulillasi leikkii kevyt hymy. Liikut edessäni lavalla kuin kotonasi, rentona ja hyväntuulisena. Kun kumarrut laupiaan enkelin tavoin lähemmäs fanejasi, spottivalot saavat vaaleat hiuksesi hohtamaan sädekehänä pääsi ympärillä. Olet niin kaunis, etten löydä sanoja, joilla sinua kuvailisin.

Baby, you're the one that melt my heart

Laulusi menee suoraan sydämeeni, päähäni ja vereeni. Se saa minut päihtymään pahemmin kuin vahvinkaan alkoholi tai kielletyinkään huumausaine ja on monin verroin niitä molempia koukuttavampi. En osaa enää edes kuvitella elämää ilman sinua ja taivaallista ääntäsi.

I'm dreaming about you every night
Every night


Painan oikean käteni farkkujeni etumusta vasten. Paine erektiolla tuntuu yhtä aikaa kivuliaalta ja nautinnolliselta. Voihkaisen hiljaa. Saat minut kiihottumaan näin joka ikinen kerta, kun esiinnyt.

You drive me crazy
You slowly drive me crazy


Olet niin puhdas, niin kaunis, niin viaton, että välillä pelkään sinun olevan pelkkää kuvitelmaa. Miten ihmeessä jokin noin täydellinen voisi olla muuta kuin unta tai harhaa? Eivät todelliset ihmiset ole sinun kaltaisiasi, eivät koskaan.

Can't get you out of my mind

Minun on pakko saada koskea sinuun, jotta tietäisin sinun olevan totta. En voi enää elää epävarmuudessa. Ymmärräthän sinä sen?

Totta kai sinä ymmärrät. Sinähän tahdot samaa kuin minä, etkö tahdokin, enkelini? Olen nähnyt, kuinka katsot suoraan minuun ja hymyilet niin, että meinaan sokaistua.

Like a shining star

Vaikka vielä arastelet myöntää sitä edes itsellesi, tiedän, että haluat minua. Haluat huuleni kaulallesi, käteni lantiollesi, miehuuteni sisääsi. Haluat, että täytän sinut niin kuin kukaan mies ei ole vielä koskaan sinua täyttänyt.

Shh. Älä turhaan ujostele, kulta. Minähän tahdon aivan samaa kuin sinä.

I should be lucky
I should be so lucky
I should be lucky to sleep with you tonight


Tänään on vihdoin se päivä, jona tulen luoksesi. Tiedän hotellisi osoitteen, tiedän huoneesi numeron, tiedän ovesi koodin. Ei ole enää mitään, mikä estäisi meitä tapaamasta ja tekemästä haaveestamme totta.

Tänä yönä sinä olet yksin minun, Jui.
Jossain ollessaan on jostain poissa.

    1 tykkää.
Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 7/50)

ViestiKirjoittaja sunny » Ma Joulu 16, 2013 12:22 am

Tällä kertaa olen kommenttini kanssa melkein kuukauden myöhässä – personal best! (Tai worst, miten sen nyt ottaa.) Tosiaan, huomasin kyllä sinun päivittäneen tätä topikkia, jota mielelläni seuraan, jo aikoja sitten, mutta kiireen ja muun jouluhössötyksen välistä on ollut hankala löytää sopivaa rakoa Lafille. Nyt, vihdoin ja viimein, pääsin takaisin tuotoksiesi pariin, joten mennäänpä sitten asiaan! (Kirjoitan tätä puoliväsyneenä, joten mikäli tämä kommentti sisältää outoa suomea tai kirjoitusvirheitä, pahoittelen syvästi.)

Lyhyesti sanottuna, pidin paljon Pedoista. Minulla ei kirjaimellisesti ole mitään moittimista siihen liittyen. Tietenkään tämä lyhyt toteamus ei riitä sinulle kirjoittajana, eikä minulle Vuoden kommentoijana, joten salli minun tarkentaa hieman. :P
Joskus, kun seuraan mielipuolisten fanien käyttäytymistä (mielipuolisimpia taitavat olla Justin Bieberin ja One Directionin fanit), mietin, miltä artistista itsestään mahtaa tuntua, kun fanit haluavat repiä – kuten itsekin tekstissä ilmaisit – ihonkin idolinsa yltä. En kuitenkaan ole lukenut tästä aiheesta aikaisemmin ficciä, ja vaikka tämä ei ihan ollut hands-on Juin näkökulmasta tehtyä tunnekuvausta, oli se täysin riittävä ja uskottavalta tuntuva kuvaus siitä, mitä artistin päässä mahtaa liikkua sellaisella hetkellä. Pidin siitä, että viittasit faneihin kuvaamalla heitä ”etäisesti ihmismäisiksi olennoiksi” – hyvinkin osuva ilmaus siitä, mitä kaikkein idolilleen omistautuneimmat yksilöt vaikuttavat olevan.

Kielenkäyttösi oli täydellistä. Toinen persoona toimi minusta hyvin, ja olikin raikas muutos siihen, mitä tällaiselta pätkältä olisin odottanut, eli ensimmäistä persoonaa. Ehkä POV-tulkinta olisi tuonut vähän lisää ulottuvuuksia Juin tunnepuolelle, mutta mielestäni se ei ollut tämän ficin pointti ja, kuten sanoin, toit sitä ihan tarpeeksi esille näinkin. Vertauskuvat olivat herkkua, ja

Vihjaus alastomasta kehosta vaatteiden alla saa heidät ulvomaan kuin sudet, jotka ovat haistaneet saaliseläimen veren.


tämä kohta jäi suosikikseni. Sen lisäksi, että vertaus faneihin villipetoina oli miellyttävä ja kekseliäs vertauskuva, se oli myös hyvinkin todenmukainen. Mistä sitä tietää, mitä ne hulluimmat yksilöt tekevät, jos liian lähelle menee! Rookie-Juin pelko oli myös realistinen lisä, joka jäi hyvin mieleeni. Tämä ficci onkin tässä topassa julkaisemistasi pätkistä suosikkini!

Siirrytään seuraavaan! Minun on pakko heti alkuun sanoa, etten ole suuri song-ficcien ystävä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että author linkittää jonkun kappaleen, joka toi inspiraatiota tekstin kirjoittamiseen. Itse asiassa se on vain hyvä asia, ja tuo lukijalle mahdollisuuden tarkastella teosta musiikilliselta kantilta. Minun ongelmani songficcien kanssa on siinä, etten pidä lyriikoista tekstin keskellä. Yleensä – kuten tämänkin teoksen kohdalla, valitettavasti – ne häiritsevät lukukokemustani, eivätkä oikeastaan tuo tekstiin mitään uutta. Itse kappale voi tuoda tekstiin uusia ulottuvuuksia, mutta usein pelkät sanoitukset ei. Olisin siis ollut vähän tyytyväisempi, jos olisit jättänyt lyriikat lisäämättä, ja linkittänyt biisin vain alkutietoihin, vaikka kappale onkin niin hyvä ja klassikko kuin Akcentin Kylie.

Se siitä, itse teksti oli kaikessa härskiydessään ja inhottavuudessaan oikein onnistunut. Stalkkerit ovat pelottavia, ja tämä mies, jonka kuvittelin ulkonäöltään erittäin niljakkaaksi, kuvotti minua suunnattomasti. Mielestäni oli kuitenkin hauskaa sinänsä, että luokittelit tämän dark-ficiksi – sitähän tämä ei aivan välttämättä ole, jos tätä tarkastelisi vähän toisesta näkökulmasta. Tämähän voisi olla hartaan, hieman ehkä sosiaalisesti vaurioituneen fanin ystävällinen (…) yritys lähentyä idolinsa kanssa. Nyt tässä oli kuitenkin todella niljakas tunnelma, mikä olikin varmasti juuri sitä, mihin pyrit. Tämä nimetön miesfani olikin juuri yksi niistä edellisen pätkän pedoista, joten oli hauskaa, että pääsin lukijoina sukeltamaan yhden heistä pään sisälle.

Loppu sai minut suorastaan irvistämään inhosta – Jui parka! Haluan kuitenkin tietää, miten tämä ilta päättyi – onko seuraava pätkä kenties siitä?! ;)

Kaiken kaikkiaan, pidin näistä kahdesta paljon enemmän kuin niitä edeltäneistä kahdesta. En siis suinkaan ole menettänyt uskoani sinuun kirjoittajana! Jatka ihmeessä tähän topaan julkaisua :) Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin!
難道 是天意

    1 tykkää.
Avatar
sunny
Vuoden kommentoija
 
Viestit: 177
Liittynyt: Su Syys 05, 2010 6:14 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 7/50)

ViestiKirjoittaja DrMinttu » Ma Joulu 16, 2013 7:27 pm

Mun on helppo kuvitella, että Pedot vois hyvinkin olla jotain, mikä jokasen isomman puoleisen artistin mielessä on joskus vilahtanut. (Etenkin Japsibändien tapauksessa, tuntuu että niillä on heti Bieberin jälkeen psykoimmat fanit.....) Sieltä lavalta käsin katottuna joukkopsykoosin vallassa riehuva tuhatpäinen yleisö ON aivan varmasti melkonen näky...
Vaikkakin fiktiota, oli jänskää lukea aiheesta! Pistää ajattelemaan millasia hirviöitä meistäkin kuoriutuu jonkun ihan ultimaattisen lempparibändimme edessä.

Samalla kuitenkin tiesit, että vain heidän nälkänsä saattoi tehdä unelmastasi totta.

Hyvä lause. Antaa ihan uuden sävyn koko tekstille.

Oon sunnyn kanssa samaa mieltä, että toinen persoona toimii tässä tosi hyvin. Ei kyl mitään valitettavaa tästä pätkästä, tykkäsin!

Fantasiasta tykkäsin vielä ehkä vähän enemmänkin. Mua kiehtoo hirveesti ajatus tollasesta aivan sairaisiin sfääreihin menneestä fanituksesta. Tuntuu Japanissa olevan, jos nyt ei yleistä niin ei kyllä harvinaistakaan, lähinnä tyttöbändien (keski-ikäisten) fanien keskuudessa. Hmm, tästä sais oikeesti kirjotettua pitkänkin ficin. Sellasen tosi groteskin ja sairaan. :D

Noi lyriikat oli musta kans ehkä vähän turhat. Ei ne mua häirinneetkään, mutta eipä kyllä herättänyt mitään ajatuksiakaan.

Tänään on vihdoin se päivä, jona tulen luoksesi. Tiedän hotellisi osoitteen, tiedän huoneesi numeron, tiedän ovesi koodin. Ei ole enää mitään, mikä estäisi meitä tapaamasta ja tekemästä haaveestamme totta.

Tässä kohdassa kammottavinta oli ehkä ton sanan "haaveestamme" kolme vikaa kirjainta.

Anyway, mielenkiintosia aiheita ja hyvin kirjoitettua tekstiä. Sun ficcejä lukeneena oon todennut, että tykkään siitä miten sun mieli toimii. :D Siihen päälle vielä se fakta, että osaat tosiaan kirjottaa, niin voilà! Jatka samaan malliin.

P.S. Tiedätkö, kuka on Juin paras/läheisin kaveri (musiikkimaailmassa)? Mietin lähinnä yhtä ficciäni varten, enkä viitsi heittää sinne randomisti jotain Rikua kun en oikeesti niiden väleistä juuri mitään tiedä.
MOPT -blogi || Last.fm || Ficcilista

    1 tykkää.
Avatar
DrMinttu
Teknikko
 
Viestit: 108
Liittynyt: La Elo 29, 2009 2:20 pm
Paikkakunta: Espoo

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 7/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Ke Huhti 09, 2014 10:32 pm

Pyydän teiltä molemmilta anteeksi, että olette joutuneet odottamaan vastausta kommentteihinne näin kauan. Tämä kevät on kaksine opetusharjoitteluineen ollut jatkuvaa taistelua aikapulaa vastaan, minkä vuoksi minun on ollut pakko vähentää nettiaktiivisuuteni minimiin. :(

sunny:

Ihanaa kuulla, että tykkäsit Pedot-ficistä noin paljon! Viimekertaisen kommenttisi jälkeen olin hieman huolissani siitä, että nämäkin tekstit tuottaisivat sinulle pettymyksen ja että menettäisit täysin uskosi minuun kirjoittajana. Onneksi niin ei kuitenkaan käynyt. ^^

Koska tämä ficcisarja pyrkii näyttämään Juista mahdollisimman monta eri puolta, tuntui luontevalta käsitellä paitsi hänen suhdettaan musiikkiin myös hänen suhdettaan faneihin. Vaikka Jui selvästi rakastaa ja arvostaa ihailijoitaan, hän on toisinaan joutunut myös pettymään näihin. Varsinkin japanilaiset fanit osaavat olla armottomia idoleilleen ja vaatia näiltä mahdottomia. (Paras esimerkki tästä lienee se, kuinka jotkut fanit syyttivät Juita siitä, että hän joutui menemään kurkkuleikkaukseen ja Vidoll sen vuoksi tauolle.) Lisäksi fanit saattavat tunnetusti mennä keikalla niin fanaattiseen tilaan, että tilaisuuden saatuaan repivät artistin vaatteet rikki tai jopa satuttavat tätä innossaan koskettaa ihailunsa kohdetta. Fanit ovat siis kaksiteräinen miekka: toisaalta artisti tarvitsee faneja menestyäkseen mutta toisaalta fanit voivat aiheuttaa artistille ahdistusta tai jopa pelkoa. Tämän dilemman tahdoin Pedoissa tuoda esiin, vaikka täytyykin muistaa, että se on kärjistetty ja itseinhon sävyttämä kuvaus artistin ja fanien suhteesta huonoimmillaan. Todellisuudessa en siis missään nimessä usko Juin ajattelevan noin negatiivisesti faneistaan.

Mukava tietää, ettei toinen persoona häirinnyt sinua. Olen kokeillut sen käyttöä kerran aiemminkin, ja silloin sain siitä kritiikkiä, joten ennen tämän ficin julkaisua hieman mietitytti, minkälaisen vastaanoton toinen persoona tällä kertaa saa. Toki myös ensimmäinen persoona olisi ollut hyvä vaihtoehto, mutta halusin kokeilla välillä jotain vähän vähemmän tavanomaista ja ennalta-arvattavaa kerrontamuotoa.

Hienoa, että fanien eläimellistäminen puri sinuun. Kärjistämisessä on omat riskinsä, mutta toisaalta se on mielestäni usein paras tapa saada ihmiset ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta. Halusin tällä tekstillä kiinnittää huomiota paitsi fanien toisinaan hyvinkin pelottavaan käyttäytymiseen keikoilla myös siihen tapaan, jolla artistit joutuvat usein ikään kuin myymään kehoaan suosiota vastaan. Oman kokemukseni mukaan fanservicen määrä pääsääntöisesti vähenee sitä mukaa, kun bändin suosio lisääntyy. Tämä taas herättää kysymään, nauttivatko muusikot todella fanservicesta vai onko se heidän mielestään välttämätön paha matkalla maineeseen.

Rookie-Juin pelosta vielä sen verran, että Jui on oikeasti aika ujo ja epävarma ihminen, joten on helppo kuvitella, ettei katseiden kohteena oleminen ole aina ollut hänelle ihan helppoa. Kun vertaa jotain Vidollin alkuaikojen liveä ja jotain uudempaa keikkatallennetta, huomaa selvästi, kuinka pitkän tien Jui on esiintyjänä kulkenut. Tosin on vaikea sanoa varmasti, onko Jui todella saanut niin paljon lisää itsevarmuutta vuosien ja kokemuksen myötä vai onko hän vain oppinut peittämään hermostuksensa aiempaa paremmin ja ottamaan itsevarman roolin lavalle noustessaan. Mene ja tiedä.

Täytyy tunnustaa, etten itsekään ole songficcien ylin ystävä. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, etteivät sanoitukset useinkaan tuo ficceihin tarpeeksi uutta, jotta niiden käyttö olisi perusteltu, vaan pikemmin vain häiritsevät lukemista. Tästä huolimatta halusin kirjoittaa ainakin yhden songficin tähän ficcisarjaan, koska tarkoituksena on kokeilla kaikenlaista. Lisäksi Fantasia rakentuu pitkälti Akcentin Kylie-kappaleen ja sen herättämien ajatusten ympärille, joten tuntui hieman epärehelliseltä jättää niin iso inspiraationlähde laittamatta näkyviin. Harkitsin kyllä pelkkää kappaleen linkittämistäkin, mutta koska siinä on joitakin huonosti ficcini kanssa yhteen sopivia kohtia, päätin mieluummin napsia sanoituksista tarinaani sopivat säkeet ja antaa niille ficcini osana osittain alkuperäisestä poikkeavat merkitykset. Mutta saatat hyvinkin olla oikeassa siinä, ettei tämä ollut paras mahdollinen ratkaisu.

Olen oikein tyytyväinen, mikäli teksti aiheutti inhon värähdyksiä. Myönnän, että itsellenikin tuli tätä kirjoittaessa vähän likainen olo, kun jouduin asettumaan raiskausta suunnittelevan stalkkerifanin nahkoihin. Dark fic -määrittely tulikin enemmän siitä, millainen olo tämän kirjoittamisesta minulle tuli, kuin siitä, mitä tässä ficissä oikeastaan tapahtuu. Tietysti päähenkilön voisi ajatella olevan harhaisuudessaan pikemmin säälittävä kuin inhottava, kuten on laita shunshunin niin ikään stalkkerifanin mielenmaisemaa kartoittavissa ficeissä Psychology of an Idol Fiend ja Votive of celebriphilia, mutta niin kuin sanoit, tässä ficissä tunnelma on koko ajan jokseenkin häiritsevä eikä päähenkilö juuri herätä sympatiaa.

Ei, seuraava ficci ei valitettavasti ole jatkoa tähän. En itse pysty kuvittelemaan, että siinä tapahtuisi muuta kuin ahdistava raiskaus, enkä hurt/comfort-mieltymyksestäni huolimatta ole ainakaan tällä hetkellä halukas kirjoittamaan sellaista. Lisäksi se vaatisi ikärajan noston, ja pidän mieluummin tämän ficcisarjan juuri tällä osastolla. Niin ikävää kuin pettymyksen tuottaminen lukijalle onkin, joudun siis toteamaan, että jatkon kuvitteleminen jää oman mielikuvituksesi varaan. :/

Kiitos kovasti sekä kehuista että kritiikistä! Oli ihanaa kuulla, että uskosi minuun kirjoittajana on yhä tallella. Toivottavasti koet myös seuraavat, Vidollin hajoamisen jälkeistä aikaa käsittelevät pikkuficit lukemisen arvoisiksi. ^^

DrMinttu:

Ihanaa kuulla, että koit Pedot mielenkiintoiseksi ja ajatuksia herättäväksi ficiksi. ^^ Mielestäni yksi parhaita palkintoja kirjoittajalle on tieto siitä, että teksti on saanut jotain liikahtamaan lukijan päässä. Olen myös mielissäni siitä, ettet kärjistämisestä huolimatta kokenut kuvaustani epäuskottavaksi. Pohdin kirjoitusvaiheessa hieman sitä, menenkö liian pitkälle verratessani faneja petoeläimiin, mutta sinun ja sunnyn kommenttien perusteella en mennyt. Helpottavaa. :D

DrMinttu kirjoitti:
Samalla kuitenkin tiesit, että vain heidän nälkänsä saattoi tehdä unelmastasi totta.

Hyvä lause. Antaa ihan uuden sävyn koko tekstille.

Löysit tekstin avainkohdan, hienoa! Kuten sunnyllekin kerroin, tarkoitukseni oli tällä tekstillä herättää lukija ajattelemaan paitsi fanien keikkakäyttäytymistä artistin näkökulmasta myös fanservicen ja musiikkimaailmassa menestymisen välistä yhteyttä. Niin paljon kuin pidänkin japanilaisten muusikkojen harjoittamasta fanipalvelusta, en voi toisinaan olla pohtimatta, nauttivatko muusikot oikeasti siitä vai kokevatko he sen pikemminkin pakolliseksi pahaksi tiellä menestykseen. Olen ehkä vähän idealistinen tässä asiassa, mutta toivoisin, etteivät artistit kokisi niin kovaa painetta fanserviceen vaan harjoittaisivat sitä vain niissä rajoissa, kun se tuntuu heistä hyvältä.

Ficciesi perusteella minusta vaikuttaa siltä, että meille on yhteistä kiinnostus ihmismielen pimeämpiin puoliin. Niin Ihon alla, En muuta tarvitse kuin Skorpioni (jota minun on tarkoitus kommentoida heti, kun löydän sopivan välin) ovat olleet minusta kiehtovaa luettavaa ennen kaikkea siksi, että ne käsittelevät psyykkisesti enemmän tai vähemmän rikkinäisiä ihmisiä. Lisäksi myönnän, että olen melkoisen kiinnostunut vakavista mielenterveyden häiriötiloista, erityisesti skitsofreniasta ja jakautuneesta persoonallisuudesta. Jossain vaiheessa haluaisin ehdottomasti kirjoittaa ficin, jossa esiintyvällä henkilöhahmolla olisi jompikumpi noista sairauksista. Sitä odotellessa keskityn ficcaamaan itsepetoksesta, kostonhimosta, lamauttavista menetyksistä, itsetuhoisuudesta ja muusta yhtä hilpeästä. :D

Mutta mennään Fantasiaan, joka oli minulle kirjoittajana luultavasti vähintään yhtä mielenkiintoinen kokemus kuin sinulle lukijana. Välillä todella ällötti uppoutua noin sairaan fanin ajatuksiin, mutta toisaalta oli myös jännittävää pohtia, kuinka pitkälle mieleltään häiriintynyt ihailija voi olla valmis menemään. On yhtä aikaa kauheaa ja kiehtovaa, että joku voi onnistua vakuuttamaan itsensä noin täydellisesti harhakuvitelmiensa todenmukaisuudesta. Uskon, että Juin kielteinen ja pelokas reaktio saisi päähenkilön vilpittömästi hämmästymään - ellei hän sitten onnistuisi vakuuttamaan itselleen, että Juin torjunta on pelkkää hämäystä... En niin halua ajatella, mitä tämän ficin jatko-osassa tapahtuisi. *shudders*

Muuten, jos pidemmät ficit sairaalloisesta fanituksesta kiinnostavat, suosittelen lämmöllä shunshunin ficciparia Psychology of an Idol Fiend ja Votive of celebriphilia.

DrMinttu kirjoitti:P.S. Tiedätkö, kuka on Juin paras/läheisin kaveri (musiikkimaailmassa)? Mietin lähinnä yhtä ficciäni varten, enkä viitsi heittää sinne randomisti jotain Rikua kun en oikeesti niiden väleistä juuri mitään tiedä.

Heititpä pahan kysymyksen! Juilla tuntuu muiden vk-muusikkojen tapaan olevan paljon tuttuja, mutta on vaikea sanoa, ketkä heistä ovat oikeasti läheisiä hänelle ja ketkä eivät. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että Undercode-aikoina Jui viihtyi oman bändinsä jäsenten lisäksi 12012:n ja Phantasmagorian jäsenten kanssa. Kisaki ja Jui olivat pitkään varsin läheisiä, mutta Vidollin hajoamisen jälkeen heidän välinsä vaikuttavat viilenneen. Wataruun ja Rikuun Juita yhdisti aikoinaan levy-yhtiön lisäksi asema vokalistina, mutta en osaa sanoa, kuinka paljon aikaa Jui vietti vapaa-ajallaan heidän kanssaan. Tällä hetkellä Jui vaikuttaisi olevan läheisin bänditoverinsa Junin kanssa, jonka hän siis tuntee Undercode-ajoilta saakka. Vuosien takaa kumpuavat ja nyt jälleen tiivistyneet suhteet Juilla on myös D:n Asagiin, Ruizaan ja Hirokiin. Vidollin jäsenistä Jui on säilyttänyt välinsä Teroon, joka on toiminut Gotcharockan sessiorumpalinakin. Jostain syystä en kuitenkaan osaa ajatella, että Jui ja Tero viettäisivät kovin usein vapaa-aikaansa yhdessä.

Paljon kiitoksia kommentista! Toivottavasti eksyt toistekin tämän ficcisarjan pariin. ^^
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 7/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » To Huhti 10, 2014 1:39 pm

Nimi: Ikijää
Ikäraja: sallittu
Fandom: Vidoll
Paritus: ei ole
Genre: angst, draama, general
Yhteenveto: Hän palelee jopa maatessaan aivan kiinni toisessa ihmisessä.
Alkusanat: Sijoittuu Vidollin hajoamisen ja Gotcharockan perustamisen väliseen aikaan, jolloin Jui teki soolouraa.

* * *

009: Kylmyys


Se on kaikkialla. Meneepä hän kotiin, studiolle, ruokakauppaan tai baariin, se on aina vastassa. Keikoilla se on siedettävämpi, ja toisinaan hän jopa unohtaa hetkeksi kokonaan sen läsnäolon. Ennemmin tai myöhemmin hän kuitenkin tiedostaa ne neljä tyhjää paikkaa ympärillään, jotka Ramen, Shunin, Girun ja Teron kuuluisi täyttää, ja silloin se saa jälleen hänestä otteen.

Hän on yrittänyt karkottaa sitä kaikin mahdollisin keinoin. Hän on ostanut uuden, tehokkaamman lämmittimen. Hän on käynyt rehkimässä itsensä hikeen kuntosalilla, jolla käymistä inhoaa. Hän on matkustanut lomalle Thaimaan hehkuvan auringon alle. Hän on kokeillut seksiäkin, mutta turhaan. Hän palelee jopa maatessaan aivan kiinni toisessa ihmisessä.

Hän haluaisi syyttää jotakuta tilanteestaan mutta ei voi. Hän on siellä, minne hänen valintansa ovat hänen johdattaneet, ja ellei se paikka miellytä häntä, hän voi etsiä syyllistä vain peilistä.

Kietoessaan villatakkia tiukemmin ympärilleen hän ei silti voi olla miettimättä, tuleeko hänellä olemaan enää koskaan lämmin.
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 7/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » To Huhti 10, 2014 1:40 pm

Nimi: Viimeinen ystävä
Ikäraja: sallittu
Fandom: Vidoll, Lin
Paritus: ei ole
Genre: melankolia, angst, general
Yhteenveto: Vaikka Riku yrittää kovasti olla kiinnittämättä Juin ääneen huomiota, hän ei voi olla havaitsematta, miten paljon se on muuttunut kuluneiden vuosien aikana.
Alkusanat: Sijoittuu Ikijään tavoin Vidollin hajoamisen ja Gotcharockan perustamisen väliseen aikaan.

* * *

038: Soittaja


Riku haluaisi kysyä, miksi Jui päätti soittaa hänelle. He puhuivat puhelimessa viimeksi vuonna 2007, sen jälkeen yhteydenpito taantui harvakseltaan lähetetyiksi sähköpostiviesteiksi ja jäi lopulta kokonaan. Juin nimen näkeminen kännykän näytöllä oli siksi melkoinen yllätys – että toinen soitti nyt, kaikkien näiden hiljaisten vuosien jälkeen.

Riku ei kuitenkaan henno keskeyttää Juita kysymyksellään. Puhuminen tuntuu olevan toiselle tarpeeksi vaikeaa ilman ylimääräisiä uteluitakin. Sitä paitsi hänellä on vahva aavistus vastauksesta: Juilla ei ole enää ketään muuta, jolle soittaa. Ei Vidollin hajoamisen jälkeen.

Vaikka Riku yrittää kovasti olla kiinnittämättä Juin ääneen huomiota, hän ei voi olla havaitsematta, miten paljon se on muuttunut kuluneiden vuosien aikana. Apatia on korvannut elämänilon, alistuneisuus toiveikkuuden, väsymys innon. On vaikea uskoa, että tuo on sama ääni, jota hän nuorempana niin kiihkeästi ihaili.

”Kiitos, että kuuntelit. Ymmärrän kyllä, ettet halua sotkeentua tähän, enkä minä sellaista sinulta odotakaan. Halusin vain jutella jonkun kanssa.” Juin äänensävy saa sanat vaikuttamaan enemmän anteeksipyynnöltä kuin kiitokselta.

”Ei tässä mitään. Ei tästä ollut vaivaa”, Riku vähättelee ja koettaa parhaansa mukaan olla pohtimatta, kuinka monta pettymystä tarvitaan, että ihminen alkaa kuulostaa tuollaiselta.

”Kiitos kuitenkin. En vaivaa sinua tämän pidempään. Hei hei.”

Nuorempi laulaja on aikeissa vastata hyvästeihin, mutta puhelu katkeaa, ennen kuin hän ehtii niin tehdä. Riku laskee mykistyneen kännykän pois korvaltaan, katsoo sitä hetken ja asettaa sen sitten huokaisten yöpöydälleen. Ilmeisesti hänen hyvästiensä kuuleminen olisi ollut Juille liikaa.
Jossain ollessaan on jostain poissa.

Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm

Re: Intiimi kosketus (Jfanfic50, Jui, 9/50)

ViestiKirjoittaja Avalyn » Ke Maalis 11, 2015 5:06 pm

Nimi: Taivas silmissäsi
Ikäraja: sallittu
Fandom: Vidoll & Merry
Paritus: Nero/Jui
Genre: romance, crossover, slash
Varoitukset: yksi mieto kirosana
Yhteenveto: Tällaisina hetkinä tiedän ilman epäilyksen häivääkään, miksi sydämeni valitsi juuri sinut.

* * *


035: Kauniit hetket

Neron PoV



Emme yleensä harrasta yhteisiä kävelyretkiä, mutta tänään sää on niin upea, että olisi synti olla lähtemättä ulos ihailemaan sitä. On vasta maaliskuun puoliväli, mutta ilma on niin lämmin, että tuntuu kuin olisi alkukesä. Taivas on sokaisevan sininen, aurinko paistaa täydeltä terältä ja tuuli kuljettaa poutapilviä hitaasti kohti etelää. Tällaisia päiviä ei ole montaa vuodessa.

Menemme lähellä sijaitsevaan puistoon. Sinulla on siitepölyn vuoksi hengityssuoja kasvoillasi, mutta askeleidesi kepeys kertoo, ettei allergia estä sinua nauttimasta poikkeuksellisen ihastuttavasta säästä. Olemme molemmat hyväntuulisia ja rentoja, lomalla arjesta ja kaikista vaikeista asioista.

”Jos sää jatkuu tällaisena, kirsikkapuut puhkeavat tänä vuonna etuajassa kukkaan”, arvelet.

”Luultavasti”, vastaan. Huulilleni on vaivihkaa hiipinyt hymy, joka ei millään ota kadotakseen.

Tulemme pienelle aukiolle. Emme ole yksin – ei Tokiossa saa olla yksin kuin rajuilmalla, jos silloinkaan – mutta kun pysähdymme aukion laidalle, ympärillä olevat ihmiset katoavat ja näen vain sinut. Katsot ylöspäin, kohti aurinkoa, poutapilviä ja lempeää tuulta, ja silmistäsi kuvastuu koko valtava, avoin, häikäisevän kirkas kevättaivas. Kun siirrät auringon kanssa kilpaa loistavat silmäsi minuun ja hymyilet maskisi takaa, henkeni salpautuu lopullisesti.

Tällaisina hetkinä tiedän ilman epäilyksen häivääkään, miksi sydämeni valitsi juuri sinut. Vaikka osaat olla helvetin vaikea ja tehdä rakastamisestasi todellisen haasteen, osaat myös näyttää, että sinun kanssasi oleminen on kaiken sen vaivan ja enemmänkin arvoista. Ei ole mitään, mitä en tekisi, jotta katsoisit minuun noin kaikkina tulevinakin keväinä.

Heti kun asuntoni ovi sulkeutuu takanamme, vedän sinut tiukasti itseäni vasten ja suutelen kaiken ilman ulos keuhkoistasi. Kun kysyt, mikä nyt on, ainoa vastaukseni on päänpudistus ja kevyt, onnellinen hymy. Kaikkine vikoinesikin sinä olet se, josta tahdon pitää kiinni niin kuin en kenestäkään muusta koskaan aiemmin.
Jossain ollessaan on jostain poissa.

    1 tykkää.
Avatar
Avalyn
Vuoden trouble
 
Viestit: 589
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2009 10:13 pm


Paluu K-7 - K-13

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron