Merirosvokuningas (Dir en Grey Kyo/Toshiya, one-shot)

Ficissä saa olla paritus riippumatta henkilöiden sukupuolesta, mutta fyysinen kontakti jää pieneen pussailuun ja halailuun. Alastomuus, seksi tai seksuaaliseksi koettu käyttäytyminen, huumausaineet, väkivalta tai huono kielenkäyttö eivät kuulu tämän ikärajan ficceihin kuin maininnan tasolla.

Merirosvokuningas (Dir en Grey Kyo/Toshiya, one-shot)

ViestiKirjoittaja Mocchan » Ti Syys 20, 2011 3:52 pm

Name: Merirosvokuningas
Author: mocchan
Raiting: sallittu
Genre: osittainen AU, drama, pieni fluff, humour...
Pairing: Kyo/Toshiya
Beta: en koe tarvitsevani
Chaerpts: one-shot (ylläripylläri~~)
Disclaimer: En saa tästä rahaa enkä myöskään omista dirulaisia, teksti ja tarina on mun:)

A/N: ....mä en oo kauheen hyvä kirjottamaan huumorilla...:DD mut ehkä se iskee johonkuhun :)





Merirosvokuningas



Olen polvillani ja hinkkaan puista lattiaa jollain epämääräisellä rievulla minkä ehdin. Lattiassa on jokin tahra, joka on pinttynyt siihen ylimaallisen tiukasti, eikä sillä ole aikomustakaan poistua siitä. Olen kaatanut sen päälle jo kaiken mahdollisen myrkyn, mitä vain olen löytänyt, mutta tahra on selvästi päättänyt jäädä siihen ja olla pelastamasta nahkaani. Voin kuvitella sille kasvot, jotka nauravat voitonriemuisina minulle.

”Joko se on puhdas?”

Hätkähdän, kun tiukka ääni vierestäni vaatii minua kertomaan, etten ole pärjännyt edes yhdelle tahralle. Nostan katseeni hitaasti ja katson huultani purren ylös luokseni tulleen miehen kasvoja. Yksi silmä mulkoilee minua häijysti ja suu on pahassa irveessä. Tunnen itseni aina inhottavaksi rotaksi tuon katseen alla. Epämiellyttävää.

”Se ei lähde.”
”Ei lähde? Kuules nyt, annoin sinulle tehtäväksi pestä laivan kannen, joten kun tulen katsomaan, täällä kuuluu olla puhdasta! Olet sinäkin laivapoika..”
”Itseasiassa olen kokki, tämä ei kuulu tehtäviini.”
Nielaisen, kun tajuan virheeni. Kyolle, laivan kapteenille, ei saa aukoa päätään, koska tuo suuttuu hyvin, hyvin herkästi ja siitä ei ole vielä tähän päivään mennessä seurannut koskaan mitään hyvää. Odotan hiljaa räjähdystä, jonka olen aiheuttanut. Voin melkein nähdä, kuinka vaaleahiuksisen kapteenin suoni ohimossa tykyttää, silmä painuu kiinni ja hampaat kiristyvät. Huulten välistä kuuluu pihahdus.

”Vai ei kuulu tehtäviisi. Vai niin, eipä tietenkään.”
”Kuule, Kyo...” Se yksi vihainen silmä aukeaa ja tuijottaa minua entistäkin vihaisempana. Onneksi niitä on vain yksi, toinen on silmälapun alla piilossa, kun se vaurioitui joskus taistelussa. Jos molemmat olisivat tuijottaneet minua noin, olisin varmasti ruttoista rottaakin iljettävämpi ja poksahtaisin kadoksiin tästä maailmasta.

”Kyo-san, anteeksi..! Kumarran pienesti ja pidän pääni alhaalla. Annan toisen hengittää hetken, jotta voisin kertoa, miten voittamaton se tahra oikeasti on.

”Kun palaan, tuo tahra on poissa tästä maailmankaikkeudesta.”
”Mutta Kyo-san, olen kokeillut jo jokaista myrkkyä, mitä tämä typerä paatti kantaa, se ei lähde. Teillä ei ole kohta laivaa ollenkaan, jos jatkan, se kuluu pois!”
”...”
”S-sanoinko jotain väärin..?”
”Nouse ylös.”
”Mitä?”
”Nouse ylös, nyt!” Kompuroin jaloilleni ja katson merirosvokuningasta pelokkaana alaspäin, hän on niin kovin lyhyt. Mutta se on viimeinen asia, jonka suustaan voisi hänen kuulleen päästää, kirjaimellisesti. Koska sen jälkeen ei enää puhu. Tai tee mitään muutakaan. Voi korkeintaan katsoa, kun pää putoaa maahan. Joten...
En tiedä miten olen joutunut tällaisen kapteenin alaisuuteen. Tai edes tälle laivalle.

”Vai on tämä ”typerä paatti”, niinkö?”
”E-en minä sitä ­”
”Sinä olet ärsyttänyt minua riittävästi! Olet huonoin ja säälittävin merirosvo, jonka olen koskaan tavannut! Minua ihan hävettää, että tuollainen iljettävä olento kehtaa näyttää limaisen olemuksensa täällä, minun laivallani! Mistä sinä olet edes tullut?! En edes tiedä nimeäsi, vaikka tuskin tuollaista on edes nimetty!”
”E-en minä tiedä mistä olen tullut.. Olen Toshiya, päivää..”

Kyon katseen inho ei ole siis ollut omaa mielikuvitustani.
”Jos minun ”typerä paattini” ei miellytä sinua, olen ilomielin saattamassa sinua, kun poistut silmistäni!”
”E-en minä sitä tarkoittanut..!”
”Liiku! Nyt heti tuonne!” Kyo osoitti miekallaan, jonka oli juuri vetäissyt vyöltään, laivan kyljessä olevaa kapeaa aukkoa, josta lähti sitäkin kapeampi ja mukavasti painon alla joustava lauta.
”Saat sentään poistua kunniakkaasti lankulla kävellen, senkin nilkki! Liikettä!”
”E-en minä..! Olkaa kiltti, antakaa anteeksi! Lupaan käyttäytyä ja kyllä minä tuon tahrankin jotenkin voitan..!” Kumartelin tiuhaan tahtiin, yritin olla katsomatta kapteenia liian ylhäältä ja vääntelin käsiäni.
”Sinulla ei ole enää muuta voitettavaa, kuin nuo hait tuolla alhaalla. Jos edes kelpaat niillekään.” Kyo tökkäsi kylkeäni miekan kärjellä saaden minut parahtamaan. Epätoivoisena loikin miekkaa pakoon ja lopulta jo seisoin huteralla lankulla.

”Olkaa kiltti ja antakaa minulle anteeksi!”
”Hyppää alas tai autan sinua siinä, minulla on muutakin tekemistä.”

Nielaisin ja vilkaisin alas kuohuvaan mereen. Vesi kiilsi auringossa tummanvihreänä ja pohjattomana. Kolmiomaiset teräväkärkiset aallot irvistelivät minulle häijysti ja Kyo takanani nauroi julmasti ja tönäisi mint alas jalallaan. Huutaen putosin ja ennen kuin upposin aaltoihin, ehdin vielä nähdä Kyon omahyväisen, mutta hämmentyneen ilmeen. Katuikohan hän?


Vajosin pitkään. Jalkani ja käteni eivät toimineet. Sumea vihreys ympärilläni oli karmivan aava ja loputon. Yritin olla katselematta ympärilleni, koska pelkäsin että minua vastaan uisi jokin liian suuri ja pelottava, jos sitä odottaisin. Keskityin mieluumin pintaan yläpuolellani, joka jäi koko ajan kauemmas.
Jalkani osuivat pohjaan ja upposivat mutaan, olin jumissa. Viimeisetkin happivarastoni karkasivat kuplivana purona ylös, kun joku kiskoi minut ylös mudasta.

”Hei vain.” Huidoin käsilläni ja osoitin kurkkuani.
”Ei hätää, kyllähän sinä voit hengittää. Kokeile vaikka.” Hölmistyneenä yritin. Ja tosiaan, en minä hukkumassa ollut. Henki kulki ja saatoin tarkastella auttajaani paremmin.

Suuni leveni nauravaan hymyyn, kun tunnistin tutut kasvot edessäni. Merenpoika oli kovin uneliaan näköinen, ja vaikutti hyvin vieraalta, kun ei ollut vihainen, mutta Kyon kasvot ne olivat. Vaaleat hiukset leijuivat pään ympärillä utuisina ja pehmeän näköisinä, minun teki mieli haroa niitä ja tuntea miltä ne tuntuisivat mennessään sormieni välistä. Ja tällä Kyolla oli molemmat silmät. Alaston ylävartalo sai vihertävänharmaalta pyrstöltä jatkoa.

”Minut pudotettiin laivalta.”
”Juuu... Hän on joskus aika kiivasluonteinen...” Kyo räpäytti silmiään hyvin hitaasti.
”Niin on. Mutta kyllä minulle tuli ikävä ja paha mieli, kun hän ei pitänyt minusta..” Yllättäen minut valtasi valtava suru siitä, ettei Kyo-kapteeni tosiaan ollut pitänyt minusta ollenkaan. Suuni mutristui surulliseen suppuun, ennen kuin päädyin pureskelemaan huultani.

”No mutta sinähän voit jäädä tänne minun seurakseni, kun on täällä vähän yksinäistä... Sitä alkaa hiljalleen...- ” Kyo haukotteli makeasti - ”...väsyä...” Hymyilin.

”No kaipa minä voisin.”


~*~


Heräsin. Silmäni tottuivat pian aamun valoisuuteen ja katsahdin viereeni. Paikka siinä oli tyhjä. Hieroin silmiäni ja nousin ylös. Tallustin keittiöön ja jäin ovensuuhun katselemaan juuri pöydän ääreen istumaan käyvää Kyota. Minua alkoi naurattaa jumalattoman paljon ja tirskuen kävelin toisen luo.

”Mikä naurattaa?”
”Ei mikään”, kaadoin itsellenikin kupillisen kahvia ja istuin laulajaani vastapäätä. Haroin unesta pörröisiä hiuksiani ja nostin kupin huulilleni. Kyo katseli minua kummissaan ja kohotti kulmaansa, kun naurahdin kahviini.

”Ethän sinä heittäisi minua laidan yli, vaikka suuttuisit, kun en osaisi siivota?”
Kyon kulmat nousivat entisestään, kun hän tuijotti minua. Vaaleat hiukset sojottivat joka ilmansuuntaan.
”...En usko?”
”No hyvä”, kurottauduin pöytämme yli ja painoin hölmistyneelle suulle suukon. Se maistui kahville ja kaukaisesti tupakalle.
I am just garbage with an umbrella So give me my dream
I am used to hiding underneath the umbrella So I want you for me
Can you hear me?

~Dir en Grey - 孤独に死す、故に孤独。~

Avatar
Mocchan
Fani
 
Viestit: 12
Liittynyt: Ke Heinä 07, 2010 9:29 pm

Re: Merirosvokuningas (Dir en Grey Kyo/Toshiya, one-shot)

ViestiKirjoittaja minnako » Ke Heinä 18, 2012 6:39 pm

No moi!

Eksyin ficciisi kommenttihaasteen kautta, ja vaikka yleensä pelkään diruficcejä sekä huumorificcejä, täähän oli oikein mukava! :D Ficciä lukiessa ei haitannut, etten tiedä mitään diruista - saati sentään Kyosta ja Toshiyasta - vaikka tietenkin olihan ficin alku niin pahasti AU:ta, ettei sille varmaan ollut edes mahdollisuutta!

Ehdin näyttää jo hämmentyneeltä, kun Toshiyaa vastaan tuli ilmeisesti... merenneito!Kyo? XD Mutta onneksi se oli vain unta - mikä on tietenkin osittain kliseinen lopetus, mutta se, että jatkoit kirjoittamista siitä, mitä tapahtui heräämisen jälkeen, teki siitä omanlaisensa. :3 Esimerkiksi pelkkä "Huh, se olikin vain unta!" olisi ollut paljon töksähtävämpi.

Sun kirjoitustyyli oli mukavan soljuva eikä liian koristeltu, mikä tietenkin sopii tähän genreen todella hyvin. :3 Pienistä kirjoitusvirheistä voisin nipottaa, mutta niitä ei ollut niin paljoa, että se olisi lukemista häirinnyt (eikä ne olleet niin isoja, että jaksaisin niitä enää alkaa kaivelemaan). :D

En tiedä tuleeko yllätyksenä, mutta lempikohtani oli itse lopetus (ja varsinkin viimeinen lause oli aika ihana<3). Hämmentynyt Kyo ja unensa jälkeen hämmentynyt Toshiya oli oikein mukaisaa luettavaa, ja aamumiljöö on jo itsessään niin seesteinen ja viihdyttävä, ettei siitäkään ole mitään sanomista.

Kiitos tästä ficistä!
提心吊胆和闷

    2 tykkää.
Avatar
minnako
Mao Zedong
 
Viestit: 2220
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:52 pm
Paikkakunta: BJ

Re: Merirosvokuningas (Dir en Grey Kyo/Toshiya, one-shot)

ViestiKirjoittaja akumu » Pe Elo 31, 2012 9:41 pm

Heipsan!

Mun on pitänyt lukea tämä jo kauan aikaa sitten, mutta en ole ehtinyt :( Nyt päädyin uudenvuodenlupausten merkeissä lukemaan ja kommentoimaan tätä, joten jes, saat toisen kommentin tähän varsin suloiseen ficciin :') Täytyy heti ensimmäisenä sanoa, että merirosvot ja kaikki, jotka tuovat mieleen Johnny Deppin ja Pirates of the Caribbeanit, ovat yksi suurimmista intohimoistani! Ficin nimi herätti heti ensimmäisenä huomioni, koska tuo "kuningas" tuolla merirosvon perässä on jotenkin kiva lisä. Oon kuullut joskus sellaisen sanan kuin merirosvoruhtinas ja merirosvokapteeni, mutta en merirosvokuningasta, aika mielenkiintoinen nimivalinta joka tapauksessa, olen mä sitten aiemmin kuullut sen tai en!

Kun lähdin lukemaan tätä, en odottanut tämän olevan tällainen. Siis - ajattelin jo ihan nimen perusteella, että tämä olisi jokin oikein kunnon merirosvoficci, mutta eipä ollutkaan ja se yllätti. Mutta ihan positiivisesti kuitenkin! :') On jotenkin kivaa lukea ficcejä, joissa ihmiset näkevät unia. Mua kyllä välillä kirjaimellisesti pelottaa, kun ihmiset kirjoittavat ficcihenkilöiden unia; joskus niihin ei vain pääse sisälle tai niistä ei saa kunnollista otetta. Tämä oli kuitenkin erilainen, mä oikeasti tykkäsin tästä. Tämä oli keveää ja mukavaa iltaluettavaa ja varsinkin, kun tässä oli ah niin ihanat henkilöt, Kyo ja Toshiya! Okok, en hirveästi ole lukenut Dir en grey-ficcejä, mutta välillä voi tehdä poikkeuksiakin. Tykkään kuitenkin tästä parituksesta jollain tavalla, vaikka se tuntuukin olevan se melkein käytetyin paritus Dir en greystä ( Kaoru/Kyo taitaapi olla käytetyin, jos nyt oon oikein ymmärtänyt ? ).

Sun kirjoitustyylisi on oikein kiva ja tällainen mukavan huoleton. Heti kun pääsi lukemaan alkua niin tämä ikään kuin veti mukaansa ja oli vain pakko lukea lisää. Mielikuvat Kyosta merirosvokapteenina ovat melkoisen huvittavat :') Olisin ehkä enemmän tykännyt tästä, jos olisi tapahtunut jonkinlainen roolien vaihtuminen, koska yleensä ficeissä Kyo on se, joka määrää ja on pomo. Olisi ollut mielenkiintoisempaa lukea Kyosta, joka yrittää pestä tahraa laivan kannelta ja merirosvokapteeni Toshiya olisi tullut nalkuttamaan hänelle! Mutta sitten tämän ficin loppu ei olisi ollut yhtä mielenkiintoinen ja omalla tavallaan suloinen.
Vaikka tykkäänkin kirjoitustyylistäsi ja se on keveää sekä helppolukuista, muutamasta virheestä voisin vähän paasata if you don't mind! Ota tämä rakentavana palautteena tulevaisuutta ajatellen; toivon, että uskaltaisit julkaista täällä enemmänkin tuotoksiasi ( ellet ole jo julkaissut! ), koska tämä ficci herätti mun Dir en grey-piilofaniuteni jälleen kerran! Anyhow, otan nyt muutaman esimerkin tekstistä.

Olet sinäkin laivapoika..

Suomen kieli ei tunne kahta pistettä, joko yhden tai kolme. Tässä tapauksessa lisäisin noiden kahden pisteen perään vielä yhden, jotta ficin ulkoasu näyttäisi siistimmältä ^^ Sulla oli muutamia kohtia, joissa oli kaksi pistettä, joten suosittelen korjaamaan ne, vaikka ne virheet eivät maailmaa kaada.

”Kyo-san, anteeksi..!

Mun oma äidinkielen opettajani on opettanut, että tällaisissa tapauksissa voi laittaa kolme pistettä ja huutomerkin, vaikka ei saisi olla yli kolmea välimerkkiä. Tai sitten voit halutessasi ottaa vaikka nuo kaksi pistettä pois ja antaa tuon huutomerkin vain olla tuolla. Lauseen tarkoitus pysyisi silti samana ^^

Mutta se on viimeinen asia, jonka suustaan voisi hänen kuulleen päästää, kirjaimellisesti.

Tämä lause aiheutti mulle vähän sellaisen oudon olon, tuo kuulostaa nimittäin vähän hassulta. Itse kirjoittaisin sen ehkä mieluiten tällä tavalla: "Mutta se on viimeinen asia, jonka voisi päästää suustaan hänen kuultensa, kirjaimellisesti". Toki jos itse pidät tuota kirjoittamaasi lausetta ymmärrettävänä niin sitten ei huolta! Mun korviini se kuulosti kuitenkin hieman oudolta ja vaikeaselkoiselta.

Kyo-kapteeni

Tämä ei sinäänsä ole virhe, mutta se näyttäisi mun mielestäni paremmalta näin: "kapteeni Kyo".

”Juuu... Hän on joskus aika kiivasluonteinen...”

Tuolla taitaa olla yksi u-kirjain liikaa.

Tekstissä oli vielä muutama virhe, mutta en nyt jaksa poimia niitä tuolta, koska eivät ne lukemista sen kummemmin haitanneet :') Mutta koska oon pilkunnussija niin pakostikin tulee niitä huomattua! Suosittelen kuitenkin lukaisemaan tämän ficin vielä kertaalleen läpi ja korjaamaan mahdolliset virheet, jotta tekstin ulkoasu näyttäisi miellyttävämmältä ja että tätä oli mieluisampaa lukea ^^ Se niistä niin sanotuista risuista, nyt ruusuihin ja muihin juttuihin!

Kuten alussa mainitsinkin, tämä oli mukavaa ja kevyttä iltaluettavaa. Idea oli hauska ja ihana, koska AH MERIROSVOT <3 En vaan voi vastustaa niitä. Tulee aina vain se pirun ihana ja seksikäs Jack Sparrow mieleen, kun mainitaan sana "merirosvo" tai "merirosvokapteeni" :D Pakko rehellisesti myöntää, että genret pelottivat mua... En ole nimittäin tottunut lukemaan ficciä, missä olisi Dir en greyn lisäksi sellainen genre kuin fluff ja humour. Hienosti sait kuitenkin ujutettua nämä kaikki niin sanotut mahdottomuudet yhteen mukavaksi sekä luettavaksi kokonaisuudeksi.
Siinä kohtaa, kun tuli tämä merenneitoKyo kuvioihin niin naurahdin, koska mielikuvat............... XD Ihana ja samalla niin kovin mielenkiintoinen yksityiskohta. Hankalaa btw kuvitella Kyota hymyileväksi merenneidoksi... Mutta ihan söpö ja jännittävä ajatus, kieltämättä!

Unen jälkeiset tapahtumat olivat mun mielestäni kivaa luettavaa. Vaikka tässä olikin kliseitä niin olisi ollut rutkasti kliseisempää lopettaa juuri tuohon minnakon mainitsemaan lauseeseen "Huh, se olikin vain unta!" tai jotain muuta tuollaista. Loppu oli omalla tavallaan suloinen, ja voin hyvin kuvitella nuo aamuiset tapahtumat Kyon ja Toshiyan välillä. Tykkäsin lopusta ehkä eniten, vaikka ficissä ei ollut ainuttakaan kohtaa, josta en olisi pitänyt ^^ Tämä oli kokonaisuudessaan todella söpö oneshot!

Pakko quotata mun lempparikohdat!

Vaaleat hiukset leijuivat pään ympärillä utuisina ja pehmeän näköisinä, minun teki mieli haroa niitä ja tuntea miltä ne tuntuisivat mennessään sormieni välistä.

Niin ihana! Tuli sellainen fiilis, että on pakko päästä uimaan, koska ;-------; En tiiä, mutta eniveis! <3

”Ethän sinä heittäisi minua laidan yli, vaikka suuttuisit, kun en osaisi siivota?”
Kyon kulmat nousivat entisestään, kun hän tuijotti minua. Vaaleat hiukset sojottivat joka ilmansuuntaan.
”...En usko?”
”No hyvä”, kurottauduin pöytämme yli ja painoin hölmistyneelle suulle suukon. Se maistui kahville ja kaukaisesti tupakalle.

Pitkä lainaus, mutta tämä oli ehdottomasti lempikohtani. Ihana ja hyvä tapa lopettaa ficci.

Kiitos tästä oneshotista! ^^
✞ THE IMAGE IS EMBODIED UNTIL DIE ✞

avatar made by me

    2 tykkää.
Avatar
akumu
Pääesiintyjä
 
Viestit: 630
Liittynyt: To Elo 14, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Turku

Re: Merirosvokuningas (Dir en Grey Kyo/Toshiya, one-shot)

ViestiKirjoittaja gnrbu » Su Kesä 30, 2013 6:57 pm

Luettuani useita X Japan -ficcejä, joissa useimmissa ainakin yksi päähenkilö kuolee tai on jo kuollut, mieleni alkoi tehdä jotain vähemmän vakavaa, ja tämän ficin otsikko tuntui hauskimmalta.

Toshiyasi oli vanhaa koulukuntaa, eikä ainakaan minulla ollut missään vaiheessa pienintäkään epäilystä siitä, kuka kantta hinkkaava kokki oli, vaikka nimi paljastettiinkin vasta myöhemmin. Oikeastaan koko ficci tuntui vanhalta. Johtuneekohan siitä, että suurin osa viime vuosien Diru-ficeistä on ollut hyvin realistisia ja kohtalaisen raskaita?

Tupla-Kyo merirosvokuninkaana ja merenpoikana oli aika mielenkiintoinen valinta. Olisin halunnut tutustua merenpoika-Kyohon paremminkin ja kuulla enemmän siitä, mitä ihmettä on tapahtumassa. ...kunnes sitten pelasit vanhan "kaikki oli vain unta" -kortin. Loppu oli minulle pettymys. Uneksi paljastuminen olisi vielä voinut toimia, jos uni olisi jatkunut niin pitkään, että se olisi saanut jonkinlaisen tarkoituksen. Vähintäänkin herääminen olisi pitänyt sijoittaa kliimaksiin, kuten lankulta putoamiseen. Nyt unen viimeiset hetket ("Väsyttää." "Joo.") latistivat tunnelman niin, ettei loppupaljastuskaan tuntunut miltään. Muuten tykkäsin loppukohtauksesta: Oli hauska kuulla, ettei Toshiyan oikea suhde Kyohon ole yhtä kauhea kuin unen merirosvokuninkaaseen.

    1 tykkää.
Avatar
gnrbu
Vuoden Kaoru
 
Viestit: 2497
Liittynyt: Ti Maalis 24, 2009 12:05 am


Paluu Sallittu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron