Vaanija [Die/Gayoon (Deg/4Minute): het, multicountry, 1shot]

Ficissä saa olla paritus riippumatta henkilöiden sukupuolesta, mutta fyysinen kontakti jää pieneen pussailuun ja halailuun. Alastomuus, seksi tai seksuaaliseksi koettu käyttäytyminen, huumausaineet, väkivalta tai huono kielenkäyttö eivät kuulu tämän ikärajan ficceihin kuin maininnan tasolla.

Vaanija [Die/Gayoon (Deg/4Minute): het, multicountry, 1shot]

ViestiKirjoittaja Amber » Ma Loka 17, 2011 9:05 pm

Vaanija

Kirjoittaja: Amber
Beta: En koe tarvitsevani.
Paritus: Andou Daisuke (Die, Dir en grey) / Heo Gayoon (4Minute)
Ikäraja: G
Genre: het, AU, multicountry, romangstdrama, hämmennystarina, oneshot
Warnings: Omg tuolla on yks kirosana. :(
Summary: Kun pelurilta vedetään matto jalkojen alta.

A/N: Päätin taistella paitsi sodassa Dirun puolesta, myös pääni sisällä kasvavia writer's ja reader's blockeja vastaan. Päätöstä saa tukea esim. tykkäämällä tästä postauksesta, vaikka ficci olisikin huono. :'D
Omistettu Ujelolle, koska se on vähän vastuussa Gayoonista ja osaa inspiroida.

---


Puheensorina heijastui kultaisena ja kilisevänä hyllyllä riveissä odottavien viinilasien kaarevista kyljistä, syöksyi korujen ja kellojen kiiltäviin pintoihin, himmeni samettisohvien pulleiden tyynyjen väliin, henkäystä pienempänä.

Mies odotti.

Näkökentän laidalla liikkui valkoista ja mustaa, keveitä askelia, hän. Nainen, tyttö, poimi käsiinsä laseja ja lautasia, toivotti jollekin lähtijälle hyvää yötä (niin kuin muka tämän yöstä vähääkään välittäisi), leijui jonnekin sameaan etäisyyteen. Mies oli sillä hetkellä tyytyväinen kaikkeen: teatterin baarin punaisenkeltaiseen valoon, konjakkinsa voimakkaaseen tuoksuun ja väriin, itseensä, odotuksiinsa. Taustalla soivaan musiikkiin. Valomerkkiinkin. Lasi tyhjeni, baari tyhjeni - pää täyttyi, aika tuli täyteen.

Mies oli ainoa asiakas kaikkien muiden kahistua ja kumarreltua itsensä pois itseään vanginneista seurueista, anteeksipyyntöjä ja selityksiä: valomerkkikin kun jo. Hän piti kiinni lasistaan kuin sekin olisi karkaamassa jonnekin. Tyttö seisoi, katsoi, oli neuvoton.
Mies hymyili, työnsi pitkiä mustia hiuksia otsaltaan.

"Sulkekaa paikka aivan rauhassa, odotan neitiä."

Tyttö ei tiennyt, miten pitää kasvonsa. Tai antaa toisen pitää omansa.

"Anteeksi, tunnemmeko jostakin?"

Miehestä kuului kieltävä ynähdys.

"Älkää sitten turhaan odottako."

"Turhaan? En."

Itsevarma ja liian vihjaava hymy, katse toisaalle, katse kelloon. Vai niin, herrako on niin varma tyhjän flirttailunsa tuloksista! Tytössä kuohahti, hän käännähti ja meni pois ennen kuin sylkisi sammakoita asiakkaan kasvoille.
Ja mies odotti.

Keittiössä tyttö pysähtyi ja painoi käsiään punaisille poskilleen. Ei, ei. Hän ei saisi nyt hyväksyä niitä sisällään vellovia lämpimiä aaltoja - vaikka se oli uskomattoman komea ja hyvin puettu, se oli selvästi täysi sika. Sillä oli tatuointikin kämmensyrjässä. Sellaisten kanssa oli parempi olla olematta kovin imarreltu, jos ajatteli pitää sydämensä ja kasvonsa särkymättöminä. Jos halusi olla turvassa. Kovin vanha se ei onneksi ollut, selvästi alle kolmenkymmenen. Mutta silti.

Mies odotti niin kauan, ettei tyttö voinut enää mitenkään jäädä, vaan vaihtoi työvaatteet omiinsa, puristi käsilaukun kainaloonsa ja yritti kävellä mahdollisimman päättäväisesti suoraan ulko-ovelle osoittaakseen, että oli aika poistua. Mies nousi ja puki päällystakin pukunsa päälle, nosti kaulukset ylös tottunein käsin. Hänellä ei näyttänyt olevan kiirettä. Se vastustamaton hymy kareili taas miehen huulilla.

Kylmä talviviima söi sisäänsä heidän sanansa, kun tyttö ojensi teatterin portailla miehelle nimensä ja puhelinnumeronsa pimeässä loistavalla kylmänvalkoisella näytöllä.

"Minä en sitten luvannut teille mitään", tyttö sanoi, "hyvää yötä."

"Kyllä te vielä lupaatte."

Tyttö nauroi ja pudisti päätään, lähti pois.

Mies luki nimen, yllättyi, käveli kiinni ja kosketti käsivartta. Tyttö kavahti kauemmas, mutta pysähtyi kuitenkin.

"Onko neiti... korealainen?"

Ylpeä leuka nousi, katse kohtasi toisen.

"Vanhempani ovat."

Mies katsoi, kun tyttö pakeni häneltä, kauris metsästäjältä. Kunnon tyttö, viisaampi kuin ne ensimmäiseen ansaan kompastuvat. Mutta jossain mielensä kaukaisessa kolkassa mies tiesi jo etukäteen, että myöhemmin hän sanoisi itselleen: jaaaaaa tässä kohtaa sä putoat itse ansaan. Katsotaanko ihan hidastettuna, saatana.



---


A/N2: Siis julma totuushan on se, että tämä on fokalisaatiota, moniäänisyyttä, äänten sekoittumista, tyylipoikkeamia, synestesiaa ym. käsittelevä harjoitus, jonka kylmän rauhallisesti pakotin itseni kirjoittamaan siinä kohtaa, kun kirjallisuuden kurssi alkoi syödä paitsi mun elämänhalua, myös kykyä mihinkään kirjoittamiseen ja lukemiseen puhumattakaan minkään julkaisemisesta. :--------D (Oon kamala ihminen ja rikon teidän kauniin illuusion siitä, että en olis oikeesti vaan kikkaillut tekniikoilla omaksi ja implisiittisen tekijäni iloksi tai että olisin suuresti nauttinut tän kirjoittamisesta ylipäätään.)

^Tätäkin seikkaa saa kommentoida samalla, kun toivottavasti kommentoit ficciä sellaisena kuin se ennen tämän aa/ännän lukemista oli. :P
Sateen jälkeen hiekkatiellä kauneus hehkuu ja kumartaa syvään.

"I think that giving up is a harder road. Walk a road that wouldn’t leave you any regrets."
- Kaoru, Dir en grey

Avatar by Ninjin.

    6 tykkää.
Avatar
Amber
Vuoden beta
 
Viestit: 1282
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 8:58 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Vaanija [Die/Gayoon (Deg/4Minute): het, multicountry, 1s

ViestiKirjoittaja remtara » Su Loka 30, 2011 10:37 pm

(Mä tein oikeasti muistiinpanot tästä vain muistaakseni sanoa kaiken...)

No, kuitenkin. Tämä oli ensimmäisellä lukukerralla hyvin mielenkiintoinen, koska sain ns. kännikokemuksen. Häh, mitä tapahtuu, en pysy kärryillä, en ymmärrä; no jaa, vitun jees! ... Eli tuota siis, asiat menivät sekaisin, limittäin, läpi toisistaan ja niin monen ulottuvuuden suuntiin, että ymmärrys loppui tai ainakin rajoittui. Kuitenkin, tekstin luettua tiesin, että helvetti, nyt luin jotain hienoa.

Aaännän luettuani virnistin. Synestesian olin huomannut, moniäänisyyden myös. Mutta että näin tarkoituksella. Mikä kettu, harjoittelee ja luo upeuksia.

Itse ficciin siis. Tykkäsin tuosta synestesiasta. Erityisesti ensimmäinen virke, hyr.

Amber kirjoitti:Puheensorina heijastui kultaisena ja kilisevänä hyllyllä riveissä odottavien viinilasien kaarevista kyljistä, syöksyi korujen ja kellojen kiiltäviin pintoihin, himmeni samettisohvien pulleiden tyynyjen väliin, henkäystä pienempänä.


Tätä piti makustella heti ficin alettua. Piti leikitellä noilla sanoilla, piti kuvitella, antaa ajatuksen lentää. Ja voi, miten pidinkään. Erityisesti tummennetut kohdat olivat mieluisia ja mausteisia, jos näin voin sanoa.

Muutenkin kielellisesti tämä oli todella kaunis ja taidokas. Muut kahisivat ja kumartelivat, kylmä talviviima söi sisäänsä, tyttö leijui. Olet onnistunut monessa kohtaa käyttämään verbejä, joita muilla ei tulisi mieleenkään käyttää. Ne eivät töksähtele kuitenkaan, joten jotkut niistä jopa menivät ensimmäisillä lukukerroilla täysin silmien ohitse. Kauniita sanoja, kauniita kielikuvia, pidän.

Sisällöllisesti minulla oli muutamia lempikohtia. Mm.

Amber kirjoitti:Lasi tyhjeni, baari tyhjeni - pää täyttyi, aika tuli täyteen.


Okei, tämä oli kielellisestikin erittäin taidokas ja hieno oivallus.

Amber kirjoitti:Sillä oli tatuointikin kämmensyrjässä. Sellaisten kanssa oli parempi olla olematta kovin imarreltu, jos ajatteli pitää sydämensä ja kasvonsa särkymättöminä.


Tässä, ah, tässä. Tatuoinnit ja esim. homous eivät suinkaan ole japanilaisessa yhteiskunnassa erityisen esillä olevia ja tavoiteltavia asioita, sinänsä. Okei, tatskoja näkyy, okei, upeita tatuointitaiteilijoita ja mahtava tatuointikulttuuri. Niin, mutta juttelepa normaalin japanilaisen kanssa. Tatuoinnit = yakuza tai elämästä vieraantunut rookie, moottoripyöräjengit. Pelkästään sanalla on normiyhteiskunnassa melko negatiivinen konnotaatio. Japanissakin on persuja, lol. Usein ihmisiltä tämä unohtuu, kun he kirjoittavat ficcejä, koska he ovat niin tottuneita näihin lävistettyihin, toisiaan nuoleskeleviin, tatuoituihin PVC-monstereihin. Minusta on ihanaa, että Gayoon vierastaa tatuointia ja liittää siihen pelottaviakin merkityksiä. Ihanaa!

Lisäksi pidin samaan tapaan kohdasta, jossa Gayoon mietti omien ja asiakkaan kasvojen säilyttämistä. Japanilaista, nainen, japanilaista!

Muutamat kohdat herättivät pientä ihmetystä. Mm. se, että Gayoon lähti baarista niin nopeasti sulkemisen jälkeen. Taiteilijan vapaus, minä sanon, kun et pistänyt tyttöä siivoamaan, mutta oikeastihan baariin jää työntekijöitä usein vielä tunneiksi sulkemisen jälkeen siivoamaan. Ellei sitten kyseessä ole baari, joka siivotaan aina ennen kuin seuraavan kerran ovet avataan... No, samaan tapaan häiritsi kohta, jossa Gayoon antoi Dielle puhelinnumeronsa.

Amber kirjoitti:Kylmä talviviima söi sisäänsä heidän sanansa, kun tyttö ojensi teatterin portailla miehelle nimensä ja puhelinnumeronsa pimeässä loistavalla kylmänvalkoisella näytöllä. --- Tyttö nauroi ja pudisti päätään, lähti pois.

Mies luki nimen, yllättyi, käveli kiinni ja kosketti käsivartta.


Jos Gayoon antoi puhelinnumeronsa puhelimennäytöllä, hänenhän täytyi antaa se omasta puhelimestaan, jolloin hän ei olisi voinut lähteä pois, ennen kuin Die tuon numeron ja nimen olisi lukenut ja tallettanut? Vai oliko kyseessä sanomatta jätetty tapahtuma, jossa Die ojentaa oman puhelimensa ensin Gayoonille ja vasta quoten kohdassa Gayoon antaa puhelimen takaisin? Haha, tässä olisi logiikkaa. Minua hämmensi hieman.

Hahmoina Die ja Gayoon olivat miellyttäviä molemmat. Die ehkä hieman kliseinen, mutta silti ihanan itsevarma. Tyytyväinen itseensä. Komea mies, täydellinen virne yms. Hieman liian täydellinen "paha poika". Gayoonista pidin enemmän. Kovista esittävä nuori nainen, joka on valmis päättämään, mitä hänelle tehdään tai miten häntä kohdellaan, mutta silti ihanan haavoittuvaisen taipuvainen, kun Die vetääkin niin paljon puoleensa. Ylpeä, kunnon tyttö.

Noniin. Puhutaanko tosta lopusta. Mm. rakastin sitä yhtään näin kiertelemättä. Viimeiset virkkeet, AH.

Mä en tiedä, mitä sun harjoituksen osaa tuo loppu käsitteli, mutta se oli kuin ripaus pippuria tähän tavallaan hyvinkin seesteiseen ficciin. Ainoa hetki, jolloin Die oikeasti tunnustaa mitään tunnetilaa. Olen itsekin kirjoittamisessani siirtynyt ihan vastikään puhekielisyyksien runsaampaan käyttöön ja voi herranjumala, miten pidänkään tuosta saatanasta tuolla lopussa. Kiroilevana ihmisenä koen, että kirosanat ovat osa identiteettiä niiden käytön ja valinnankin kautta. Oikeaoppinen kiroilu, haha, on parasta. Tässä sitä näkyy.




... Nyt kun tein ne muistiinpanot ja seurasin niitä, huomasin, etten kyllä saanut yhtään sen yhtenäisempää, järjestellympää kokonaisuutta aikaan. Lisäksi olen niin innokas julkaisemaan tämän sinun silmillesi, etten edes halua lukea tätä kommenttia lävitse. Tämä varmasti sisältää kummallista kieltä, epäloogisuuksia, heittelehdintää puolelta toiselle ja muuta kamalaa. Epätäydellisyys on kaunista.

Kiitos, Meri, tästä ficistä. Pidän hetistä, haha, ja pidän tästä. Paljon.

Kiitos. <3
NEVER MISS THE EYES
KNOW YOUR ENEMY

SUCK MY DICK

    2 tykkää.
Avatar
remtara
Teknikko
 
Viestit: 232
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:36 pm

Re: Vaanija [Die/Gayoon (Deg/4Minute): het, multicountry, 1s

ViestiKirjoittaja Amber » Ma Loka 31, 2011 12:57 pm

Kiitos, remrem, kommentistasi~ Oon kamalan innoissani oikeesti, kun joku uskalsi/viitsi/halusi sanoa tähän jotakin. :D Musta on myös superherkkää, että joku muukin kun minä tekee muistiinpanoja kommentoimista varten. :'D

Sun kuvailema "kännikokemus" kuulostaa jotenkin tutulta, niin kännin kuin lukemisenkin kannalta, hahaha. Jo tässä kohtaa mietin, että vitsi että Roskun kommentit on aina niin persoonallisia ja ihania, iih. Fiilistelin myös sitä, että olit huomannut synestesian ja moniäänisyyden sanomattakin, samoin kulttuurikontekstin. Mitä tekstitaitoa, muru!

remtara kirjoitti:Muutamat kohdat herättivät pientä ihmetystä. Mm. se, että Gayoon lähti baarista niin nopeasti sulkemisen jälkeen. Taiteilijan vapaus, minä sanon, kun et pistänyt tyttöä siivoamaan, mutta oikeastihan baariin jää työntekijöitä usein vielä tunneiksi sulkemisen jälkeen siivoamaan. Ellei sitten kyseessä ole baari, joka siivotaan aina ennen kuin seuraavan kerran ovet avataan...

Pfft, oon mokannut isosti. En siksi, etten olis ajatellut, että Gayoon EI olisi siivonnut, vaan siksi, että oon jättänyt tuon ellipsin / aikahyppäyksen kokonaan merkitsemättä. Olisin voinut heittää tuonne väliin jonkun kivan tähden tai laittaa parit enterit tai korostaa ajan kulumista sanavalinnoilla paremmin. Kyllä Gayoon siellä siivosi, ja Die se vaan tapitti siinä ja odotti, mutta se ei ollut musta ihan niin olennaista, että olisin sitä tähän kirjoittanut. XD

remtara kirjoitti:Jos Gayoon antoi puhelinnumeronsa puhelimennäytöllä, hänenhän täytyi antaa se omasta puhelimestaan, jolloin hän ei olisi voinut lähteä pois, ennen kuin Die tuon numeron ja nimen olisi lukenut ja tallettanut? Vai oliko kyseessä sanomatta jätetty tapahtuma, jossa Die ojentaa oman puhelimensa ensin Gayoonille ja vasta quoten kohdassa Gayoon antaa puhelimen takaisin? Haha, tässä olisi logiikkaa. Minua hämmensi hieman.

Tarkoitin juurikin niin, että Gayoon kirjoitti itse nimensä ja numeronsa Dien puhelimeen. Mulle ei tullut edes mieleen, että hämmennän tällä lukijaani noin pahasti. :'D

remtara kirjoitti:Hahmoina Die ja Gayoon olivat miellyttäviä molemmat. Die ehkä hieman kliseinen, mutta silti ihanan itsevarma. Tyytyväinen itseensä. Komea mies, täydellinen virne yms. Hieman liian täydellinen "paha poika". Gayoonista pidin enemmän. Kovista esittävä nuori nainen, joka on valmis päättämään, mitä hänelle tehdään tai miten häntä kohdellaan, mutta silti ihanan haavoittuvaisen taipuvainen, kun Die vetääkin niin paljon puoleensa. Ylpeä, kunnon tyttö.

En halua tällä nyt kumota sun käsitystä, vaan enemmänkin selittää sen, koska tää on itsas osa mun harjoitusta, fokalisaation ja äänien kannalta. Dieta käsitellään ennen loppua pelkästään kertojan ja Gayoonin äänellä, ei Dien omalla (ellei oteta lukuun sitä, että kertoja lukee hiukan Dien mieltä tuolla alkupuolella, nuo tyytyväisyysjutut lähinnä), jolloin Dieta käsitellään myöskin vain ulkoapäin. Siksi Die jääkin niin kliseisen oloiseksi ja vaikeaksi samaistua, ellei satu itse olemaan tosi paperinohut pleijeri. :'D Ja joo, mäkin tykkään tästä Gayoonista.

remtara kirjoitti:Mä en tiedä, mitä sun harjoituksen osaa tuo loppu käsitteli, mutta se oli kuin ripaus pippuria tähän tavallaan hyvinkin seesteiseen ficciin. Ainoa hetki, jolloin Die oikeasti tunnustaa mitään tunnetilaa. Olen itsekin kirjoittamisessani siirtynyt ihan vastikään puhekielisyyksien runsaampaan käyttöön ja voi herranjumala, miten pidänkään tuosta saatanasta tuolla lopussa. Kiroilevana ihmisenä koen, että kirosanat ovat osa identiteettiä niiden käytön ja valinnankin kautta. Oikeaoppinen kiroilu, haha, on parasta. Tässä sitä näkyy.

Se ripaus pippuria oli tyylivaihtelu ja fokalisaatiomuutos ja juurikin se Dien äänen esiinnousu.
Ja kiroilu, se on hienoa. Kuulemma lievittää kipuakin!

Kiitos vielä kerran kommentista, teit varsin päteviä huomioita, ja oot aika herkkä muutenkin. <3
Sateen jälkeen hiekkatiellä kauneus hehkuu ja kumartaa syvään.

"I think that giving up is a harder road. Walk a road that wouldn’t leave you any regrets."
- Kaoru, Dir en grey

Avatar by Ninjin.

    1 tykkää.
Avatar
Amber
Vuoden beta
 
Viestit: 1282
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 8:58 pm
Paikkakunta: Tampere

Re: Vaanija [Die/Gayoon (Deg/4Minute): het, multicountry, 1s

ViestiKirjoittaja sunny » Pe Huhti 26, 2013 6:31 am

Moi. Taas. Alkaa jo melkein hävettää, että istun täällä koko ajan kommentoimassa juuri sinun ficcejäsi (ainakin se tuntuu siltä), mutta oikeasti, sinun aiheesi ja minun lukumieltymykseni käyvät niin hyvin yksiin, että olisi typerää skipata teoksesi vain siksi, etten koko ajan roikkuisi kiinni yhdessä authorissa :’) Ehkä minun on vain kommentoitava joka ikinen julkaisemasi teos, niin saan mielenrauhan ja voin taas valittaa siitä, että ihmiset eivät julkaise tarpeeksi lyhyitä teoksia, jotka pitäisivät mielenkiintoni yllä, haha.

Skrollaillessani ficcilistaa (tämä oli ehtinyt lipua kolmannelle sivulle, ja totta puhuakseni olin henkisesti valmistautunut kahlaamaan aina G-alueen perukoille asti löytääkseni jonkun sopivan kevyen välipalaficin), alkuaan huomioni herätti valitsemasi paritus. Haluaisin erittäin mieluusti kuulla, miten päädyit yhdistämään Dien ja Gayoonin :’) Mainitsit aaännässä, että Ujelo oli ”vähän vastuussa Gayoonista”, eli tuliko tämä erikoinen mutta jotenkin kummasti toimiva paritus suoraan häneltä? :D Oli miten oli, se oli riittävä nappaamaan mielenkiintoni, ja vaikka vähän emminkin, että pitäisikö vain etsiä toinen author vaihteeksi, päädyin silti lukemaan tämän. Mm. siksi, että hettiä ei ole hirveästi tällä foorumilla ja siksi, että oikeasti, mikä tuo paritus on?! :’D Eihän sitä tiedä, voihan tämä olla joku trendi, mistä en ole tietoinen. Oli kiva, että valitsit (tai Ujelo valitsi?) 4minutesta jonkun muun kuin Hyunan, koska mitä nyt itse olen osunut muutamaan 4m-crossoveriin, lähinnä pelkästään hän saa rooleja ficeissä.

Ennen kuin unohdan täysin, haluaisin ottaa esiin tuon kirosanan, josta varoituksessa oli puhetta. Jos en väärin huomannut, tarkoitit tuota lopussa esiintyvää saatanaa, vai? Itse olen aika hämmentynyt näiden suomen ”kirosanojen” kanssa, koska saatana ja helvetti koetaan voimasanoiksi, vaikka oikeastaan ne ovat täysin normaaleja, Raamatussa käytettyjä nimityksiä. Itse kun en kauheasti suomalaiseen kirjallisuuteen sekaannu, en uskalla alkaa päteä aiheesta, mutta olisin hyvinkin halukas kuulemaan, että onko tälle asialle virallista kantaa. :')

Lyhyesti ja ytimekkäästi, pidin hahmoista, ja ne selkeästi olivatkin tämän pätkän kantava voima. Ilman niiden omaleimaisuutta, olisi koko homma ollut ytimetön (multiculture oli myös kekseliäs veto, koska se toi oman, uuden sävyn vähän ”komplisoimaan” tätä). Die vastasi prikulleen sitä kuvaa, jonka minä hänestä olen saanut; itsevarma flirtti drinkki kädessä, vieläpä konjakkia. :D Hän toi tekstiin ihanaa 50-luvun tunnelmaa, smooth jazz soi taustalla ja niin edespäin, haha. Gayoon puolestaan oli huomattavasti modernimman tuntuinen hahmo. Pidin paljon siitä, että kertojan seisoessa Dien selän takana käytettiin Gayoonista sanaa ”hän”, kun taas Gayoonin kuvaillessa Dieta nimitti tätä alentavasti nimellä ”se”. Tosi kiva yksityiskohta, jäi hyvin mieleen.

Kieltämättä samaistuin Gayooniin; Die vaikutti kaikin puolin iljettävältä naistennaurattajalta, joka on tasan yhden asian perässä, mutta silti sitä vahvaa charmia ei voi jättää täysin huomiottakaan. :D Se, että viejä vaihtui loppupuolella ja Die sai jo melkein maistaa omaa lääkettään, oli huomattavasti parempi ratkaisu kuin se, että Gayoon olisi vain jättänyt Dien tilanteen päälle ja mennyt numeronvaihtoa katuen kotiinsa rypemään.

Lasi tyhjeni, baari tyhjeni - pää täyttyi, aika tuli täyteen.


Olen varmasti kaikissa kommenteissani kehunut kirjoitustyyliäsi, joten en aio mennä turhaan yksityiskohtiin sen suhteen. Sinulla oli jälleen paljon hauskoja, kekseliäitä ilmauksia, suosikkinani edellä mainittu. Ihailen tosi paljon kykyäsi maalata niin selkeitä ympäristökuvauksia niin vähässä ajassa, mikä luonnollisesti on keskeistä lyhytficcejä kirjoitellessa.

Virheitä en löytänyt; ymmärsin, että rinnastuskonjunktioilla lauseiden aloittaminen oli osa tämän pätkän ”kokeellisuutta”, joten en mäkätä siitä, että ”ja” ja ”mutta” eivät saisi seisoa lauseen edessä :’) Itse olisin ehkä kursivoinut lopussa olleet Dien ajatukset, ihan vain siksi, jotta ”minäkertojaan” vaihtaminen näyttäisi enemmän tahalliselta ja vähemmän irralliselta.

Vaikka tämä jäi loppujen lopuksi vaikuttamaan enemmänkin jatkoficin prologilta kuin oneshotilta, en silti moiti teostasi. Se oli kevyt, nopsa luettava, joka ei turhaa analysointia tai muunlaista aivorääkkiä vaatinut, enkä usko, että ihan best seller –mainintaan tällä tähtäsitkään. Kiitos siitä, että toit lisää hettiä ja variaatiota tällaiselle hyvin homoystävälliselle foorumille! :’)

(P.S ”Romangstdrama” on ehdottomasti paras kuulemani genre vähään aikaan. Pure genius.)
難道 是天意

    2 tykkää.
Avatar
sunny
Vuoden kommentoija
 
Viestit: 177
Liittynyt: Su Syys 05, 2010 6:14 pm

Re: Vaanija [Die/Gayoon (Deg/4Minute): het, multicountry, 1s

ViestiKirjoittaja Amber » La Huhti 27, 2013 8:43 pm

sunny kirjoitti:Moi. Taas. Alkaa jo melkein hävettää, että istun täällä koko ajan kommentoimassa juuri sinun ficcejäsi (ainakin se tuntuu siltä), mutta oikeasti, sinun aiheesi ja minun lukumieltymykseni käyvät niin hyvin yksiin, että olisi typerää skipata teoksesi vain siksi, etten koko ajan roikkuisi kiinni yhdessä authorissa :’) Ehkä minun on vain kommentoitava joka ikinen julkaisemasi teos, niin saan mielenrauhan ja voin taas valittaa siitä, että ihmiset eivät julkaise tarpeeksi lyhyitä teoksia, jotka pitäisivät mielenkiintoni yllä, haha.

Yhyy. Oon niin iloinen tästäkin kommentista, kiitos!

Haluaisin erittäin mieluusti kuulla, miten päädyit yhdistämään Dien ja Gayoonin :’) Mainitsit aaännässä, että Ujelo oli ”vähän vastuussa Gayoonista”, eli tuliko tämä erikoinen mutta jotenkin kummasti toimiva paritus suoraan häneltä? :D

Näin lähemmäs kaksi vuotta myöhemmin on kyllä tosi vaikea muistaa, haha. Keskustelimme muistikuvieni mukaan larppaamisesta, mietimme naista Die-hahmolleni ja jotenkin oudosti päädyimme Gayooniin. :'D Gayoonin hahmo perustuu Ujelon larppaamaan hahmoon, mutta muuten ficci ei liity peliin mitenkään. Taidan pitää vähän randomeista parituksista ylipäätään, hahaha.

Ennen kuin unohdan täysin, haluaisin ottaa esiin tuon kirosanan, josta varoituksessa oli puhetta. Jos en väärin huomannut, tarkoitit tuota lopussa esiintyvää saatanaa, vai? Itse olen aika hämmentynyt näiden suomen ”kirosanojen” kanssa, koska saatana ja helvetti koetaan voimasanoiksi, vaikka oikeastaan ne ovat täysin normaaleja, Raamatussa käytettyjä nimityksiä. Itse kun en kauheasti suomalaiseen kirjallisuuteen sekaannu, en uskalla alkaa päteä aiheesta, mutta olisin hyvinkin halukas kuulemaan, että onko tälle asialle virallista kantaa. :')

Olen tosiaan suomen kielen pääaineopiskelija ja juuri torstaina pitänyt esitelmän suomen kirosanoista, joten kuvittelisin tietäväni, mistä puhun, kun vahvistan, että nuo ovat sekä kirosanoja että kristinuskon käsitteitä. :') Pahojen henkien nimitykset ovat hyvin perinteisiä suomalaisia kirosanoja, esim. "perkele" on lainattu balteilta nimenomaan kirosanaksi jo 2000-3000 vuotta sitten, ja sen siirsi kristilliseen käyttöön vasta Agricola (sanalla on pakanallinen alkuperä). "Saatana" jatkaa aika luonnollisesti "perkeleen", "pirun", "paholaisen", "pahalaisen" ja "pahuksen" perässä saman tyyppisenä kirosanana. Vaikka "helvetti" on tullut suomeen vasta kristinuskon mukana ruotsin kielestä, se on lainattu sieltä sekä raamatulliseksi että kirosanaksi. Alun perin se on germaanisissa kielissä ollut pakanallinen manalan nimitys, eli ei kristinuskon luoma sana. Tämä ei tietenkään poista sitä, että samoja sanoja käytetään myös uskonnollisessa funktiossa = ne ei eivät aina ole kirosanoja. Tässä tuo on kyllä. (Kiroaminen on suunnilleen sama kuin manaaminen, joten esim. "saatana" on uskonnollisesti katsoen kirosana, jos se lausutaan turhaan, koska se tulkitaan paholaisen kutsumiseksi.) Toivottavasti selvensi eikä vain sekoittanut enemmän.

Itse olisin ehkä kursivoinut lopussa olleet Dien ajatukset, ihan vain siksi, jotta ”minäkertojaan” vaihtaminen näyttäisi enemmän tahalliselta ja vähemmän irralliselta.

Minä taas tahallisena tyylikeinona en käyttänyt lainausmerkkejä tai kursiivia, koska harjoittelin juuri äänten sekoittumista. Makuasioita. (Kyse ei muuten mielestäni ole kertojan vaan äänen vaihtumisesta, koska tuohan on ajatussitaatti, jolla on johtolausekin.)

Kiitos paljon taas palautteesta!

//Olen nukkunut viime yönä noin tunnin ja sen jälkeen ollut 14 tuntia töissä, joten annathan anteeksi, jos ja kun vastaukseni on sekava.
Sateen jälkeen hiekkatiellä kauneus hehkuu ja kumartaa syvään.

"I think that giving up is a harder road. Walk a road that wouldn’t leave you any regrets."
- Kaoru, Dir en grey

Avatar by Ninjin.

    2 tykkää.
Avatar
Amber
Vuoden beta
 
Viestit: 1282
Liittynyt: Pe Elo 08, 2008 8:58 pm
Paikkakunta: Tampere


Paluu Sallittu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron